Ilmas­to­ris­kien arvioin­nilla enna­koi­daan muut­tu­vaa maailmaa

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun energia- ja ympä­ris­tö­tek­nii­kan koulu­tus­oh­jel­man 2. vuoden opis­ke­li­jat pereh­tyi­vät yritys­ten ilmas­to­ris­kien kartoit­ta­mi­seen ja arvioin­tiin osana ympä­ris­tö­ter­veys ja -turval­li­suus -opin­to­jak­soa. Opin­to­jak­solla pereh­dy­tään muun muassa yritys­ten ympä­ris­tö­ris­kei­hin sekä niiden arvioin­tiin ja hallin­taan. Syksyllä 2023 projek­ti­työssä otet­tiin pain­opis­teeksi yritys­ten ilmastoriskit.

Ilmas­to­ris­kien arviointi toteu­tet­tiin yhteis­työssä Ilmas­to­kau­punki Joensuu 2025 -hank­keen kanssa. Hank­keen kautta haet­tiin mukaan yrityk­siä, joille ilmas­to­ris­kien arviointi toteu­tet­tiin. Mukaan arvioin­tiin ilmoit­tau­tui­vat Huoneis­to­ho­telli Lietsu, Hotel Green Star, Pyhä­se­län Oma Osuus­kunta, Savon Voima, Surfac­tor Finland ja Ouneva Group. Yrityk­siltä pyydet­tiin arvioin­nin pohjaksi taus­ta­ma­te­ri­aa­lia, jonka avulla opis­ke­li­jat pereh­tyi­vät yrityk­sen toimin­taan ja arvoketjuihin. 

Projek­tissa oli mukana kuusi keske­nään hyvin erilaista yritystä, joiden ilmas­to­ris­kejä kartoi­tet­tiin ja arvioi­tiin yritys­ten omista lähtö­koh­dis­taan. Arvioin­nit toteu­tet­tiin pääosin oppi­tun­tien aikana syys-loka­kuussa 2023. 

Toimin­ta­malli räätä­löi­tiin sopivaksi

Ilmas­to­ris­kien arvioin­tiin ei ole olemassa yhtä tiettyä stan­dar­di­soi­tua tapaa. Metodin ilmas­to­ris­kien kartoit­ta­mi­seen, joka perus­tuu usei­siin erilai­sin riskie­nar­vioin­ti­ta­poi­hin, kehitti Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun lehtori Anniina Kontio­korpi, joka myös ohjasi arvioin­tien toteuttamista.

On todettu, että 90 % yrityk­sistä on törmän­nyt ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­miin vaiku­tuk­siin viime vuosina, mutta siitä huoli­matta vain 30 % on tehnyt toimen­pi­teitä uhkiin vastaa­mi­seksi. Kuiten­kin 80 % yrityk­sistä tunnis­taa, että ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­mat riskit kasva­vat tulevaisuudessa.

Tois­tai­seksi yritys­ten ilmas­to­työ on keskit­ty­nyt vahvasti kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen lasken­taan ja niiden vähen­tä­mis­po­ten­ti­aa­liin. Tämän ohella on tärkeää tarkas­tella myös ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­mia vaiku­tuk­sia ja niiden seurauk­sia. Yritys­ten näkö­kul­masta tämä tarkoit­taa sitä, minkä­lai­sia vaiku­tuk­sia ilmas­ton­muu­tok­sella ja sen seurauk­silla voi olla yrityk­sen liike­toi­min­nalle. Riskien­hal­lin­nan näkö­kul­masta ilmas­ton­muu­tosta ja sen vaiku­tuk­sia tulee­kin arvioida syste­maat­ti­sesti ja analyyt­ti­sesti kytkien ne osaksi yritys­ten riskienhallintaprosesseja.

Mitä ilmas­to­ris­kit ovat?

Ilmas­ton­muu­tos vaikut­taa väis­tä­mättä yhteis­kun­tiin ja yrityk­siin. Säähän ja ilmas­toon liit­ty­vät ilmiöt ovat jo aiheut­ta­neet yrityk­sille toimin­ta­häi­riöitä muun muassa infra­struk­tuu­riin ja kulje­tuk­siin kohdis­tu­nei­den vahin­ko­jen osalta sekä sato­tap­pioita tai hanka­loit­ta­nut raaka ainei­den saata­vuutta. Näiden vaiku­tus­ten kautta ilmas­ton­muu­tok­sella on merkit­tä­vät vaiku­tuk­set maail­man talou­delle. Ilmas­to­ris­kien ohella tulisi kuiten­kin muistaa, että ilmas­ton­muu­tos voi tarjota myös uuden­lai­sia liiketoimintamahdollisuuksia.

Sitran määri­telmä ilmastoriskille:

”Ilmas­ton­muu­tok­sen suorista tai välil­li­sistä vaiku­tuk­sista aiheu­tu­vat riskit yritys­ten liike­toi­min­nalle sekä yhteis­kun­nalle laajem­min. Suora vaiku­tus on esimer­kiksi sääil­miöistä johtuva kuivuus ja välil­li­siä vaiku­tuk­sia esimer­kiksi kuivuu­desta johtuva vilja­sa­to­jen heiken­ty­mi­nen ja siitä seuraava ruoan hinnan nousu.”

Ilmas­to­ris­kien hallinta tarkoit­taa ensi­si­jai­sesti yrityk­sen toimin­taan kohden­tu­vien riskien hallin­taa. Ilmas­to­ris­kien hallin­nan toimen­pi­teet liit­ty­vät vahvasti ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­seen eli siihen, kuinka ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­miin vaiku­tuk­siin ja riskei­hin voidaan varau­tua ja, kuinka riskejä voidaan enna­koida. Voidaan puhua myös ilmas­to­re­si­liens­sin eli ilmas­to­kes­tä­vyy­den vahvis­ta­mi­sesta, joka tarkoit­taa tietoista ja enna­koi­vaa kykyä sopeu­tua ilmas­ton­muu­tok­seen, toimia jous­ta­vasti säähän ja ilmas­toon liit­ty­vissä häiriö­ti­lan­teissa sekä toipua ja kehit­tyä niiden jälkeen.

Yritys­ten sopeu­tu­mis­kyky perus­tuu yrityk­sen toteut­ta­maan riskien­hal­lin­taan. Tässä on kuiten­kin huomioi­tava se, että eri toimi­jat voivat ymmär­tää ilmas­ton­muu­tok­seen liit­ty­vät riskit eri tavoilla. Tämän ohella huomiota tulisi kiin­nit­tää siihen, kuinka sopeu­tu­mis­kyky huomioi­daan osana päätök­sen­te­ko­pro­ses­seja. Yritys­ten toimin­taym­pä­ristö on muutok­sessa ja sen seurauk­sena myös ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­mien vaiku­tuk­sien tunnis­ta­mi­nen on tärkeää, että niihin voidaan reagoida. 

Yrityk­sen toimin­taan kohdis­tu­vat ilmas­to­ris­kit ovat erilai­sia riip­puen muun muassa yrityk­sen toimia­lasta, toimia­lu­eesta ja toimi­tus­ket­juista. Riskien tunnis­ta­mi­sessa tunnis­te­taan ne muutok­set, joihin yrityk­sen tulee varau­tua. Samalla voidaan oppia uuden­lai­sia toimin­ta­ta­poja sekä löytää ilmas­to­kes­tä­väm­piä ratkai­suja. Ilmas­to­ris­kien tunnis­ta­mi­nen ja arviointi voi nostaa esille myös uuden­lai­sia ilmas­ton­muu­tok­seen kytkey­ty­viä liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia, mutta se ei ole arvioin­ti­työn pääasial­li­nen tehtävä.

Yritys voi kytkeä ilmas­to­ris­kit ja niiden hallin­nan osaksi stra­te­giaa, vastuul­li­suus­työtä ja liike­toi­min­taa. Se voi olla esimer­kiksi yksi osa-alue ISO14001 ympä­ris­tö­jär­jes­tel­mään liit­ty­vässä ympä­ris­tö­kat­sel­muk­sessa ja sen pohjalta kehi­tet­tä­vissä ympäristöohjelmissa.

Ilmas­to­ris­kien arviointi herät­tä­nee kasva­vaa kiin­nos­tusta yrityk­sissä tule­vai­suu­dessa, koska asteit­tain voimaan tulevat Corpo­rate Sustai­na­bi­lity Repor­ting Direc­tive, CSRD, sekä EU:n takso­no­mia-asetus edel­lyt­tä­vät myös ilmas­to­ris­kien arvioin­tia. Näiden ohella monet sijoit­ta­jat ovat jo vuosien ajan vaati­neet läpi­nä­ky­vää ilmas­to­ris­kien arvioin­tia ja hallintaa.

Toimin­ta­malli ilmas­to­ris­kien tunnis­ta­mi­seen ja arviointiin

Opis­ke­li­jat hyödyn­si­vät ilmas­to­ris­kien tunnis­ta­mi­sessa ja arvioin­nissa toimin­ta­mal­lia, joka räätä­löi­tiin työn pohjaksi. Pereh­dyt­täessä olemassa oleviin ilmas­to­ris­kien arvioin­ti­ta­poi­hin törmät­tiin muuta­miin tois­tu­viin haas­tei­siin, jotka on lueteltu alla.

  • Ilmas­to­ris­kien arviointi oli suun­ni­teltu vain tietyn toimia­lan yrityksille.
  • Doku­men­tit ilmas­to­ris­kien arvioin­tiin olivat saata­vissa vain englanniksi.
  • Ilmas­to­ris­kien arviointi oli vain pieni osa laajem­paa kestävyysraportointia.

Räätä­löity toimin­ta­malli yritys­ten ilmas­to­ris­kien tunnis­ta­mi­seen on kehi­tetty tarkas­te­le­malla olemassa olevia työka­luja ilmas­to­ris­kien arvioin­tiin. Tämän ohella toimin­ta­malli huomioi riskien­hal­lin­nan perus­pe­ri­aat­teet, jotka ohjaa­vat arvioin­ti­pro­ses­sia. Alla on luetel­tuna eri työka­lut ja toimin­ta­mal­lit, joiden perus­teella ilmas­to­ris­kien tunnis­ta­mi­nen ja arviointi toteutettiin.

Alla oleva kuva tiivis­tää toimin­ta­mal­lin keskei­sen sisäl­lön yrityksen/organisaation ilmas­to­ris­kien ja -mahdol­li­suuk­sien arviointiin:

Kuvio jossa kuvattu neljä askelta: Askel 1: • Yritykseen, toimintaympäristöön ja arvoketjuihin perehtyminen
Askel 2: Ideariihityöskentely: Mitkä ilmastoriskit ja -mahdollisuudet kohdentuvat yritykseen ja sen arvoketjuihin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?
Askel 3: Ilmastoriskien luokittelu: Millä todennäköisyydellä riski toteutuu ja kuinka merkittävät ovat sen vaikutukset?
Askel 4: Alustavien toimenpiteiden suunnittelu merkittävimpien riskien pienentämiseksi

Pohdin­taa ja jatkokehittämistä

Toimin­ta­mal­lia testat­tiin nyt ensim­mäistä kertaa ja koke­muk­set olivat pääosin posi­tii­vi­sia. Toimin­ta­mal­lia ja etenkin työs­ken­te­lyä opin­to­jak­solla voidaan kehit­tää edel­leen erityi­sesti siitä näkö­kul­masta, että yritys­ten moni­nais­ten arvo­ket­ju­jen hahmot­tu­mi­nen helpottuisi.

Tämä räätä­löity toimin­ta­malli on hyödyn­net­tä­vissä yrityk­sille myös tällai­se­naan, jolloin sitä voidaan käyttää myös sisäi­seen tai sidos­ryh­mien kanssa toteut­ta­vaan ilmas­to­ris­kien ja -mahdol­li­suuk­sien arviointiin.

Yksi mahdol­li­suus yrityk­sen ilmas­to­ris­kien ja -mahdol­li­suuk­sien katta­vaan kartoit­ta­mi­seen ja analy­soin­tiin on opin­näy­te­työn kautta. Tämä mahdol­lis­taisi sekä sisäis­ten että sidos­ryh­mille suun­nat­tu­jen työpa­jo­jen vetä­mi­sen yrityk­sessä. Työpa­ja­toi­min­nan jälkeen toteu­tet­tai­siin ilmas­to­ris­kien ja -mahdol­li­suuk­sien arviointi sekä tulos­ten kattava analy­sointi. Tässä työssä pääs­täi­siin parem­min kiinni myös jatkotoimenpiteisiin.

Ilmas­to­ris­kien ja -mahdol­li­suuk­sien tunnis­ta­mi­nen oli opis­ke­li­joille uutta. Yhteis­työ yritys­ten kanssa koet­tiin moti­voi­vaksi, koska he pääsi­vät työs­ken­te­le­mään vahvassa työelä­mäyh­teis­työssä ja sitä kautta kehit­tä­mään yrityk­sen tai orga­ni­saa­tion kestä­vään kehi­tyk­seen tähtää­vää toimin­taa. Mukana olleet yrityk­set saivat hyvän lähtö­lau­kauk­sen yksi­tyis­koh­tai­sem­man ilmas­to­ris­kien ja -mahdol­li­suuk­sien analysointiin.

Mikäli kiin­nos­tuit tietä­mään tarkem­min ilmas­to­ris­kien arvioin­nin mene­tel­mästä, voit olla yhtey­dessä artik­ke­lin kirjoittajaan.


Kirjoit­taja:

Anniina Kontio­korpi, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

[email protected]

Artik­ke­li­kuva: NOAA / Unsplash