Korjaus­ra­ken­ta­mi­nen on avai­na­se­massa raken­ne­tun ympä­ris­tön hiili­ja­lan­jäl­jen pienentämisessä

Kiin­teistö- ja raken­nusa­lan kestä­vyys on avai­na­se­massa Suomen ympä­ristö- ja ilmas­to­ta­voit­tei­den saavut­ta­mi­sessa; raken­nuk­semme kulut­ta­vat noin 40 % käyt­tä­mäs­tämme ener­giasta ja tuot­ta­vat kolman­nek­sen kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töis­tämme [1]. Näihin pääs­töi­hin tavoi­tel­laan nyt jopa 66 % vähen­nyk­siä vuoteen 2035 mennessä osana Suomen hiili­neut­raa­lius­ta­voit­teen saavut­ta­mista. Korjaus­ra­ken­ta­mien on tässä avai­na­se­massa, koska isoin vaiku­tus raken­ne­tun ympä­ris­tön pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sessä on nykyi­sen raken­nus­kan­nan ener­gian­ku­lu­tuk­sen vähen­tä­mi­sellä ja lämmi­ty­se­ner­gia­muo­to­jen kehit­tä­mi­sellä. Täten korjaus­ra­ken­ta­mi­sella on saavu­tet­ta­vissa nopeim­mat ja suurim­mat vaiku­tuk­set raken­ne­tun ympä­ris­tön hiili­ja­lan­jäl­jen pienen­tä­mi­seen. [2] Tampe­reen yliopis­ton ja VTT:n tutki­muk­sen mukaan korjaus­ra­ken­ta­mi­nen on hiili­ja­lan­jäl­jen ja elin­kaa­ri­ta­lou­den suhteen aina parempi vaih­toehto verrat­tuna purka­vaan uudis­ra­ken­ta­mi­seen ja jopa puura­ken­ta­mi­seen [3]. Nykyi­sin korjaus­ra­ken­ta­mi­sen toimen­pi­teet vali­taan teknis­ten vaati­mus­ten ja inves­toin­nin hinnan perus­teella ilman elin­kaa­ri­nä­kö­kul­man tai ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten huomioi­mista [4], joiden merki­tys korjaus­ra­ken­ta­mi­sen­kin suhteen tulee koros­tu­maan jo tule­vai­suu­dessa uuden raken­ta­mis­lain myötä.

Korjaus­ra­ken­ta­mi­sella raken­nus­ten pääs­tö­läh­tei­den taklaaminen

Arvioi­den mukaan raken­nus­sek­tori käyttää jopa 40–60 % globaa­leista resurs­seista ja 33–50 % kaikista pääs­töistä ollen näiden suhteen kaikista teol­li­suu­de­na­loista merkit­tä­vin [4,5–7]. Suomessa raken­ne­tun ympä­ris­tön päästöt koos­tu­vat 76 % käytön­ai­kai­sista pääs­töistä ja 24 % itse raken­nus­toi­min­nan pääs­töistä. Raken­nus­ma­te­ri­aa­lien osuus raken­nus­toi­min­nan pääs­töistä on hyvin merkit­tävä, jopa 65 %. [8] Näistä erityi­sesti raken­nus­ten käytön­ai­kai­sia pääs­töjä voidaan taklata korjausrakentamisella.

Raken­nus­ten ener­gian­ku­lu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen on raken­ne­tun ympä­ris­tön hiili­ja­lan­jäl­jen pienen­tä­mi­sen kannalta yksi korkeim­mista prio­ri­tee­teista ja tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sella korjaus­ra­ken­ta­mi­sella voidaan vähen­tää raken­nus­ten ener­gian­ku­lu­tusta ja käytön­ai­kaista hiili­ja­lan­jäl­keä merkit­tä­västi [7,9]. Asuin­ra­ken­nuk­set ovat kaupun­kiym­pä­ris­tö­jen suurim­pia pääs­tö­läh­teitä ja näitä pääs­töjä voidaan vähen­tää merkit­tä­västi vanhaa raken­nus­kan­taa perus­kor­jaa­malla. Korjaus­ra­ken­ta­mi­sella voitiin tutki­muk­sen mukaan saavut­taa jopa 60 % vähen­nys asui­na­lu­een hiili­ja­lan­jäl­keen ja tehok­kain keino oli raken­teel­li­sen ener­gia­te­hok­kuu­den ja talo­tek­nii­kan paran­ta­mi­nen [10].

Raken­nus­ten hiili­ja­lan­jäl­jen pienen­tä­mi­sen keinoiksi on listattu esimer­kiksi vihe­ra­luei­den lisää­mi­nen, jättei­den kier­rä­tyk­sen tehos­ta­mi­nen, ener­gia­te­hok­kaam­man valais­tuk­sen ja aurin­ko­pa­nee­lien asen­ta­mi­nen raken­nus­ten katoille. Usein raken­nus­ten käytön­ai­kais­ten pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen keski­ty­tään jopa liikaa, minkä seurauk­sena raken­nus­ten ympä­röi­vät seikat kuten vihe­ra­lu­eet ja infra­struk­tuuri jäävät vähäi­selle huomiolle pienem­pää hiili­ja­lan­jäl­keä tavoi­tel­taessa [7].

Kier­to­ta­lou­dessa raken­nuk­siin, raken­tei­siin, kompo­nent­tei­hin ja mate­ri­aa­lei­hin sitou­tu­nut arvo pyri­tään pitä­mään talou­den kier­rossa vähen­tä­mällä käyttöä, korjaa­malla, käyt­tä­mällä uudel­leen ja kier­rät­tä­mällä [11]. Vanho­jen raken­nus­ten säilyt­tä­mi­nen, niiden käyt­töiän jatka­mi­nen korjaus­ra­ken­ta­mi­sella ja raken­nus­kom­po­nent­tien ja mate­ri­aa­lien uudel­leen­käyttö ovat kier­to­ta­lou­den mukai­sia keinoja raken­ne­tun ympä­ris­tön hiili­ja­lan­jäl­jen pienen­tä­mi­seen ja näillä toimen­pi­teillä on selkeitä ympä­ris­tö­hyö­tyjä verrat­tuna purka­vaan uudis­ra­ken­ta­mi­seen [4,12]. Yleensä raken­nuk­sen ja sen kompo­nent­tien ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia tarkas­tel­laan sen elin­kaa­ren ajan, mutta kier­to­ta­lou­dessa samalla raken­nuk­sella tai sen kompo­nen­teilla voi olla useita käyt­tö­syklejä eri tarkoi­tuk­sissa, esimer­kiksi usein vanha toimisto- tai teol­li­suus­ra­ken­nus voidaan ottaa myöhem­min asuin­käyt­töön [11]. Suun­nit­te­lussa tuli­si­kin huomioida nykyistä parem­min mahdol­li­suu­det raken­nus­ten uudel­leen­käyt­töön ja kier­rä­tyk­seen [5]. Raken­nus­ten, raken­nus­kom­po­nent­tien ja mate­ri­aa­lien uudel­leen­käyttö ja kier­rät­tä­mi­nen vähen­tä­vät lisäksi alan riip­pu­vuutta tuon­nista [13].

Myös korjaus­ra­ken­ta­mi­sella on hiilijalanjälki

Vaikka korjaus­ra­ken­ta­mi­sella voidaan vähen­tää merkit­tä­västi raken­nuk­sien käytön­ai­kai­sia pääs­töjä, aiheu­tuu korjaus­ra­ken­ta­mi­sen hank­keista itses­sään myös pääs­töjä.  Korjaus­ra­ken­ta­mi­sen hank­keet vastaa­vat tyypil­li­sesti 4–16 % raken­nuk­sen jäljellä olevan käyt­töiän hiili­ja­lan­jäl­jestä, riip­puen korjaus­ra­ken­ta­mi­sen laajuu­desta [9]. Euroo­pan komis­sion [14] mukaan raken­ta­mi­nen ja korjaus­ra­ken­ta­mi­nen sekä näihin liit­tyvä mate­ri­aa­lien hankinta ja raken­nus­tuot­tei­den valmis­tus aiheut­ta­vat 5–12 % kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töis­tämme. Korjaus­ra­ken­ta­mi­sen hiili­ja­lan­jäl­ki­las­kenta raja­taan usein koske­maan vain hank­keissa raken­net­ta­via uusia raken­teita sekä vanho­jen raken­tei­den korjaa­mi­sessa käytet­tä­viä mate­ri­aa­leja sekä työmaa­toi­min­toja ja kulje­tuk­sia. Kuvassa 1 on havain­nol­lis­tettu korjaus­ra­ken­ta­mi­sen hiili­ja­lan­jäl­keä verrat­tuna muihin raken­nus­stra­te­gioi­hin. Korjaus­ra­ken­ta­mi­sen hank­keilla voi olla myös hiili­kä­den­jälki, millä tarkoi­te­taan hank­keen seurauk­sena synty­viä posi­tii­vi­sia ympä­ristö- ja ilmas­to­vai­ku­tuk­sia, esimer­kiksi pääs­tö­vä­hen­nyk­siä purku­ma­te­ri­aa­lien kier­rä­tyk­sen ansiosta.

Purkava uudis­ra­ken­ta­mi­nen, uudis­ra­ken­ta­mi­nen, uudis­puu­ra­ken­ta­mi­nen ja korjaus­ra­ken­ta­mi­nen aiheut­ta­vat erilai­sen hiili­ja­lan­jäl­jen raken­ta­mis­vai­heessa, jossa huomioi­daan raken­nus­ma­te­ri­aa­lien valmis­tuk­sen ja raken­ta­mi­sen hiili­ja­lan­jälki. Purka­van uudis­ra­ken­ta­mi­sen hiili­piikki on merkit­tä­västi suurempi kuin perus­kor­jauk­sen, koska uudis­ra­ken­nuk­seen tarvi­taan huomat­ta­vasti enemmän uutta mate­ri­aa­lia kuin korjaus­ra­ken­ta­mi­sessa. Uudis­ra­ken­ta­mi­sen hiili­piik­kiä saadaan vähen­net­tyä valit­se­malla rungon raken­nus­ma­te­ri­aa­liksi puu, joka itses­sään on vähä­hii­li­sempi raken­nus­ma­te­ri­aali. Lisäksi puuma­te­ri­aali vähen­tää raken­ta­mi­sen koko­nais­hii­li­ja­lan­jäl­keä sito­malla hiiltä puura­ken­tei­siin. [15]

Raken­ta­mi­sen hiili­ja­lan­jäl­keä huomioi­taessa on kuiten­kin arvioi­tava kohde tapaus­koh­tai­sesti. Joskus korjaus­ra­ken­ta­mi­sen sijaan purkava uudis­ra­ken­ta­mi­nen voi tuottaa parem­man tulok­sen pitkän aika­vä­lin tarkas­te­lussa, kun huomioi­daan alueel­li­set tavoit­teet kaupun­ki­ke­hi­tyk­sessä ja kaupun­gi­no­sien tiivis­tä­mi­sessä, erit­täin huono­kun­toi­sen raken­nuk­sen jatkuva ja tiheä korjaus­tarve sekä ener­gia­te­hok­kuu­den merkit­tävä paran­nus uudis­ra­ken­ta­mi­sen avulla. Tästä huoli­matta raken­ta­mi­sen hiili­pii­kin vaiku­tus ympä­ris­töön tapah­tuu heti mate­ri­aa­lien valmis­tuk­sen ja raken­ta­mi­sen aikana. [15]

Mate­ri­aa­lien käyttö

Vaikka usein käytön­ai­kai­set päästöt koros­tu­vat, ei raken­ta­mi­sen ja varsin­kaan raken­nus­ma­te­ri­aa­lien pääs­töjä voida sivuut­taa [7]. Euroo­pan komis­sion [14] mukaan raken­ta­mi­sen kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töistä pystyt­täi­siin leik­kaa­maan jopa 80 % tehok­kaam­malla mate­ri­aa­lien käytöllä. Mate­ri­aa­leista suurim­mat päästöt aiheu­tu­vat teräk­sen ja betonin valmis­tuk­sesta. Esimer­kiksi betonia käyte­tään maail­massa jopa 13 miljar­dia tonnia vuosit­tain [16] ja betonin valmis­ta­mi­nen aiheut­taa 5–8 % maail­man hiili­diok­si­di­pääs­töistä ja vastaa 12–15 % teol­li­sesta ener­gian­ku­lu­tuk­sesta [4]. Raken­nus- ja purku­jät­teet vastaa­vat noin 30–35 % kaikesta synty­västä jätteestä maail­man­laa­jui­sesti, josta yli 50 % on beto­ni­jä­tettä. [16]

Raken­nus­kom­po­nent­tien ja -osien, mate­ri­aa­lien ja jättei­den uudel­leen­käy­töllä voidaan vähen­tää resurs­sien käyttöä ja täten pienen­tää raken­nus­ten hiili­ja­lan­jäl­keä. Raken­nus­kom­po­nent­tien mahdol­li­sim­man tehokas hyödyn­tä­mi­nen vaatii ymmär­rystä siitä, millai­sista osista ja mate­ri­aa­leista kompo­nen­tit koos­tu­vat. Esimer­kiksi beto­ni­ra­ken­tei­den käyt­töikä on usein muuta raken­nusta pidempi, mikä tekee niistä poten­ti­aa­li­sia uudel­leen­käy­tölle. Sen sijaan käyte­tyt raken­nus­ta­vat tekevät uudel­leen­käy­töstä usein käytän­nössä haas­ta­vaa, koska yksit­täistä osaa ei voida vaihtaa ilman, että pure­taan kaikki. Uusissa raken­nuk­sissa niiden suun­nit­te­le­mi­nen puret­ta­viksi (Design for Deconstruction/Disassembly) tulisi huomioida nykyistä parem­min, mikä yhdessä asian­mu­kais­ten kunnos­sa­pito- ja korjaus­toi­men­pi­tei­den kanssa mahdol­lis­taisi mate­ri­aa­lien ja kompo­nent­tien uudel­leen­käy­tön useam­man kuin yhden raken­teel­li­sen elin­kaa­ren ajan. [11,16]. On huomioi­tava, että usein raken­nus­kom­po­nent­teja ja -osia vaih­de­taan huomat­ta­vasti useam­min kuin mikä niiden tekni­seksi käyt­töiäksi on suun­ni­teltu, mikä tarkoit­taa, että niiden toimin­nal­li­nen tai talou­del­li­nen elin­kaari on ajatel­tua lyhyempi [11]. Lisäksi tulee tiedos­taa, että vaih­de­tuilla raken­teilla voi olla rajoit­tu­nut elin­kaari, mikäli esimer­kiksi syytä alku­pe­räi­sen raken­teen kunnon huonon­tu­mi­seen ei diag­no­soida riit­tä­västi ennen korjaus­toi­men­pi­tei­den määrit­te­lyä. Tämä voi johtaa ongel­man nopeaan uudel­leen ilme­ne­mi­seen [4]. Kompo­nent­tien ja mate­ri­aa­lien uudel­leen­käy­töstä ja kier­rät­tä­mi­sestä aiheu­tuu myös itses­sään pääs­töjä, mistä johtuen nämä ratkai­sut eivät auto­maat­ti­sesti ole aina kaik­kein ympä­ris­töys­tä­väl­li­sin vaih­toehto, minkä lisäksi lain­sää­däntö voi rajoit­taa mahdol­li­suuk­sia uudel­leen­käy­tölle ja kier­rät­tä­mi­selle [16]. Lisäksi on huomioi­tava, että käytet­ty­jen kompo­nent­tien kier­rä­tystä ja uudel­leen­käyt­töä hanka­loit­taa niiden mahdol­li­set haitta-aineet (mm. asbesti).

Raken­nus­työ­maat ja kuljetukset

Raken­nus­työ­mailla synty­vät päästöt muodos­ta­vat merkit­tä­vän osan kaupun­kien ja kuntien ilmas­to­pääs­töistä ja tervey­delle vaaral­li­sista hiukkas- sekä type­nok­si­di­pääs­töistä. Työmailla syntyy pääs­töjä useista lähteistä, joista keskei­sim­piä ovat esimer­kiksi raken­nus­ten lämmi­tys, betonin kuiva­tus, työko­nei­den käyttö sekä kulje­tuk­set. Esimer­kiksi työko­neista aiheu­tuu noin 8 % koko taakan­ja­ko­sek­to­rin eli pääs­tö­kau­pan ulko­puo­lelle jäävien sekto­rei­den hiili­diok­si­di­pääs­töistä. [17]

Green deal -sopimus on konkreet­ti­nen toimi Suomen taakan­ja­ko­sek­to­rin pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seksi ja valtion ja kuntien hiili­neut­raa­lius­ta­voit­tei­den saavut­ta­mi­seksi. Sopi­muk­sen tavoit­teena on, että mukana sopi­muk­seen sitou­tu­nei­den julkis­ten toimi­joi­den kuten kaupun­kien, kuntien ja viras­to­jen työmaat ovat vuoden 2025 loppuun mennessä fossii­lit­to­mia, eli niillä ei käytetä fossii­li­sia polt­toai­neita. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytet­tä­vistä työko­neista ja työmai­den kulje­tuk­sista vähin­tään 50 % toimii sähköllä, biokaa­sulla tai vedyllä. Sopi­muk­sen mukai­siin työmai­den pääs­töi­hin luetaan työko­nei­den, sähkön, lämmi­tyk­sen ja vaiheit­tain kulje­tus­ten päästöt. Sopi­muk­sen taus­talla on julki­sen sekto­rin tavoite toimia edel­lä­kä­vi­jänä vaih­toeh­tois­ten käyt­tö­voi­mien hyödyn­tä­mi­sessä ja samalla luoda kysyn­tää ja edel­ly­tyk­set vähä­pääs­töis­ten ratkai­su­jen mark­ki­noi­den kehit­ty­mi­seksi ja laajem­maksi käyt­töö­not­ta­mi­seksi. [18] Green deal on vapaa­eh­toi­nen sopimus, jolla halu­taan vauh­dit­taa pääs­tö­jen vähen­tä­mistä työmailla. Sopimus koskee infra­ra­ken­ta­mista, kunnos­sa­pi­toa ja kunnos­sa­pi­don urakoin­tia, uudis­koh­tei­den raken­ta­mista sekä korjaus­ra­ken­ta­mista ja purkua. [17]

Työmai­den pääs­töjä voidaan vähen­tää useilla eri tavoilla. Työmai­den lämmi­tyk­sessä fossii­li­sia polt­toai­neita käyt­tä­viä raken­nus­läm­mit­ti­miä voidaan korvata kauko­läm­möllä tai uusiu­tu­vin ener­gia­läh­tein tuote­tulla sähköllä ja käytet­tä­viksi työko­neiksi voidaan hankkia vähä­pääs­töi­sem­piä ratkai­suja ja hyödyn­tää biopolt­toai­neita. Pääs­töjä voidaan vähen­tää myös koulut­ta­malla henki­lös­töä, otta­malla käyt­töön ener­gia­te­hok­kaam­pia työta­poja tai asen­ta­malla erilai­sia lisä­rat­kai­suja jo olemassa olevaan kone­kan­taan. Pitkällä aika­jän­teellä vaih­toeh­toi­set ratkai­sut yhdessä toimin­ta­ta­pa­muu­tos­ten kanssa mahdol­lis­ta­vat jopa lähes pääs­töt­tö­mät työmaat. [18]

Raken­nuk­sen hiili­ja­lan­jäl­jen laskenta

Hiili­ja­lan­jäl­ki­las­kenta on tärkeää, koska luotet­tava tieto pääs­tö­jen synty­mi­sestä mahdol­lis­taa tehok­kaan vastaa­mi­sen ilmas­ton­muu­tok­seen [7]. Hiili­ja­lan­jäl­ki­las­kenta noudat­taa aina samaa kaavaa ja lasken­nan vaiheet ovat:

1. Lasken­nan tavoit­tei­den ja rajauk­sen määrittely
2. Lähtö­tie­to­jen kerääminen
3. Lasken­nan toteu­tus ja raportointi
4. Tulos­ten varmennus

Tavoit­teen määrit­te­lyyn ja rajauk­seen vaikut­taa se, ollaanko laske­massa esimer­kiksi koko yrityk­sen vai yksit­täi­sen tuot­teen hiili­ja­lan­jäl­keä ja mitä tarkoi­tusta varten sitä laske­taan. Tavoit­teen määrit­tely vaikut­taa myös sopivan lasken­tas­tan­dar­din valin­taan. [19] Esimer­kiksi korjaus­ra­ken­ta­mi­sen hank­keissa tavoit­teena voi olla laskea hank­keen seurauk­sena saavu­tet­tava vaiku­tus raken­nuk­sen jäljellä olevan käyt­töiän hiili­ja­lan­jäl­keen tai laskea itses­sään kysei­sen hank­keen hiili­ja­lan­jälki, jolloin laskenta raja­taan koske­maan ainoas­taan hanketta ja sen toteu­tuk­sesta seuraa­via hiilidioksidiekvivalenttipäästöjä.

Hiili­ja­lan­jäl­ki­las­ken­taa varten kerä­tään lähtö­tie­toja lasken­ta­ra­jauk­seen sisäl­ly­tet­ty­jen toimin­to­jen mukai­sesti. Lasken­taa varten tarvi­taan tietoja toimin­noista esimer­kiksi mate­ri­aa­li­mää­ristä, työmaa­toi­min­noista ja kulje­tuk­sista sekä pääs­tö­ker­roin­tie­toja näille. Mate­ri­aa­lien suhteen on suosi­tel­ta­vaa käyttää raaka-aineen toimit­ta­jilta saata­via tietoja. Mate­ri­aa­li­toi­mit­ta­jat voivat laatia tuot­teil­leen EPD-tuotes­tan­dar­din mukai­sen hiili­ja­lan­jäl­jen (Envi­ron­men­tal Product Decla­ra­tion). [19] Niiden mate­ri­aa­lien ja toimin­to­jen osalta, joille edellä mainit­tuja pääs­tö­tie­toja ei löydy, voidaan käyttää luotet­ta­vista tieto­kan­noista löyty­viä pääs­tö­ker­toi­mia, esimer­kiksi Suomen ympä­ris­tö­kes­kuk­sen raken­ta­mi­sen (CO2data.fi/rakentaminen) ja infra­ra­ken­ta­mi­sen (CO2data.fi/infra) päästötietokannat.

Hiili­ja­lan­jäl­jen laske­mi­nen suori­te­taan sovel­tu­van lasken­tas­tan­dar­din ohjei­den mukai­sesti. Lasken­nan toteu­tus­tapa ja tulok­set esite­tään hiili­ja­lan­jäl­ki­ra­por­tissa, jossa kuva­taan lasken­nan tarkoi­tus, rajauk­set sekä lasken­taan sisäl­ty­vät oletuk­set ja epävar­muu­det. Hiili­ja­lan­jäl­ki­ra­por­tissa arvioi­daan lasken­nan tulos­ten luotet­ta­vuutta esimer­kiksi herk­kyys­tar­kas­te­lulla. Yleinen tapa lasken­nan luotet­ta­vuu­den varmis­ta­mi­seksi on teettää lasken­nalle riip­pu­ma­ton kolman­nen osapuo­len varmen­nus. [19]. Lasken­nan tavoit­teesta ja tarkoi­tuk­sesta riip­puen tämä ei aina ole tarpeen, esimer­kiksi silloin, mikäli yritys tavoit­te­lee hiili­ja­lan­jäl­jen lasken­nalla parem­paa ymmär­rystä omasta toimin­nas­taan ja keinoista vähen­tää sen aiheut­ta­mia päästöjä.

Hiili­ja­lan­jäl­ki­las­ken­nan lisäksi tulee huomioida myös raken­nus­ten mahdol­li­nen hiili­kä­den­jälki, mikä tarkoit­taa myön­tei­siä raken­nuk­sen elin­kaa­ren arvioin­ti­ra­jauk­sen ulko­puo­li­sia ilmas­to­vai­ku­tuk­sia, joita ei syntyisi ilman raken­nus­han­ketta. Hiili­kä­den­jälki voi syntyä esimer­kiksi raken­nus­tuot­tei­den uudel­leen­käy­töstä, mate­ri­aa­lien kier­rä­tyk­sellä vältet­tä­vistä pääs­töistä, pitkä­ai­kais­ten hiili­va­ras­to­jen luomi­sesta tai raken­nus­ten tuot­ta­masta ylijää­västä uusiu­tu­vasta ener­giasta. Hiili­kä­den­jälki tulee aina ilmoit­taa erik­seen eikä sitä vähen­netä hiili­ja­lan­jäl­jestä. [20] Kuvassa 2 on havain­nol­lis­tettu, mistä raken­ta­mi­sen hiili­ja­lan­jälki ja hiili­kä­den­jälki muodostuvat.

Raken­nus­ten ja raken­nus­hank­kei­den ympäristösertifikaatit

Hiili­ja­lan­jäl­jen lasken­tas­tan­dar­dit pohjau­tu­vat elin­kaa­riar­vioin­nin stan­dar­dei­hin ISO 14040 ja ISO 14044. Lasken­to­jen tulee noudat­taa stan­dar­deissa esitet­tyjä peri­aat­teita ja sään­töjä ollak­seen luotet­ta­via. Niin kutsu­tun viher­pe­sun vält­tä­mi­seksi yhtei­siä peli­sään­töjä lasken­to­jen suorit­ta­mi­seen tarvi­taan. [19] Stan­dar­dien lisäksi on perus­tettu ympä­ris­tö­ser­ti­fioin­ti­jär­jes­tel­miä työka­luiksi kiin­teis­tö­jen ympä­ris­tö­te­hok­kuu­den mittaa­mi­sen, toden­ta­mi­sen ja vertai­lun mahdol­lis­ta­mi­seksi. Saavu­tettu ympä­ris­tö­ser­ti­fi­kaatti viestii raken­nuk­sen omis­ta­jan ympä­ris­tö­myön­tei­syy­destä muun muassa asiak­kai­den tai rahoit­ta­jien suun­taan. [1]. Alla on esitet­tynä muuta­mia ylei­sim­piä ympäristösertifiointijärjestelmiä.

BREEAM (Buil­ding Research Establishment’s Envi­ron­men­tal Assess­ment Method) on Euroo­pan käyte­tyin ympä­ris­tö­ser­ti­fioin­ti­jär­jes­telmä. BREEAM-serti­fioin­ti­jär­jes­telmä on muihin serti­fioin­ti­mal­lei­hin verrat­tuna yksi­tyis­koh­tai­sempi, mutta myös jous­ta­vampi erilai­sille hanke­tyy­peille. Järjes­tel­mään on mahdol­lista tehdä paino­tuk­sia maakoh­tai­sesti; esimer­kiksi Suomessa veden­käy­tön ja liik­ku­mi­sen paino­tusta on pienen­netty. Uudis­ra­ken­ta­mi­seen sovel­le­taan BREEAM Inter­na­tio­nal New Construc­tion -mallia, kun taas perus­kor­jaus­hank­keille on suun­ni­teltu eril­li­nen BREEAM Refur­bish­ment & fit-out -malli, joka sovel­tuu jous­ta­vasti eri laajui­sille korjaus­ra­ken­ta­mi­sen hank­keille pienistä tila­muu­tok­sista täydel­li­seen perus­kor­jauk­seen asti mahdol­lis­taen myös osakor­jaus­ten huomioin­nin. BREEAM In-Use serti­fioin­tia on mahdol­lista hakea myös olemassa oleville kiin­teis­töille. [21]

LEED (Leaders­hip in Energy and Envi­ron­men­tal Design) on yhdys­val­ta­lai­nen serti­fioin­ti­jär­jes­telmä, joka arvioi katta­vasti kestä­vän kehi­tyk­sen ratkai­suja raken­ta­mi­sessa. Globaa­listi LEED on ylivoi­mai­sesti suosi­tuin ympä­ris­tö­ser­ti­fiointi ja myös Suomessa LEED on suosi­tuin järjes­telmä hank­kei­den ympä­ris­tö­ser­ti­fioin­tiin. LEED-serti­fioin­ti­jär­jes­telmä on monia muita järjes­tel­miä suora­vii­vai­sempi ja sovel­tuu hyvin esimer­kiksi isoihin, useita raken­nuk­sia sisäl­tä­viin hank­kei­siin. Raken­nus­vai­heen LEED-serti­fi­kaatti toden­taa, että raken­nus on suun­ni­teltu ja raken­nettu ympä­ris­tö­te­hok­kaasti serti­fi­kaa­tin tiuk­ko­jen ympä­ris­tö­ta­voit­tei­den mukai­sesti. Myös olemassa oleville kiin­teis­töille voidaan hakea LEED for Exis­ting Buil­dings: Opera­tion and Main­te­nance -serti­fioin­tia viideksi vuodeksi kerral­laan.  [22]

RTS-ympä­ris­tö­luo­ki­tus on suoma­lai­nen Raken­nus­tieto Oy:n kehit­tämä ympä­ris­tö­ser­ti­fioin­ti­jär­jes­telmä, joka ottaa huomioon kiin­teis­tö­jen koti­mai­set erityis­piir­teet vastuul­li­suu­den ja kestä­vän raken­ta­mi­sen näkö­kul­masta. Serti­fioin­nissa käytet­tä­vät kritee­rit sovel­tu­vat hyvin käytet­tä­väksi kansal­lis­ten mene­tel­mien ja käytän­tö­jen kanssa ja niissä koros­tu­vat erityi­sesti sisäilma, ener­gia­te­hok­kuus ja kosteus­tek­nis­ten riskien hallinta. Serti­fioin­ti­jär­jes­telmä on suun­ni­teltu erityi­sesti ei-kaupal­li­sille kohteille eli se sopii hyvin muun muassa kunnille ja kaupun­geille. RTS-serti­fiointi myön­ne­tään raken­nuk­sen käyt­töön­ot­to­vai­heessa, minkä lisäksi on mahdol­lista hakea käyt­tö­vai­heen serti­fioin­tia. [23]

Jout­sen­merkki on Pohjois­mai­den tunne­tuin ja arvos­te­tuin ympä­ris­tö­merkki. Jout­sen­mer­kin kritee­rit ovat yhte­ne­väi­set kaikissa Pohjois­maissa ja se sovel­tuu erin­omai­sesti pohjois­mai­siin olosuh­tei­siin. Jout­sen­mer­kin tarkoi­tuk­sena on varmis­taa ympä­ris­töys­tä­väl­li­syys raken­nuk­sen koko elin­kaa­ren ajalta sekä raken­nuk­sen terveel­li­nen ja turval­li­nen käyttö. Kritee­rien pain­opis­teet ovat ener­gia­te­hok­kuus, mate­ri­aa­li­va­lin­nat, kemi­kaa­lit, kier­rä­tys ja kier­rä­tet­tä­vyys. Jout­sen­mer­kin haku­pro­sessi tulee käyn­nis­tää jo suun­nit­te­lu­vai­heessa, mutta se myön­ne­tään vasta raken­nuk­sen valmis­tut­tua, kun serti­fioin­tie­lin Ympä­ris­tö­mer­kintä Suomi Oy on toden­nut raken­nuk­sen täyt­tä­vän merkin vaati­muk­set. [1]

Hiili­ja­lan­jäl­ki­las­ken­nan työka­lut ja palve­lun­tar­joa­jat tueksi

Useat raken­nusa­lalla toimi­vat konsult­ti­ta­lot tarjoa­vat nykyään hiili­ja­lan­jäl­jen­las­ken­taa osana palve­lu­tar­joa­maansa. Mikäli tiedossa ei ole jatku­vaa tarvetta laatia laskel­mia, voi olla talou­del­li­sesti kannat­ta­vam­paa hankkia lasken­nat ulko­puo­li­selta konsul­tilta sen sijaan, että yritys inves­toi itse hiili­ja­lan­jäl­ki­las­ken­nan työka­lui­hin, joita nykyään on mark­ki­noilla jo useam­pia, sekä niiden käyt­tö­kou­lu­tuk­seen henki­lös­tölle. Toisaalta hiili­ja­lan­jäl­ki­las­kenta on mahdol­lista toteut­taa myös Micro­soft Excel -työka­lulla, kunhan lasken­nan perus­teet on omak­suttu ja tarkas­tel­tava kohde ei ole laajuu­del­taan liian suuri Exce­lissä hallit­ta­vaksi. Lasken­nassa käytet­tä­viä raken­nus­tuot­tei­den ja -palve­lui­den pääs­tö­ker­toi­mia voi hakea esimer­kiksi co2data.fi-palvelusta, joka tarjoaa puolu­ee­tonta dataa näiden ilmas­to­vai­ku­tuk­sista. Palve­lusta vastaa Suomen ympä­ris­tö­kes­kus SYKE ja sen on kaikille avoin ja maksuton.

Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön raken­nuk­sen vähä­hii­li­syy­den arvioin­ti­me­ne­telmä antaa hyvän ohjeis­tuk­sen hiili­ja­lan­jäl­ki­las­ken­nan suorit­ta­mi­seen. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö on kehit­tä­nyt oman arvioin­ti­me­ne­tel­mänsä EN-stan­dar­dien 15804, 15978 ja 15643-sarja sekä Euroo­pan komis­sion Level(s)-menetelmän pohjalta palve­le­maan Suomen hiili­neut­raa­liu­den ja hiili­ne­ga­tii­vi­suu­den tavoit­teita. Mene­tel­mä­oh­jeen mukai­nen vähä­hii­li­syy­den arviointi voidaan tehdä kaikille raken­nuk­sille ja sitä voidaan sovel­taa sekä uudis- että korjaus­ra­ken­ta­mi­sen hank­kei­siin. [24] Level(s) on Euroo­pan komis­sion laatima mene­telmä, joka pyrkii luomaan yhtei­sen perus­tan eri maissa käytet­tä­ville raken­ta­mi­sen resurs­si­te­hok­kuu­den ja ekolo­gi­suu­den mitta­reille ja sen kuusi pääta­voi­tetta ovat: elin­kaa­ren hiili­ja­lan­jälki, resurs­si­te­ho­kas mate­ri­aa­lien käyttö, veden kulutus, terveel­li­set tilat ja sisäil­man laatu, sopeu­tu­mi­nen ilmas­ton­muu­tok­seen ja elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­set. [25]

---

Lähteet

1. Green Buil­ding Council Finland. 2023. Ympä­ris­tö­luo­ki­tuk­set. Saata­villa: https://figbc.fi/ymparistoluokitukset [Viitattu 13.10.2023]
2. Raken­ta­ja­PRO. 2022. RT: Korjaus­ra­ken­ta­mi­sella nopeim­mat ja suurim­mat vaiku­tuk­set hiili­ja­lan­jäl­jen pienen­tä­mi­seen. Saata­villa: https://rakentaja.pro/artikkelit/rt-korjausrakentamisella-nopeimmat-ja-suurimmat-vaikutukset-hiilijalanj%C3%A4ljen-pienent%C3%A4miseen/ [Viitattu 12.10.2023]
3. Raken­nus­lehti. 2021. Perus­kor­jaus on elin­kaa­rie­dul­li­nen ilmas­to­teko, kertoo tuore tutki­mus – silti Suomessa purku­tahti kiihtyy. Saata­villa: https://www.rakennuslehti.fi/2021/04/peruskorjaus-on-elinkaariedullinen-ilmastoteko-kertoo-tuore-tutkimus-silti-suomessa-purkutahti-kiihtyy/ [Viitattu 12.10.2023]
4. Renne N., De Maeijer P.K., Craeye B., Buyle M. & Aude­naert A. 2022. Sustai­nable Assess­ment of Conc­rete Repairs through Life Cycle Assess­ment (LCA) and Life Cycle Cost Analy­sis (LCCA). Saata­villa: https://doi.org/10.3390/infrastructures7100128
5. Larsen V.G., Tollin N., Sattrup P.A., Birkved M. & Holmboe T. 2022. What are the chal­len­ges in asses­sing circu­lar economy for the built envi­ron­ment? A lite­ra­ture review on inte­gra­ting LCA, LCC and S-LCA in life cycle sustai­na­bi­lity assess­ment, LCSA. Journal of Buil­ding Engi­nee­ring, Vol. 50. Saata­villa: https://doi.org/10.1016/j.jobe.2022.104203
6. Ness D.A. & Xing K. 2017. Toward a Resource-Efficient Built Envi­ron­ment: A Lite­ra­ture Review and Concep­tual Model. Journal of Industrial Ecology, Vol. 21, No. 3. Saata­villa: https://doi.org/10.1111/jiec.12586
7. Luo X., Ren M., Zhao J., Wang Z., Ge J. & Gao W. 2022. Life cycle assess­ment for carbon emis­sion impact analy­sis for the reno­va­tion of old resi­den­tial areas. Journal of Cleaner Produc­tion, Vol. 367. Saata­villa: https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2022.132930
8. Raivio T., Laine A., Klimscheffs­kij M., Heino A. & Lehto­mäki J. 2020. Raken­nus­teol­li­suu­den ja raken­ne­tun ympä­ris­tön vähä­hii­li­syy­den tiekartta 2020-2035-2050. Gaia Consul­ting Oy. Saata­villa: https://www.rt.fi/globalassets/ymparisto-ja-energia/vahahiilisyys_uudet/rt_4.-raportti_vahahiilisyyden-tiekartta_lopullinen-versio_clean.pdf
9. Mastrucci A., Marvuglia A., Benetto E. & Leopold U. 2020. A spatio-tempo­ral life cycle assess­ment framework for buil­ding reno­va­tion scena­rios at the urban scale. Renewable and Sustai­nable Energy Reviews, Vol. 126. Saata­villa: https://doi.org/10.1016/j.rser.2020.109834
10. Garriga S.M., Dabbagh M. & Krarti M. 2020. Optimal carbon-neutral retro­fit of resi­den­tial commu­ni­ties in Barce­lona, Spain. Energy and Buil­dings, Vol. 208. Saata­villa: https://doi.org/10.1016/j.enbuild.2019.109651
11. Van Stijn A., Malabi Eber­hardt L.C., Wouterszoon Jansen B. & Meijer A. 2021. A Circu­lar Economy Life Cycle Assess­ment (CE-LCA) model for buil­ding compo­nents. Resources, Conser­va­tion and Recycling, Vol. 174. Saata­villa: https://doi.org/10.1016/j.resconrec.2021.105683
12. Bonoli A. & Franzoni E. 2019. Life Cycle Assess­ment (LCA) analy­sis of renders and paints for the resto­ra­tion of histo­rical buil­dings. IOP Confe­rence Series: Earth and Envi­ron­men­tal Science, Vol. 296. Saata­villa: https://doi.org/10.1088/1755-1315/296/1/012022
13. Inter­na­tio­nal Insti­tute for Sustai­nable Deve­lop­ment & Sitra. 2020. Effects of the Circu­lar Economy on Jobs. Saata­villa: https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/01/effects-of-the-circular-economy-on-jobs.pdf
14. Euroo­pan komis­sio. 2023. Buil­dings and construc­tion. Saata­villa: https://single-market-economy.ec.europa.eu/industry/sustainability/buildings-and-construction_en) [Viitattu 12.10.2023]
15. VTT 2018. Purkava uudis­ra­ken­ta­mi­nen, – poten­ti­aali ja vaiku­tuk­set. Saata­villa: https://publications.vtt.fi/pdf/technology/2018/T337.pdf
16. Xia B., Ding T. & Xiao J. 2020. Life cycle assess­ment of conc­rete struc­tu­res with reuse and recycling stra­te­gies: A novel framework and case study. Waste Mana­ge­ment, Vol. 105. Saata­villa: https://doi.org/10.1016/j.wasman.2020.02.015
17. KEINO. 2023. Pääs­töt­tö­mät työmaat green deal -sopimus. Saata­villa: https://www.hankintakeino.fi/fi/palvelut/hankintojen-green-deal-sopimukset/paastottomien-tyomaiden-green-deal-sopimus [Viitattu 12.10.2023]
18. Motiva. 2023. Pääs­töt­tö­mät työmaat – kestä­vien hankin­to­jen green deal -sopimus. Saata­villa: https://sitoumus2050.fi/paastotontyomaa#/ [Viitattu 12.10.2023]
19. Siito­nen, S. 2022. Miten hiili­ja­lan­jälki laske­taan? Saata­villa: https://www.openco2.net/fi/artikkelit/miten-hiilijalanjalki-lasketaan [Viitattu 12.10.2023]
20. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö. 2022. Raken­nuk­sen ilmas­to­sel­vi­tyk­sen ja mate­ri­aa­li­se­los­teen asetus­luon­nok­set lausun­to­kier­rok­selle. Saata­villa: https://ym.fi/-/rakennuksen-ilmastoselvityksen-ja-materiaaliselosteen-asetusluonnokset-lausuntokierrokselle [Viitattu 13.10.2023]
21. Raksys­tems. 2023. BREEAM-serti­fi­kaatti sovel­tuu poik­keuk­sel­li­sel­le­kin kohteelle. Saata­villa: https://raksystems.fi/ajankohtaista/breeam-sertifikaatti-soveltuu-poikkeuksellisellekin-kohteelle/ [Viitattu 10.11.2023]
22. Raksys­tems. 2023. LEED-serti­fi­kaatti takaa ener­gia­te­hok­kaita kiin­teis­töjä. Saata­villa: https://raksystems.fi/ajankohtaista/leed-sertifikaatti-takaa-energiatehokkaita-kiinteistoja/ [Viitattu 10.11.2023]
23. Raksys­tems. 2023. RTS-serti­fi­kaatti antaa koti­mai­sen vastuul­li­suus­ta­kuun. Saata­villa: https://raksystems.fi/ajankohtaista/rts-sertifikaatti-antaa-kotimaisen-vastuullisuustakuun/ [Viitattu 10.11.2023]
24. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö. 2023. Kysy­myk­siä ja vastauk­sia vähä­hii­li­sestä raken­ta­mi­sesta. Saata­villa: https://ym.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-vahahiilisesta-rakentamisesta) [Viitattu 13.10.2023]
25. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö. 2023. Level(s) – raken­nus­ten resurs­si­te­hok­kuu­den yhtei­set EU-mitta­rit. Saata­villa: https://ym.fi/levels-rakennusten-resurssitehokkuuden-mittarit [Viitattu 13.10.2023]

---

Kirjoit­ta­jat:

Tero Leppä­nen, Beata Rantaes­kola, Jarmo Mäkelä ja Pinja Kasvio, Welado Oy

Tämä artik­keli on tuotettu osana Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun Vähä­hii­li­nen ja ener­gia­te­ho­kas korjaus­ra­ken­ta­mi­nen EAKR-projek­tin toimen­pi­teitä. Projek­tin tavoit­teena on tuottaa uuttaa tietoa ja mene­tel­miä vähä­pääs­töi­seen, ener­gia­te­hok­kaa­seen sekä raken­ta­mi­sen kier­to­ta­loutta edis­tä­vään korjaus­ra­ken­ta­mi­seen. Tutki­mus- ja kehit­tä­mis­pro­jek­tin rahoi­tuk­sesta vastaa Etelä-Savon Elin­keino-, Liikenne- ja Ympä­ris­tö­kes­kus EAKR-ohjel­masta.

Artik­ke­li­kuva: Vecteezy