Täyden­nys­kou­lu­tus kannattaa

Täyden­nys­kou­lu­tuk­sen hyöty­jen lisäksi lakiin on kirjattu, että tervey­den­huol­lon ammat­ti­hen­kilö on velvol­li­nen yllä­pi­tä­mään ja kehit­tä­mään ammat­ti­toi­min­nan edel­lyt­tä­miä tietoja ja taitoja (Laki tervey­den­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löistä 1659/ 2016, 18 §). Fysio­te­ra­pia kehit­tyy alana nopeasti ja jatko­kou­lut­tau­tu­mi­nen mahdol­lis­taa näyt­töön perus­tu­van työs­ken­te­lyn (Korpi 2024).

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun stra­te­gi­aan kuulu­vat työelä­mä­läh­töi­syys, jonka osana pyri­tään tarjoa­maan palve­luita. Näiden avulla kehi­te­tään alueen työ- ja elin­kei­noe­lä­mää sekä tule­vai­suu­den työelä­män osaa­jien tuot­ta­mista (Karelia 2030- visio). Kare­liassa fysio­te­ra­pian täyden­nys­kou­lu­tusta tarjo­taan ammat­tiin valmis­tu­neille ja loppu­vai­heen opis­ke­li­joille. Tässä artik­ke­lissa loppu­vai­heen opis­ke­lija Juuli Piiroi­nen kuvaa koke­muk­si­aan osal­lis­tu­mi­sesta Marko Grön­hol­min Olka­pään kuntou­tus ja tera­peut­ti­nen harjoit­telu -koulutukseen.

Olka­pään kuntou­tus ja tera­peut­ti­nen harjoit­telu -koulutus

Marko Grön­hol­min koulu­tuk­sen pääpaino oli tera­peut­ti­sessa harjoit­te­lussa. Tera­peut­ti­nen harjoit­telu on tutkit­tuun tietoon eli näyt­töön perus­tu­vaa aktii­vis­ten ja toimin­nal­lis­ten harjoi­tus­ten käyttöä. Tera­peut­ti­sen harjoit­te­lun tarkoi­tuk­sena on palaut­taa elin­jär­jes­tel­mien toiminta normaa­liksi sairau­den tai vamman jälkeen tai yllä­pi­tää toimin­ta­ky­kyä asiak­kaan arjessa riit­tä­vällä tasolla. Tera­peut­ti­nen harjoit­telu perus­tuu aktii­vi­siin ja toimin­nal­li­siin sekä kuor­mit­ta­vuu­del­taan tai vaikeus­as­teel­taan progres­sii­vi­sesti etene­viin mene­tel­miin. (Suomen Fysio­te­ra­peu­tit 2016.) 

Grön­hol­min koulu­tuk­sessa tera­peut­tista harjoit­te­lua käytiin olka­pään osalta läpi katta­vasti ja moni­puo­li­sesti. Koulu­tuk­sessa käytiin läpi eri harjoit­te­lu­muo­to­jen merki­tys kuntou­tuk­sen eri vaiheissa käytän­nön­lä­hei­sesti. Tera­peut­ti­sen harjoit­te­lun luokit­telu ja harjoit­tei­den valin­taan vaikut­ta­vat tekijät selkey­tyi­vät koulu­tuk­sen aikana. 

Täyden­nys­kou­lu­tuk­sista on eniten hyötyä silloin kun opis­ke­lija on moti­voi­tu­nut ja on itseoh­jau­tu­vasti saanut valita mihin koulu­tuk­siin osal­lis­tuu. Lisäksi täyden­nys­kou­lu­tus­ten tulisi perus­tua henki­lö­koh­tai­seen oppi­mis­suun­ni­tel­maan ja henki­lö­koh­tai­siin tarpei­siin. Koulu­tus­ten tulisi linkit­tää oppi­mi­nen käytän­töön. (Physiot­he­rapy Board of Austra­lia 2015.) Opis­ke­li­jan näkö­kul­masta Grön­hol­min koulu­tuk­sen kiin­nos­tava sisältö motivoi osal­lis­tu­maan. Koulu­tus toi lisä­var­muutta olka­pään alueen harjoit­tei­den valintaan. 

Verkos­toi­tu­mi­nen täydennyskoulutuksissa

Fysio­te­ra­pian täyden­nys­kou­lu­tuk­sissa usein harjoi­tel­laan käytän­nön taitoja pienem­missä ryhmissä, joissa teke­mi­sen lomassa keskus­tel­laan kolle­goi­den kanssa. Tämä luo mahdol­li­suu­den verkos­toi­tu­mi­selle. Verkos­to­jen merki­tys koros­tuu työn­haussa, tiedon välit­tä­mi­sessä, ideoi­den jaka­mi­sessa, ammat­ti­tai­don kehit­tä­mi­sessä ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sessä (Työter­veys­lai­tos 2024).  Loppu­vai­heen opis­ke­li­jan näkö­kul­masta on merki­tyk­sel­listä päästä keskus­te­le­maan tule­vien kolle­goi­den kanssa sekä luomaan verkos­toja tule­vai­suu­den työn­ha­kua ajatellen.

Koulu­tuk­sesta käytön­nön työka­luja asiakastyöhön

Marko Grön­hol­min asian­tun­te­mus ja käytän­nön­lä­hei­nen lähes­ty­mis­tapa antoi­vat syväl­li­sen ymmär­ryk­sen olka­pään kuntou­tuk­sen haas­teista ja mahdol­li­suuk­sista. Koulu­tus tarjosi käytän­nön työka­luja, joita voi viedä suoraan asia­kas­työ­hön. Koulu­tusta voi suosi­tella kaikille fysio­te­ra­peu­teille ja loppu­vai­heen opiskelijoille.

Koulu­tuk­seen osal­lis­tu­nei­den opet­ta­jien näkö­kul­masta koulu­tus oli raken­nettu peda­go­gi­sesti oival­ta­vasti pien­ryh­mä­työs­ken­te­lyn ympä­rille. Grön­holm onnis­tui luomaan turval­li­sen ilma­pii­rin, joka rohkaisi osal­lis­tu­jia aktii­vi­seen vuoro­vai­ku­tuk­seen. Työs­ken­te­lyssä Grön­holm antoi palau­tetta ja nosti hyvin esiin, miten harjoit­te­lusta voi tehdä miele­kästä ja asiak­kaalle motivoivaa. 

---

Kirjoit­ta­jat:

Juuli Piiroi­nen, fysio­te­ra­peut­tio­pis­ke­lija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Noora Silven­noi­nen, opet­taja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Maiju Issa­kai­nen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Hilppa Musto­nen, opet­taja, Karelia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet: 

Korpi. J, 2024. Täyden­nys­kou­lu­tuk­sen velvol­li­suu­det ja vastuut. Suomen fysio­te­ra­peu­tit. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/fysioterapia/perustutkinnon-jalkeinen-koulutus/taydennyskoulutuksen-velvollisuudet-ja-vastuut/

Laki tervey­den­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löistä 1659/ 2016, 18 § https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559. 03.01.2023 

Physiot­he­rapy Board of Austra­lia 2015. Guide­li­nes: conti­nuing profes­sio­nal deve­lop­ment.https://www.physiotherapyboard.gov.au/documents/default.aspx?record=WD15%2f18489&dbid=AP&chksum=ewqLtzOm4m%2fsRUrlGCmo1A%3d%3d. 30.12.2023  

Suomen Fysio­te­ra­peu­tit. 2016. Fysio­te­ra­peu­tin ydin­osaa­mi­nen. http://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/ammatillinen-osaaminen/terapiaosaaminen.html.2023. 30.12.2023 

Työter­veys­lai­tos. 2024. Verkos­to­jen yllä­pi­tä­mi­nen ja laajen­ta­mi­nen. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/kansainvalisena-osaajana-suomessa-ohjeita-oman-osaamisen-tunnistamiseen-ja-hyodyntamiseen/verkostojen-yllapitaminen-ja-laajentaminen