Mistä on pätevöi­tynyt ope tehty?

Opetta­jaksi Suomessa voi pätevöityä muun muassa ammatil­li­sissa opetta­ja­kor­kea­kou­luissa. Näihin opetta­jan­kou­lu­tuksiin hakeu­dutaan aina tammi­kuussa ja aloitetaan koulutus joko touko- tai elokuussa. Pedago­gisen pätevyyden opinto­pis­te­määrä on 60 ja se opiskellaan noin yhden vuoden aikana. Vaihte­le­vasti, riippuen korkea­kou­lusta, opinnot toteu­tetaan monimuoto-opintoina, lähi- tai etätoteutuksena.

Opettaja tarvitsee monipuo­lisia taitoja, kuten:

  • pedago­gisia taitoja,
  • kohtaa­misen taitoja,
  • erilai­suuden ymmär­tä­misen taitoja,
  • tasapuo­li­suuden ja yhden­ver­tai­suuden taitoja,
  • oikeu­den­mu­kai­suuden taitoja,
  • suunnit­telun taitoja ja
  • tekno­lo­gisia taitoja

ollakseen riittävän hyvä opettaja. Vuoro­vai­ku­tus­taitoja ei voi sivuuttaa, eikä myöskään ajatusta jatku­vasta oppimi­sesta. Monipuo­listen taitojen avulla ja yksilöl­li­syy­dellä opettaja kykenee vahvis­tamaan oppijoiden myönteisiä oppimis­ko­ke­muksia ja synnyttää sekä ylläpitää oppijoissa halua oppia lisää. Tärkeää on, että opettaja onnistuu toistu­vasti motivoimaan oppijat muun muassa eri teemoihin, tehtäviin ja saavut­tamaan omat tavoitteet. Mielellään annetussa määräajassa.

Opettaja oppimisen ohjaajana

Kokonais­val­taisen oppimisen ohjaajana toimiva opettaja ymmärtää oppimis­pro­sessien etene­misen niin yksilön kuin ryhmä­työs­ken­telyn näkökul­masta. Opettaja hyödyntää monika­na­vai­suutta ja oppijoiden omakoh­tai­suutta, jotta oppimi­sesta tulee laaja-alaista. Ei keskity yksin yhden teeman sisäl­töjen, menetelmien tai tekno­logian oppimiseen. (Kettu­kangas 2021.)

Oppimista ohjaava opettaja hyödyntää oppimi­sym­pä­ristöjä ja tekno­logiaa siten, että eri oppijoiden useat aistit tulevat käyttöön. Tällaisen toiminnan mahdol­listaa osaltaan erilaisia oppimis­kä­si­tyksiä salliva opetus­suun­ni­telma. Osaltaan uusit­tujen ja uudis­tuvien oppimi­sym­pä­ris­töjen tulee joustaa oppimisen tavoit­teiden saavut­ta­miseen tähtäävää toimintaa. On hyvä muistaa myös, että oppimi­sym­pä­ristöt eivät rajoitu pelkästään fyysisiin tiloihin tai paikkoihin, vaan niitä ovat myös oppimisen toimin­ta­mallit, joita käytetään.

Jokelan (2014) toteama ”Opetus­suun­ni­telmien, tilojen, laitteiden, pedago­gisten menetelmien ja henki­lö­kunnan osaamisen tulee olla synkro­nissa keskenään. Sekä opettajat että opiske­lijat saattavat juuttua totut­tuihin käytän­teisiin ja työsken­te­ly­me­ne­telmiin, vaikka ympäristö tarjoaisi uusia mahdol­li­suuksia.” pitää edelleen paikkansa, vaikka aikaa tästä totea­masta on jo tovi vieräh­tänyt. Laitteet ja tekno­logia toimii, kun niiden käyttöön saa pereh­dy­tyksen. Ne eivät useinkaan toimi, jos niitä käytetään vähän sinnepäin.

Pätevöityvä ja pätevöi­tynyt opettaja

Oppii opintojen aikana ohjatusti käytännön opetus­työtä teorian ja harjoit­telun kautta. Hän analysoi vallan, vastuun ja vapauden merki­tystä opettajan työssä. Hän oppii suunni­tel­mal­li­suutta ja tavoit­teel­lista toimintaa, opettelee eri pedago­gisia suuntauksia ja periaat­teista sekä niiden käyttö­hyötyä. Niin opintojen aikana kuin pätevöi­ty­neenä opettajana toimiessaan opettaja oppii opetus­tek­no­logian käyttöä ja hyödyn­tä­mistä erilai­sissa tilan­teissa ja tarkoituksissa.

Pätevöi­tyvän opettajan on yhdessä vertai­sop­pi­joiden kanssa turval­lista harjoi­tella pedago­gisia taitoja ja menetelmiä. Opetus­ko­ke­muksen karttu­minen ja teoria­tiedon sovel­ta­minen yhdessä vertai­sop­pi­joiden kanssa on opetta­vaista. Ryhmässä oppien, kokeillen, havain­noiden ja oppimista reflek­toiden on minäpys­ty­vyyttä vahvistavaa.

Pätevöi­tynyt opettaja on tehty monista eri opeista ja kokemuk­sista, omista kiinnos­tuk­sen­koh­teista ja vahvuuk­sista opettaa sekä ohjata oppijoita. Opettajuus vaatii oikean­laista asennetta ja rohkeutta luottaa ja antaa vapautta oppijoille oppia. Oppimista tapahtuu kaikkialla, ei yksin opettajan ohjauk­sessa oppitun­neilla. Mikäli kiinnostuit opetta­jaksi pätevöi­ty­mi­sestä, niin perehdy eri ammatil­listen opetta­ja­kor­kea­kou­lujen pedago­gisiin opintoihin esimer­kiksi opinto­po­lusta.

Lähteet:

Jokela, T. 2014. Monika­na­vaiset oppimisen tilat. ­­­Lapin yliopisto.

Kettu­kangas, T. 2021. Kokonais­val­tainen pedago­giikka – kokonais­val­taista oppimista kokonais­val­tai­sista ilmiöistä. UEF.


Kirjoit­tajat:

Maarit Ignatius, opettaja, opinto-ohjaaja, median koulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu

Minna Rokkila, opetus­tek­no­logia-asian­tuntija, opinto­asian­pal­velut, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­likuva: master1305 / Freepik