UpTech-hank­keessa toteu­tet­tiin kansain­vä­li­nen vetovoimapilotti

Tekno­lo­gia­teol­li­suus viestii vahvasti, että Suomi tarvit­see seuraa­van 10 vuoden aikana 130 000 uutta osaajaa. Alalla työs­ken­te­lee tällä hetkellä noin 317 000 työn­te­ki­jää. Työvoi­maa eläköi­tyy ja alalle syntyy uusia työpaik­koja, joten uusien osaa­jien tarve on suuri. Myös alan veto­voi­ma­te­ki­jöi­den edis­tä­mi­selle on suuri tarve. (Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry 2021).

Suomessa väestö ikään­tyy ja ikäluok­kien koko piene­nee. Jo tässä vaiheessa pysty­tään enna­koi­maan, että oman väes­tömme voimin emme pysty lisään­ty­vää osaa­jien tarvetta katta­maan, vaan tarvit­semme opis­kelu- ja työpe­räistä maahan­muut­toa paik­kaa­maan osaa­ja­tar­vetta. Opis­kelu- ja työpe­räistä maahan­muut­toa tulee edistää valta­kun­nal­li­sesti, mutta myös alueel­li­sia toimia tarvi­taan. Meidän tulee pystyä houkut­te­le­maan muualta väkeä tule­maan Suomeen, koulut­tau­tu­maan tekno­lo­gia-alalle ja myös työl­lis­ty­mään alalle.

Opin­toja Suomessa opis­ke­lua suunnitteleville

UpTech – Tule­vai­suu­den osaajia Itä-Suomeen -hank­keen yhteen työpa­ket­tiin kuului kansain­vä­li­sen veto­voi­ma­pi­lo­tin (kv-pilotti) toteut­ta­mi­nen. Hanke­suun­ni­tel­massa tämän työpa­ke­tin toteut­ta­mi­nen oli nimetty Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun vastuulle. Kv-veto­voi­ma­pi­lo­tin opin­to­pis­te­ta­voit­teeksi oli asetettu 15 – 30 opin­to­pis­teen koko­nai­suus. Sen tarkem­paa kuvausta haku­vai­heessa suun­ni­tel­lun veto­voi­ma­pi­lo­tin sisäl­löstä ei ollut laadittu.

Kv-veto­voi­ma­pi­lot­tia lähdet­tiin suun­nit­te­le­maan hank­keen kohde­ryh­mien kautta. UpTech-hank­keen pääasial­li­sena kohde­ryh­mänä olivat tekno­lo­gia­teol­li­suusa­lan yrityk­set ja niiden työn­te­ki­jät, mahdol­li­set tulevat työn­te­ki­jät ja opis­ke­li­jat. Suun­nit­te­lua vietiin eteen­päin huomioi­den yritys­ten ja Kare­lian kansain­vä­lis­ten tutkinto-ohjel­mien opet­ta­jien kanssa käydyt keskus­te­lut, joiden perus­teella nousi esille muuta­mia hyviä aiheita opintojaksoille.

Opin­to­jak­so­jen kohde­ryh­mäksi vali­koi­tui jo Kare­li­aan opis­ke­le­maan hake­neet kv-opis­ke­li­jat. Maan­tie­teel­li­senä paino­tuk­sena oli Kaak­kois-Aasian alue. Osa kurs­seille osal­lis­tu­neista oli jo saanut opis­ke­lu­pai­kan Kare­liasta ja he suorit­ti­vat opin­toja etukä­teen ennen paikan päälle saapu­mis­taan. Osalla opis­ke­lu­paikka oli jäänyt saamatta, mutta he halusi­vat silti kokeilla millaista opis­kelu Kare­liassa olisi.

Yleisiä teknii­kan alan sisäl­töjä ja kieliopintoja

Opin­toja Suomessa suun­nit­te­le­valle on suomen kielen ja kult­tuu­rin edes lyhyt tunte­mus tarpeen. Tämän ohella teknii­kan alan opin­to­jen suorit­ta­mi­seksi Suomessa tarvi­taan myös mate­maat­tis­ten taito­jen vahvis­ta­mista, koska aiem­pien koke­mus­ten pohjalta on opis­ke­li­joilla tunnis­tettu olevan haas­teita juuri mate­maat­ti­sissa aineissa. Opis­kelu ja työs­ken­tely englan­nin kielellä on myös osoit­tau­tu­nut joil­le­kin opis­ke­li­joille haas­teel­li­seksi opin­to­jen aikana. Kaik­kien opis­ke­li­joi­den kieli­taito ei olekaan ollut riit­tävä selviy­ty­mään opin­noista korkeakouluasteella.

Kurs­si­suun­nit­te­luun otet­tiin mukaan myös muuta­mia hyvin ylei­sellä tasolla tekniik­kaan liit­ty­viä genee­ri­siä 2–3 opin­to­pis­teen sisäl­töjä, kuten lean-ajat­te­lua, ilmas­ton­muu­tosta, kier­to­ta­loutta ja uusiu­tu­vaa ener­giaa. Näiden sisäl­tö­jen avulla mahdol­li­sesti tuleva opis­ke­lija pääsee jo ennalta hieman tutus­tu­maan opis­kel­ta­vaan teemaan Suomessa, sekä opetuk­sessa hyödyn­net­tä­viin oppi­mi­sym­pä­ris­töi­hin. Opet­ta­jat pääse­vät myös samalla pereh­ty­mään kenties tule­vien opis­ke­li­joi­den sen hetki­siin opiskelutaitoihin.

Opis­ke­li­ja­hal­linto ja käytän­nön järjes­te­lyt vaati­vat paljon selvittelyä

Oman haas­teensa opin­to­jak­so­jen suun­nit­te­le­mi­seen ja toteut­ta­mi­seen toi se, että valtaosa opis­ke­li­joista suorit­taa opin­toja etänä, eivätkä he ole Suomessa. Opet­ta­jat joutui­vat harkit­se­maan, kuinka kaikki järjes­te­lyt saadaan toteu­tet­tua. Esille nousi monia kysy­myk­siä. Ketkä opet­ta­jista voisi­vat pitää opin­to­jak­soja? Mistä opis­ke­li­joita saadaan opin­to­jak­soille? Kuinka opis­ke­li­jat ilmoit­tau­tu­vat? Miten heidät poimi­taan opin­to­jak­soille? Miten vies­ti­tään opin­to­jen aloit­ta­mi­nen ja ohjeis­tus? Millä alus­talla opin­toi­hin liit­ty­vät opis­ke­luun liit­ty­vät mate­ri­aa­lit, tehtä­vät ja tentit järjes­te­tään? Miten myön­ne­tään opin­to­pis­teet ja todis­tuk­set? Kaiken kaik­ki­aan kv-veto­voi­ma­pi­lo­tin suun­nit­te­lussa ja toteu­tuk­sessa oli vaativa selvit­te­ly­urakka ennen kuin varsi­nai­seen työhön pääs­tiin käsiksi. Sen ohella kv-veto­voi­ma­pi­lo­tin aikana todet­tiin melkoi­sesti erilai­sia haasteita.

Pilotin suun­nit­te­lu­vai­heessa emme osan­neet miten­kään aavis­tella osal­lis­tui­siko opin­to­jak­soille 5, 50 vai 500 opis­ke­li­jaa. Tämän vuoksi pohdimme skenaa­rioita mitä tarkoit­taa ison opis­ke­li­ja­mas­san aiheut­tama doku­men­taa­tio­työ. Tote­simme, että opis­ke­li­ja­hal­lin­non näkö­kul­masta voisi olla fiksua antaa tai jakaa opin­to­pis­teet ja todis­tuk­set vasta suori­tuk­sen päät­teeksi, etenkin kun ei ole tiedossa, kuinka moni oikeasti suorit­taa opin­to­jak­son loppuun saakka. Skenaa­riona oli, että iso massa opis­ke­li­joita aloit­taa opin­to­jak­sot, mutta ei suorita niitä loppuun. Tällöin joudu­taan teke­mään melko paljon ns. turhaa byro­kraat­tista työtä taus­talla esim. luoden tunnuk­sia, opis­ke­li­ja­nu­me­roita ja lait­ta­maan vies­tejä asioi­den akti­voin­neista. Tämä työ kannat­taisi pyrkiä auto­ma­ti­soi­maan, jos se vain on mahdol­lista. Kv-pilot­tia lähdet­tiin toteut­ta­maan keven­ne­tyllä mallilla. Tämäkin vaatii jatkossa tarkem­paa tarkastelua.

Opin­to­jak­so­jen suorit­ta­mi­sesta, tenteistä ja opis­ke­li­jan tunnis­ta­mi­sesta saim­me­kin vink­kejä ja varoi­tuk­sia etukä­teen. Kuinka saadaan opin­to­jak­son suorit­taja oikeasti varmis­tet­tua? Onko teki­jänä oikea henkilö, joku toinen henkilö, tiimi, koko suku vai koko kylän väki. Tämä on iso haaste ja vaatii kv-pilotin kurs­sien jatko­hyö­dyn­tä­mi­sen osalta tarkem­man tarkas­te­lun. Pilotin aikana emme tähän taker­tu­neet, vaan halusimme saada koke­muk­sia ilmoit­tau­tu­mi­sesta, opin­to­jen suorit­ta­mi­sesta eri alus­toilla, tent­tien toimi­vuu­desta ja osal­lis­tu­jien määrästä.

Oppi­mi­sa­lus­tan valinta

Opin­to­jen suorit­ta­mi­seen liit­tyvä oppi­mi­sa­lusta oli haas­teel­li­nen kysymys ratkais­ta­vaksi.  Ehdo­tuk­sina matkan­var­rella olivat Teams Class­room, Google Class­room, Google Site, Moodle ja Hows­pace. Tarkoi­tuk­sena oli vertailla alus­toja testata niitä pieni­muo­toi­sesti. Resurssi- ja aika­tau­lu­haas­tei­den vuoksi testauk­sesta joudut­tiin kuiten­kin luopu­maan. Tarkoi­tuk­sena oli valita käyt­töön sellai­nen alusta, jossa ensin­nä­kin Kare­lian ulko­puo­li­nen opis­ke­lija pääsee katso­maan opis­ke­lu­ma­te­ri­aa­lia, joka on tiedos­toina avat­ta­vissa alus­talta. Toiseksi alus­talla pitäisi voida teettää palau­tet­ta­via tehtä­viä ja tent­tejä, ja tent­tien toivot­tiin olevan auto­maat­ti­tar­kis­tei­sia. Kolman­neksi alus­talla pitäisi voida näppä­rästi hallita opis­ke­li­joi­den opin­to­jen teke­mistä. Neljän­neksi toivot­tiin, että käytet­tävä alusta olisi kuta­kuin­kin tuttu opettajille.

Hows­pace toimii etätyös­ken­tely-ympä­ris­tönä ja siellä voidaan jakaa opis­ke­lu­ma­te­ri­aa­leja, mutta tent­tien teke­mi­seen ja opin­to­jen etene­mi­sen seuran­taan emme löytä­nee siitä ratkai­sua. Hows­pacea on käytetty jonkin verran Kare­liassa ryhmä­työs­ken­te­lyyn, ei niin­kään opetuk­seen. Teams – ja Google Class­room -alus­toilla on helppo jakaa opis­ke­lu­ma­te­ri­aa­lia tiedos­toina. Sekä Teams Forms, että Google Forms antavat mahdol­li­suu­den tehdä kyse­ly­tent­tejä, joiden tarkis­tus toimii auto­maat­ti­sesti. Google Site on verk­ko­si­vusto, johon voi upottaa opis­ke­luun liit­ty­vät aineis­tot link­keinä ja teettää tent­tejä Google Formsin avulla. Moodle-alusta, joka on myös opet­ta­jille tutuin, mahdol­lis­taa opis­ke­lu­ma­te­ri­aa­lien jaka­mi­sen sekä tehtä­vien ja tent­tien teke­mi­sen. Päädyim­me­kin käyt­tä­mään ja kokei­le­maan ratkai­suja, jossa Moodle on keskei­senä alustana.

Opin­to­jak­soille ilmoit­tau­tu­mi­nen ja tentit

Opin­to­jen suorit­ta­mi­nen pitää olla hallin­nassa ja sen vuoksi oli pohdit­tava voiko opin­to­jak­son alusta olla niin avoin, että kaikki, joilla on linkki pääse­vät katso­maan, luke­maan ja suorit­ta­maan opin­toja. Opis­ke­lija pitäisi saada kuiten­kin ensim­mäi­seksi ilmoit­tau­tu­maan opin­to­jak­solle, jotta saadaan ilmoit­tau­tu­neista ja suorit­ta­jista tiedot talteen.

Ilmoit­tau­tu­mi­nen tapah­tui Kare­lian avoimen amk:n järjes­tel­mien kautta ja sieltä tieto siirtyi Kare­lialla käytössä olevaan Peppi-järjes­tel­mään, josta opis­ke­li­jat poimit­tiin opin­to­jak­soille. Opet­taja hyväk­syi ja poimi opis­ke­li­jat Pepistä ja lähetti opis­ke­li­joille ohjeet, kuinka he pääse­vät Moodle-alus­talle suorit­ta­maan opintoja.

Moodlen osalta törmä­simme siihen, että ns. viral­li­sia opis­ke­li­jan Moodle-tunnuk­sia ei ole annettu ulko­mailla asuville henki­löille. Tämä tarkoitti sitä, että opis­ke­li­jan on työs­ken­nel­tävä vierai­li­ja­tun­nuk­silla. Se taas johti siihen, että Moodlen tehtävä- ja tent­tio­mi­nai­suu­det eivät ole vierai­li­ja­tun­nuk­silla käytössä.

Tent­tien teke­mi­seen apuvä­li­neiksi pohdin­ta­lis­talla olivat Teams Forms, Google Forms ja Webro­pol. Näiden käyt­tä­mi­nen onnis­tuu upot­ta­malla Mood­leen tent­tiin johtava linkki. Kokei­limme tentiksi ja kyse­lyiksi moni­va­lin­ta­ky­sy­myk­siä (yksi oikea vaih­toehto / monta oikeaa vaih­toeh­toa, vastaus nume­rona, vastaus sanana). Kyse­ly­tent­tien osalta tote­simme, että opet­ta­jat voivat itse valita kyselyn teke­mi­seen apuvä­li­neen ja hanke­tiimi lupasi olla tukena oman osaa­mi­sensa ja resurs­sien puit­teissa. Moneen Mood­leen liit­ty­vään asiaan ja kysy­myk­seen on paljon odotuk­sia syksyllä 2023 Kare­liassa käyt­töö­no­tet­ta­vasta uudesta Moodle-versiosta.

Toteu­tuk­sissa oli pilo­toin­nin aikana joita­kin haas­teita mm. opis­ke­li­joi­den alus­toille kirjau­tu­mi­seen liit­tyen. Myös vierai­li­ja­tun­nuk­sia käyt­tä­vien opis­ke­li­joi­den opin­to­jen etene­mi­sen seuranta oli käytän­nössä todella hanka­laa. Seuran­taa pystyi kyllä teke­mään tarkas­te­le­malla esim. Webro­po­lissa tai Form­sissa suori­tet­tuja tehtä­viä ja tent­tejä. Webro­po­lin ja Formsin käyttö ei ollut tehtä­vien, tent­tien ja kyse­ly­jen teke­mi­sessä ennes­tään kovin­kaan tuttuja opin­to­jak­soja laati­neille opet­ta­jille, ja se veikin paljon työai­kaa. Webro­po­lin ja Formsin avulla luotui­hin tehtä­viin ja tent­tei­hin ei pysynyt anta­maan helposti palau­tetta. Kyse­ly­tent­tien tulok­set pystyt­tiin kyllä auto­maat­ti­tar­kis­tei­sen tentin jälkeen näyt­tä­mään opiskelijalle.

Opin­to­jak­sot ilmas­ton­muu­tok­sesta ja energiamurroksesta

Tekno­lo­gia­teol­li­suus on Suomessa sitou­tu­nut ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­se­mi­seen ja ilmas­ton lämpe­ne­mi­sen rajoit­ta­mi­seen 1,5 astee­seen. Tekno­lo­gia­teol­li­suus panos­taa yritys­ten ilmasto- ja ener­gia­työn toteut­ta­mi­seen ja on tunnis­ta­nut kymme­nen askelta tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi. Tekno­lo­gia­teol­li­suus on keskei­sessä roolissa, kun puhu­taan pääs­töjä vähen­tä­västä teknii­kasta tai vähä­pääs­töi­sem­mästä teknii­kasta sekä niiden sovel­ta­mi­sesta eri teol­li­suu­den aloilla. Tästä syystä on erit­täin tärkeää, että eri tehtä­vissä työs­ken­te­le­vät tunnis­ta­vat ilmas­ton­muu­tok­sen haas­teet ja mahdol­li­suu­det. Kier­to­ta­lou­den edis­tä­mi­nen, energia- ja mate­ri­aa­li­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­nen sekä ilmas­ton­muu­tok­sen hillintä edel­lyt­tä­vät monessa tapauk­sessa täysin uuden­laista ajat­te­lua aina suun­nit­te­lusta lähtien. Tekno­lo­gia­teol­li­suus tunnis­taa ilmas­ton­muu­tok­sen ja vihreän siir­ty­män tarjoa­mat mahdol­li­suu­det suoma­lai­sille teknologiateollisuusyrityksille.

Kare­lian energia- ja ympä­ris­tö­tek­nii­kan lehtori Anniina Kontio­korpi suun­nit­teli edellä esitet­tyi­hin haas­tei­siin vastaa­vat opin­to­jak­sot. Climate Change and Circu­lar Economy -opin­to­jak­solla pereh­dyt­tiin ilmas­ton­muu­tok­seen, kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töi­hin ja niiden lähtei­siin, ilmas­ton­muu­tok­sen hillin­nän ja sopeu­tu­mi­sen toimen­pi­tei­siin sekä kier­to­ta­lou­teen ja sen tarjoa­miin mahdol­li­suuk­siin ilmas­ton­muu­tok­sen hillin­nässä. Renewable Energy and Energy Efficiency -opin­to­jak­solla keski­tyt­tiin ener­gia­mur­rok­seen ja vihre­ään ener­gia­siir­ty­mään sekä uusiu­tu­van ener­gian tekno­lo­gioi­hin ja ener­gia­te­hok­kuu­den parantamiseen.

Lean-ajat­te­lua ja matematiikka

Basics of lean thin­king -opin­to­jak­solla alus­tana oli Moodle ja tent­ti­rat­kai­suna Webro­pol-kyselyt. Opin­to­jen etene­mi­sen seuranta oli tällä­kin opin­to­jak­solla haas­teel­lista ja se tapah­tui katso­malla sään­nöl­li­sin välia­join Webro­po­lin seuran­ta­ra­port­teja. Opis­ke­li­jat pääsi­vät opin­to­jak­solle Mood­leen ja teke­mään tent­tejä ilman sen suurem­pia ongel­mia. Kyse­ly­jen teke­mi­seen kului aikaa ja asetus­ten kanssa sai olla huolel­li­nen, jotta auto­maat­ti­nen tarkas­tus ja hyväk­sy­tyn suori­tuk­sen piste­ra­jat toimi­vat. Webro­pol-kyse­lyssä pitää ensim­mäi­senä kysyä tentin tekijän nimi, jotta voidaan ainakin peri­aat­teessa tunnis­taa tentin tekijä Webro­po­lin rapor­teista. Toki yhtenä haas­teena on se, miten voidaan toden­taa, että oikean henkilö on tentin itse suorittanut.

Survi­val Mathe­ma­tics -opin­to­jak­son alussa oli haas­teita, mutta kurssi saatiin kuiten­kin pidet­tyä. Kirjau­tu­mi­son­gel­mien lisäksi haas­teena oli aikae­ro­jen huomioi­mi­nen luen­to­jen pitä­mi­sessä, missä auttoi tallen­tei­den teke­mi­nen. Mate­maat­tis­ten tehtä­vien teke­mi­nen Mood­lessa olevalla Möbius-työka­lulla toimi hyvin teoria­ma­te­ri­aa­lina sekä oppi­tun­tien apuna.

Englan­nin kielen perus­kie­liop­pia ja sanastoa

English Grammar Refres­her (2 op) opin­to­jakso raken­net­tiin Mood­leen niin, että opis­ke­li­jan saatua Moodle-tunnuk­set ja kirjau­tu­mis­oh­jeet opet­ta­jalta, hän pystyy kertaa­maan englan­nin kielen perus­kie­liop­pia ja sanas­toa itse­näi­sesti omaan tahtiin. Vaikka opin­to­jakso sai hyvää palau­tetta selkey­destä ja toimi­vuu­desta, haas­tei­ta­kin ilmeni. Yksi suurim­mista haas­teista oli opis­ke­li­jan etene­mi­sen seuran­nan vaikeus. Etene­mi­nen ei näkynyt opis­ke­li­jalle eikä opet­ta­jalle, kun tehtä­viä ei voinut “ketjut­taa” (eli jokin tehtävä on suori­tet­tava ennen kuin voi edetä seuraa­vaan) eikä palau­tet­ta­via tehtä­viä voinut merkitä pakol­li­sesti suori­tet­ta­vaksi Moodlen työkalulla.

Mood­leen mate­ri­aa­lien ja ulkois­ten link­kien laati­mi­nen ei ollut ongel­mal­lista, mutta koska opis­ke­li­joi­den halut­tiin tulevan Mood­leen vierai­lija-tunnuk­silla, harjoi­tuk­set ja kaikki palau­tet­ta­vat tehtä­vät sekä loppu­tentti luotiin Form­silla. Käytet­tä­vyy­den kannalta oli kuiten­kin hienoa, että kaikki Form­silla luodut harjoi­tuk­set ja tentin pystyi upot­ta­maan Mood­leen niin, ettei opis­ke­li­jalta vaadittu siir­ty­mistä vaik­kapa eril­li­seen väli­leh­teen. Tehtä­vien ja tentin raken­ta­mi­nen Forms-työka­lulla vei kuiten­kin paljon työai­kaa, kun käytössä ei ollut tutut Moodlen työka­lut tai opet­ta­jan omia kysy­mys­pank­keja, joita olisi voinut hyödyn­tää tällä kurs­silla. Yhtenä haas­teena oli myös se, että palaut­teen anta­mi­nen opis­ke­li­jalle ei onnis­tu­nut Forms-työka­lun kautta.

Koke­muk­sia suomen kielen opintojaksolta

Kahden opin­to­pis­teen laajui­nen Finnish for Begin­ners -opin­to­jakso suun­ni­tel­tiin alka­maan 0-tasolla, ilman aiemmin vaadit­tua suomen kielen osaa­mista. Opin­to­jak­solla opis­kel­tiin suomen kielen alkeita, perus­sa­nas­toon ja etenkin fraa­sei­hin keskit­tyen. Opin­to­jak­solle ilmoit­tau­tui yli 20 opis­ke­li­jaa, mutta suurin osa ilmoit­tau­tu­neista ei palaut­ta­nut yhtään tehtä­vää.  Opin­to­jak­son suoritti koko­nai­suu­des­saan vain neljä opis­ke­li­jaa. Heis­tä­kin kolmella oli selvästi aiempaa koke­musta suomen kielen opis­ke­lusta, mikä näkyi esimer­kiksi opet­ta­jalle suomeksi kirjoi­te­tuissa sähköposteissa. 

Nolla­ta­solta alkava kielen­ope­tus, joka pohjau­tuu opis­ke­li­jan itse­näi­seen opis­ke­luun ilman kontak­tio­pe­tusta ja sään­nöl­li­siä tapaa­mi­sia opet­ta­jan kanssa, vaatii opis­ke­li­jalta itseoh­jau­tu­vuutta ja moti­vaa­tiota. Monelle tämä voi olla haas­teel­lista, vaikka opin­to­jak­son ohjeis­tus olikin yksi­tyis­koh­tai­nen ja monista tehtä­vistä palaut­teen sai auto­maat­ti­sesti ja heti. Toisaalta tällai­nen itseo­pis­ke­luun pohjau­tuva alkeis­kurssi sopii hyvin myös itse­näi­seen kertaa­mi­seen, jos kokee, että tarvit­see vahvis­tusta jo aiemmin käytyyn, vaik­kapa opet­ta­ja­joh­toi­sesti toteu­tet­tuun alkeiskurssiin.

Kurssi luotiin Moodle-pohjalle, ja opis­ke­li­jat pääs­tet­tiin alus­talle vierai­li­ja­tun­nuk­silla. Tehtä­vissä hyödyn­net­tiin etenkin Wordwal­lia, mutta kysei­sellä työka­lulla ei voi seurata opis­ke­li­joi­den etene­mistä, joten ne eivät voineet olla pakol­li­nen osa opin­to­jak­soa. Wordwall-tehtä­vät sovel­tui­vat kuiten­kin hyvin itse­näi­seen opis­ke­luun, koska oikeat vastauk­set on mahdol­lista saada välit­tö­mästi vastaus­vaih­toeh­don valin­nan jälkeen. Kurssin pakol­li­set tehtä­vät ja loppu­tentti tehtiin Forms-työkalulla. 

Koke­muk­set olivat pitkälti saman­lai­set kuin English Grammar Refres­her -opin­to­jak­son kohdalla: ongel­mana oli, että opis­ke­li­joille ei voinut antaa yksi­tyis­koh­tai­sem­paa palau­tetta suoraan järjes­tel­män kautta esimer­kiksi avoi­mista vastauk­sista tai laajem­mista teks­teistä. Esimer­kiksi itses­tään tarkis­tu­vista sana­ko­keista opis­ke­li­joilla sen sijaan oli mahdol­lista katsoa tulok­set heti tentin jälkeen, mutta laajem­man palaut­teen joutui lähet­tä­mään sähkö­pos­titse. Forms on kuiten­kin selkeä alusta, ja tent­tien teke­mi­nen on sujuvaa myös puhe­li­mella. Jos käyt­tä­jät ovat kirjau­tu­neet Form­siin Karelia-tunnuk­silla, on heille mahdol­lista antaa palau­tetta laajem­mista tehtä­vistä suoraan kysei­sen alustan kautta. Kirjau­tu­neena opis­ke­lija pääsee katso­maan vastauk­sensa ja opet­ta­jan kommen­tit samasta linkistä, josta tehtä­vän tekikin.

Itse­näi­seen työs­ken­te­lyyn pohjau­tu­valle Moodle-alus­talle tehdylle kurs­sille on mahdol­lista tuoda opet­ta­jaa näky­väksi esimer­kiksi tiedot­tei­den avulla. Tässä pilo­tissa opis­ke­li­jat olivat Mood­lessa vierai­li­joina, joten tämäkin vaihe vaati pientä hieno­sää­töä. Opis­ke­li­joille kirjoi­tet­tiin lähes viikoit­tai­sia, työs­ken­te­lyä ohjaa­via tiedot­teita, mutta ne tuli myös lähet­tää sähkö­pos­tilla, koska tiedot­teet eivät siir­ty­neet suoraan Mood­lesta opis­ke­li­joille. Myöhem­min keväällä aloit­ta­neita keho­tet­tiin luke­maan tiedot­teet suoraan Moodlen etusi­vulta. Tässä­kin yksi työvaihe, sähkö­posti, jäisi pois, jos opis­ke­li­jat olisi­vat kirjau­tu­neet Moodle-alus­talle. Jatkossa tämä olisi­kin suosi­tel­tava vaih­toehto, ennen kaikkea etene­mi­sen sujuvan seuran­nan vuoksi.


Kirjoit­ta­jat:

Jarno Merta­nen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Atte Enwald, projek­ti­koor­di­naat­tori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Ninja Tuupai­nen, tuntio­pet­taja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Heidi Vartiai­nen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Johanna Järve­läi­nen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Anniina Kontio­korpi, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­kuva: Freepik

Uptech-hankkeen rahoittajan logot: Euroopan sosiaalirahasto