En

Mistä on päte­vöi­ty­nyt ope tehty?

Opet­ta­jaksi Suomessa voi päte­vöi­tyä muun muassa amma­til­li­sissa opet­ta­ja­kor­kea­kou­luissa. Näihin opet­ta­jan­kou­lu­tuk­siin hakeu­du­taan aina tammi­kuussa ja aloi­te­taan koulu­tus joko touko- tai elokuussa. Peda­go­gi­sen päte­vyy­den opin­to­pis­te­määrä on 60 ja se opis­kel­laan noin yhden vuoden aikana. Vaih­te­le­vasti, riip­puen korkea­kou­lusta, opinnot toteu­te­taan moni­muoto-opin­toina, lähi- tai etätoteutuksena.

Opet­taja tarvit­see moni­puo­li­sia taitoja, kuten:

  • peda­go­gi­sia taitoja,
  • kohtaa­mi­sen taitoja,
  • erilai­suu­den ymmär­tä­mi­sen taitoja,
  • tasa­puo­li­suu­den ja yhden­ver­tai­suu­den taitoja,
  • oikeu­den­mu­kai­suu­den taitoja,
  • suun­nit­te­lun taitoja ja
  • tekno­lo­gi­sia taitoja

ollak­seen riit­tä­vän hyvä opet­taja. Vuoro­vai­ku­tus­tai­toja ei voi sivuut­taa, eikä myös­kään ajatusta jatku­vasta oppi­mi­sesta. Moni­puo­lis­ten taito­jen avulla ja yksi­löl­li­syy­dellä opet­taja kykenee vahvis­ta­maan oppi­joi­den myön­tei­siä oppi­mis­ko­ke­muk­sia ja synnyt­tää sekä yllä­pi­tää oppi­joissa halua oppia lisää. Tärkeää on, että opet­taja onnis­tuu tois­tu­vasti moti­voi­maan oppijat muun muassa eri teemoi­hin, tehtä­viin ja saavut­ta­maan omat tavoit­teet. Mielel­lään anne­tussa määräajassa.

Opet­taja oppi­mi­sen ohjaajana

Koko­nais­val­tai­sen oppi­mi­sen ohjaa­jana toimiva opet­taja ymmär­tää oppi­mis­pro­ses­sien etene­mi­sen niin yksilön kuin ryhmä­työs­ken­te­lyn näkö­kul­masta. Opet­taja hyödyn­tää moni­ka­na­vai­suutta ja oppi­joi­den omakoh­tai­suutta, jotta oppi­mi­sesta tulee laaja-alaista. Ei keskity yksin yhden teeman sisäl­tö­jen, mene­tel­mien tai tekno­lo­gian oppi­mi­seen. (Kettu­kan­gas 2021.)

Oppi­mista ohjaava opet­taja hyödyn­tää oppi­mi­sym­pä­ris­töjä ja tekno­lo­giaa siten, että eri oppi­joi­den useat aistit tulevat käyt­töön. Tällai­sen toimin­nan mahdol­lis­taa osal­taan erilai­sia oppi­mis­kä­si­tyk­siä salliva opetus­suun­ni­telma. Osal­taan uusit­tu­jen ja uudis­tu­vien oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen tulee joustaa oppi­mi­sen tavoit­tei­den saavut­ta­mi­seen tähtää­vää toimin­taa. On hyvä muistaa myös, että oppi­mi­sym­pä­ris­töt eivät rajoitu pelkäs­tään fyysi­siin tiloi­hin tai paik­koi­hin, vaan niitä ovat myös oppi­mi­sen toimin­ta­mal­lit, joita käytetään.

Jokelan (2014) toteama ”Opetus­suun­ni­tel­mien, tilojen, lait­tei­den, peda­go­gis­ten mene­tel­mien ja henki­lö­kun­nan osaa­mi­sen tulee olla synk­ro­nissa keske­nään. Sekä opet­ta­jat että opis­ke­li­jat saat­ta­vat juuttua totut­tui­hin käytän­tei­siin ja työs­ken­te­ly­me­ne­tel­miin, vaikka ympä­ristö tarjoaisi uusia mahdol­li­suuk­sia.” pitää edel­leen paik­kansa, vaikka aikaa tästä totea­masta on jo tovi vieräh­tä­nyt. Lait­teet ja tekno­lo­gia toimii, kun niiden käyt­töön saa pereh­dy­tyk­sen. Ne eivät usein­kaan toimi, jos niitä käyte­tään vähän sinnepäin.

Päte­vöi­tyvä ja päte­vöi­ty­nyt opettaja

Oppii opin­to­jen aikana ohja­tusti käytän­nön opetus­työtä teorian ja harjoit­te­lun kautta. Hän analy­soi vallan, vastuun ja vapau­den merki­tystä opet­ta­jan työssä. Hän oppii suun­ni­tel­mal­li­suutta ja tavoit­teel­lista toimin­taa, opet­te­lee eri peda­go­gi­sia suun­tauk­sia ja peri­aat­teista sekä niiden käyt­tö­hyö­tyä. Niin opin­to­jen aikana kuin päte­vöi­ty­neenä opet­ta­jana toimies­saan opet­taja oppii opetus­tek­no­lo­gian käyttöä ja hyödyn­tä­mistä erilai­sissa tilan­teissa ja tarkoituksissa.

Päte­vöi­ty­vän opet­ta­jan on yhdessä vertai­sop­pi­joi­den kanssa turval­lista harjoi­tella peda­go­gi­sia taitoja ja mene­tel­miä. Opetus­ko­ke­muk­sen kart­tu­mi­nen ja teoria­tie­don sovel­ta­mi­nen yhdessä vertai­sop­pi­joi­den kanssa on opet­ta­vaista. Ryhmässä oppien, kokeil­len, havain­noi­den ja oppi­mista reflek­toi­den on minä­pys­ty­vyyttä vahvistavaa.

Päte­vöi­ty­nyt opet­taja on tehty monista eri opeista ja koke­muk­sista, omista kiin­nos­tuk­sen­koh­teista ja vahvuuk­sista opettaa sekä ohjata oppi­joita. Opet­ta­juus vaatii oikean­laista asen­netta ja rohkeutta luottaa ja antaa vapautta oppi­joille oppia. Oppi­mista tapah­tuu kaik­kialla, ei yksin opet­ta­jan ohjauk­sessa oppi­tun­neilla. Mikäli kiin­nos­tuit opet­ta­jaksi päte­vöi­ty­mi­sestä, niin perehdy eri amma­til­lis­ten opet­ta­ja­kor­kea­kou­lu­jen peda­go­gi­siin opin­toi­hin esimer­kiksi opin­to­po­lusta.

Lähteet:

Jokela, T. 2014. Moni­ka­na­vai­set oppi­mi­sen tilat. ­­­Lapin yliopisto.

Kettu­kan­gas, T. 2021. Koko­nais­val­tai­nen peda­go­giikka – koko­nais­val­taista oppi­mista koko­nais­val­tai­sista ilmiöistä. UEF.

Kirjoit­ta­jat:

Maarit Igna­tius, opet­taja, opinto-ohjaaja, median koulu­tus, Karelia-ammattikorkeakoulu

Minna Rokkila, opetus­tek­no­lo­gia-asian­tun­tija, opin­to­asian­pal­ve­lut, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­kuva: master1305 / Freepik

Pulssin etusivu