Yosra Yahya on löytä­nyt paik­kansa Pohjois-Karjalasta

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun opis­ke­lija Yosra Yahya valmis­tuu pian insi­nöö­riksi Industrial Mana­ge­ment -koulu­tus­oh­jel­masta. Saudi-Arabiasta Itä-Suomeen muut­ta­nut nuori nainen on saanut parissa vuodessa paljon aikaan – opin­to­jen lisäksi hän on oppinut suomen kielen, toimi­nut vapaa­eh­toi­sena ja hank­ki­nut koulu­tus­taan vastaa­van työpaikan.

Yosra Yahy­alla on mielen­kiin­toi­nen tausta: hän on Jorda­nian kansa­lai­nen, jonka suku­juu­ret ovat Pales­tii­nassa. Vanhem­pien työ vei aika­naan Saudi-Arabi­aan, ja siellä Yosra varttui ja kävi koulunsa aina lukiosta valmis­tu­mi­seen saakka.

Suomeen muut­ta­mi­sesta lienee kiit­tä­mi­nen isovel­jeä. Hän opis­keli Jorda­niassa yliopis­tossa, jonne Karelia ja Arbo­naut Oy tulivat pitä­mään kilpai­lua. Isoveli meni ja voitti koko mitte­lön, minkä seurauk­sena hän sai työhar­joit­te­lu­pai­kan Joen­suusta. Kun Yosra yliop­pi­laaksi kirjoi­tet­tu­aan mietti minne lähteä opis­ke­le­maan, isä kannusti häntä hake­maan suoma­lai­seen opinah­joon, koska oli kuullut paljon hyvää täkä­läi­sestä koulutusjärjestelmästä.

Yosra tuli Suomeen keskellä koro­na­pan­de­miaa vuonna 2021. Alku­tai­pa­lee­seen liittyi drama­tiik­kaa, sillä hän sairas­tui fluns­saan, joka vaati sairaa­la­käyn­tiä. Isoveli lähti mukaan tueksi ja turvaksi. Kun Yosra sairaa­lassa ymmärsi, ettei veli voinut jäädä sinne hänen kans­saan, mieleen hiipi paniikki. Olo kuiten­kin tyyntyi, kun hän huomasi, kuinka hyvää huolta ystä­väl­li­set sairaan­hoi­ta­jat hänestä pitivät.

– Siinä hetkessä päätin, että kiitok­seksi saamas­tani hyvästä hoidosta opet­te­len suomen kielen, Yosra kertoo.

Kielen hän on todel­la­kin opetel­lut, sen huomaa, kun teemme haas­tat­te­lua suomeksi. Yosran puhe soljuu ja sanat napsah­te­le­vat paikoil­leen luon­te­vuu­della, jota ei voi olla ihai­le­matta. Omalla moti­vaa­tiolla on ollut suuri merki­tys. Yosra on osal­lis­tu­nut Kare­lian järjes­tä­miin kielio­pin­toi­hin ja puhunut sitkeästi suomea niin opet­ta­jille kuin suoma­lai­sille opis­ke­lu­to­ve­reil­le­kin. Hän liittyi jopa SPR:n vapaa­eh­toi­seksi voidak­seen jutella suoma­lais­ten kanssa.

Yosra Yahya valmis­tuu pian insi­nöö­riksi Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lusta, ja on jo oppinut suomen kielen, toimi­nut vapaa­eh­toi­sena ja hank­ki­nut koulu­tus­taan vastaa­van työpai­kan. Kuva: Kirsi Sonninen.

Oma aktii­vi­suus palkit­tiin työnhaussa

Yosra työs­ken­te­lee Phil­lips-Medi­sizella, joka tarjoaa koko­nais­val­tai­sia tervey­den­huol­toa­lan ja terveys­tek­no­lo­gian tuote­suun­nit­telu- ja valmis­tus­pal­ve­luita. Työpai­kan hän löysi osal­lis­tu­malla Kare­lian järjes­tä­miin rekry­toin­ti­ta­pah­tu­miin ja mene­mällä rohkeasti jutte­le­maan työnantajille.

Työteh­tä­vät liit­ty­vät muot­ti­huol­toon ja varao­sien hallin­taan SAP-järjes­tel­mässä. Työn ohessa hän on koulut­tau­tu­nut edel­leen esimer­kiksi puhdas­ti­loi­hin, stan­dar­dei­hin ja SAP-järjes­tel­miin liit­ty­villä työnan­ta­jan järjes­tä­millä verkkokursseilla.

Phil­lips-Medi­size on yksi Kare­lian kummiy­ri­tyk­sistä. Toimin­nan tarkoi­tuk­sena on paran­taa kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den kytkök­siä työelä­mään, mahdol­lis­taa työhar­joit­te­lu­jen teke­mi­nen Pohjois-Karja­lassa sekä edistää alueen työnan­ta­jien kansainvälistymistä.

Yrityk­sessä nähdään nurkan takana vaaniva työvoi­ma­pula ja siksi se haluaa olla omalta osal­taan tuke­massa kansain­vä­lis­ten osaa­jien sijoit­tu­mista osaksi suoma­laista yhteis­kun­taa ja elämää.

– Toivon, että esimerk­kimme rohkai­see myös muita alueemme yrityk­siä tart­tu­maan tähän mahdol­li­suu­teen, sillä Yosran kaltai­set, moti­voi­tu­neet nuoret ihmiset ovat mitä parhainta elin­voi­maa itäi­seen Suomeen, Engi­nee­ring Manager Janne Turunen sanoo.

– Samalla, kun Yosra on oppinut meillä työs­ken­nel­les­sään, olemme itsekin oppi­neet arvos­ta­maan monia suoma­lai­siin työyh­tei­söi­hin kuulu­via itses­tään­sel­vyyk­siä, joita nuorem­mat ja erilai­sista kult­tuu­reista tulevat ihmiset meillä näkevät.

Phil­lips-Medi­sizella halu­taan tukea kansain­vä­lis­ten osaa­jien sijoit­tu­mista Itä-Suomeen, kertoo Janne Turunen. Kuva: Kirsi Sonninen.

Määrä­tie­toi­sesti kohti unelmia

Ihmiset, kieli ja kult­tuuri Suomessa ovat hyvin erilai­sia verrat­tuna Jorda­ni­aan tai Saudi-Arabi­aan. Yosra on sopeu­tu­nut uuteen ympä­ris­töön mene­mällä mukaan erilai­siin rien­toi­hin ja harras­tuk­siin. Vapaa­eh­tois­työn lisäksi hän harras­taa lento­pal­loa Joen Juju -seurassa, luis­te­lee ja neuloo. Listaan voi lisätä vielä julki­sen esiin­ty­mi­sen – Yosra käy puhu­massa ja kerto­massa tari­naansa erilai­sissa tilaisuuksissa.

Joen­suussa Yosra viihtyy hyvin. Yhdeksi syyksi hän mainit­see – ehkä hieman yllät­täen – ilmas­ton, sillä hän pitää kylmästä. Lisäksi hän arvos­taa suoma­lais­ten rehel­li­syyttä ja suora­pu­hei­suutta, samoin sitä, että hiear­kiat ovat matalia.

– Suomessa tehdään töitä sydä­mellä, ja työn laatu on korkea. Se, mitä täällä pide­tään tasol­taan hyvänä, tulkit­tai­siin muualla liki­pi­täen täydel­li­seksi, hän kuvailee.

Pohjoi­nen maa tuntuu niin omalta, että Yosra haluaa jäädä. Tavoit­teena on saada Suomen kansa­lai­suus jonain päivänä. Hän unelmoi myös talosta tai kesä­mö­kistä järven rannalla – tähän unel­maan on monen suoma­lai­sen helppo samaistua.

– Suomi on hyvä maa, jossa on helppo kehit­tää itseään ja päästä eteen­päin elämässä.

Mitä tulee maahan­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­seen, Yosralla on yksi toive suoma­lai­sille työnan­ta­jille. Hän toivoo, että työnan­ta­jat näki­si­vät ihmisen todel­li­sen poten­ti­aa­lin, vaikka suomen kieli ei olisi­kaan vielä hallussa.

– Vaikka henkilö ei osaa vielä suomea, hänellä voi silti olla työnan­ta­jan kannalta hyödyl­li­siä taitoja. Kun työteh­tä­viin liit­tyvä osaa­mi­nen on kohdil­laan, kieli­tai­to­kin karttuu kyllä harjoittelemalla.

Tukea kansain­vä­lis­ten osaa­jien rekrytointiin

Kansain­vä­lis­ten osaa­jien rekry­toin­tiin liit­ty­vät haas­teet on tunnis­tettu sekä opis­ke­li­joi­den että työnan­ta­jien kannalta. Itäsuo­ma­lai­set oppi­lai­tok­set UEF, Savonia, Sakky, Karelia, Riveria ja YSAO ovat yhdis­tä­neet voimansa asian ratkaisemiseksi.

Talent Hub Eastern Finland -yhteis­työ pyrkii varmis­ta­maan, että alueelle saapu­neet kansain­vä­li­set opis­ke­li­jat löytä­vät paik­kansa, työl­lis­ty­vät ja kotou­tu­vat Itä-Suomeen. Opis­ke­li­joita aute­taan konkreet­ti­sesti tutus­tu­maan suoma­lai­seen työelä­mään, raken­ta­maan verkos­toja, oppi­maan kieltä ja löytä­mään harjoit­telu- ja työpaik­koja sekä mahdol­li­suuk­sia yritystoimintaan.

Työnan­ta­jia tuetaan kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den poten­ti­aa­lin tunnis­ta­mi­sessa ja osaavan työvoi­man löytä­mi­sessä. Tarjolle tulee konkreet­ti­sia työka­luja kansain­vä­lis­ten työn­te­ki­jöi­den rekry­toin­tiin, pereh­dyt­tä­mi­seen ja kielen oppi­mi­seen työpai­kalla sekä suoma­lai­seen työkult­tuu­riin sopeu­tu­mi­seen. Tavoit­teena on, että kynnys kansain­vä­lis­ten osaa­jien palk­kaa­mi­seen madal­tuu ja siitä tulee luon­teva osa orga­ni­saa­tioi­den joka­päi­väistä toimintaa.

Talent Hub Eastern Finland on Euroo­pan unionin osara­hoit­tama hanke. Lisä­tie­toa löydät verk­ko­si­vuil­tamme: https://www.karelia.fi/talent-hub-eastern-finland/


Teksti:

Tiina Weman, vies­tin­nän asian­tun­tija, Talent Hub Eastern Finland -hanke, Itä-Suomen yliopisto