Kiteellä toteutettiin lokakuussa asiantuntija-alustuksiin ja runsaaseen kommenttikeskusteluun perustuva tilaisuus, jossa pohdittiin yhdessä mistä saadaan työntekijöitä ja kasvua Keski-Karjalaan. Tavoitteena oli tuoda esille, kuinka harjoitteluja voidaan mahdollistaa alueen yrityksissä ja kuinka Kiteen kaupunki voi panostaa asiaan. Iltatilaisuus oli suunnattu yrittäjille, päättäjille, TE- & koulutustoimijoille sekä muutoinkin elinvoima-asioista kiinnostuneille. Toteutuksesta vastasivat yhdessä Kiteen kaupunki, Osaajia harvaan asutulle alueelle -hanke (ESR) ja Kiteen Yrittäjät.
Uusia näkökulmia harjoitteluun
Avauspuheenvuorot tilaisuudessa pitivät kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen ja Kiteen Yrittäjien puheenjohtaja Reima Luukkainen. He toivat esille, että yhteistyötä eri oppilaitosten, kuntien, yritysten ja työvoimapalvelujen kesken on syytä pohtia, jotta alueelle voidaan turvata osaavan työvoiman saatavuus. Työnantajaorganisaatioiden tulisi pyrkiä joustavuuteen työvoiman pitovoiman aikaansaamiseksi.
Osaajia harvaan asutulla alueille -hankkeen henkilöstöstä Karelia-amk:n lehtori Mikko Lahti ja Pohjois-Karjalan ammattiopisto Riverian erityisopettaja Tarja Ruuska antoivat esimerkkejä onnistuneista harjoittelujaksoista maakunnan yrityksissä sekä kertoivat huomioita työnantajamielikuvan, perehdyttämisen ja taloudellisen tuen merkityksestä opiskelijaharjoitteluissa. Käytännön kehittämistyönä on syntynyt ns. Ilomantsin malli, jossa yhdistyy oppilaitosten, työantajien ja kunnan sekä säätiörahoituksen turvin toimintatapa mahdollistamaan opiskelijaharjoittelut maakunnan reuna-alueilla. Tilaisuudessa esiteltiin myös opiskelijamarkkinointiin suunnattu työharjoitteluun kannustava video The Pohjois-Karjala Project.
Yrittäjiä puhutteli myönteisesti esitelty yhteisharjoittelumalli, jossa esimerkiksi kaksi mikroyritystä suunnittelee työtehtävät niin, että opiskelija voi tehdä pidempikestoisen harjoittelunsa näihin yrityksiin yhteneväisesti. Tämän koetaan madaltavan korkeaa kynnystä ja mahdollisesti edistävän myös työllistämistä, jolloin yhden hengen yrityksestä ehkä tulisikin ensimmäisen työntekijän työllistävä yritys.
Työllistämistä edistäviä kokeiluja Kiteellä
Inspiraationa keskusteluun nähtiin katkelmia alueen vetovoimaisuudesta Kiteen viestintäpäällikkö Janne Tolosen toteuttamastavideosarjasta ”Pitäjän piipahdukset”, jonka näyttökerrat ovat suhteellisen hyvät. Videoilla Keski-Karjalassa yritystoimintaa tekevät antoivat näkemyksiään siitä, millaista on asua ja yrittää Kiteellä.
Yritys- ja rekrytointipalveluiden johtava asiantuntija Jaana Hukka kertoi, että Te-palveluiden palveluja on monipuolisesti käytettävissä työnantajaorganisaatioille työllistämiseen niin taloudellisena tukena kuin esimerkiksi kohdennettuina kielikoulutuksina sekä rekrytoimisen tukena. Maahanmuuttoasiantuntija Sini Hukka puolestaan käytti esimerkkinä kansainvälisiä asukkaita ja opiskelijoita Kiteellä esitellessään onnistuneita käytäntöjä työllistämiseen Kiteellä.
Yrityksille osaavaa työvoimaa
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian organisaatiomuutoksen myötä valitut, lukuvuoden alussa aloittaneet uudet toimialajohtajat esittäytyivät yleisölle. Keskustelua käytiin esimerkiksi siitä, miten oppilaitosten eri tavoin toteuttamat koulutukset ovat merkityksellisiä alueen elinkeinoille, sillä niiden myötä saadaan oppia uutta toisinaan kansainvälisestikin. Oppilaitokset lisäävät osaamista niin työnantajayrityksissä kuin opiskelijoissaan. Korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen sisällöistä ja yhteyshenkilöistä kaivattaisiin työnantajaorganisaatioissa ajantasaista tietoa nettisivujen sijaan.
Tilaisuuden tauolla ja jälkipuinneissa käytiin tiedottavaa keskustelua arjen tilanteista, jotka haastavat kasvua yritystoiminnassa kasvattavasti. Olisi merkityksellistä, ettei kannattavaa yritystoimintaa lopetettaisi, vaan pyrittäisiin löytämään mahdolliset uudet jatkavat toimijat sekä hyödynnettäisiin eri keinoja kasvattaa yritysten työllistävyyttä. Yrityskentän kokemus on, että yksilöistä kumpuavaa muutosvastarintaa voi pyrkiä muuttamaan, saada aikaan ajattelutapojen muutosta perustellusti.
Esille tuli havainto, ettei Kiteellä ole tarjolla opiskelijoille soveltuvia osa-aikatöitä, vaan voi tapahtua niinkin, että käydään tekemässä pääkaupunkiseudulla viikonloppuisin urakkapalkkiotöitä. Keskusteltiin motivaatioiden merkityksistä, koska opiskelijaharjoittelijoiden henkilökohtaisen motivaation lisäksi työllistymisten onnistumiseksi tarvitaan myös yrittäjien ja oppilaitostenkin motivoituneisuutta mahdollistaa harjoittelut. Kansainvälisten osaajien työllistämisen tueksi on TE-palveluiden lisäksi hyödynnettävissä kehittämishankkeita, jotka antavat täsmätukea työnantajaorganisaatioiden eri tarpeisiin. Kuultiin myös kokemuksia harjoittelujen kautta löytyneistä työntekijöistä esimerkiksi Karelia-ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoista, joita on autettu asumiseen liittyen. Keskustelussa tunnustettiin pendelöinti tosiasiana, monet läsnäolijoista kulkivat Kiteelle töihin toiselta paikkakunnalta, joten liikenneinfraan panostusta toivotaan.
Lokakuun viimeisenä tiistaina Kiteellä Ilmarisen ruokasaliin oli kokoontunut 35 henkilöä luomaan Keski-Karjalalle yhteistä suuntaa. Osaajia harvaan asutulla alueella -hankehenkilöstö koki tilaisuuden mahdollistaneen ääneen ajattelun ja keskustelualustan alueen tunnistettuihin haasteisiin. Ratkaisujakin tuotiin esille. Kuulosti siltä, että asioita tulee tapahtumaan myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Kirjoittaja:
Marja-Liisa Ruotsalainen, TKI-asiantuntija, Osaajia harvaan asutulle alueelle -hankkeen projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: 8photo / Freepik