Uuden­laista palve­lu­lii­ke­toi­min­taa – ulko­maa­lai­sen työn­te­ki­jän pereh­dy­tys­ma­te­ri­aa­lia Polkalle

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa on toteu­tettu ensim­mäistä kertaa palve­lu­lii­ke­toi­min­tana pereh­dy­tys­ma­te­ri­aa­lin tuot­ta­mista toisen orga­ni­saa­tion käyt­töön. Pohjois-Karja­lan tuki­pal­ve­lut Oy eli Polkka pyysi Kare­lialta tarjousta ulko­maa­lais­ten työn­te­ki­jöi­den aset­tau­tu­mista ja kotou­tu­mista tukevan pereh­dy­tys­ma­te­ri­aa­lin laadin­nasta. Tarve oli sekä suoma­lai­seen arkeen ja elämään pereh­dyt­tä­västä että suoma­lai­seen työelä­mään pereh­dyt­tä­västä mate­ri­aa­lista. Polkka käyttää Kare­lian tuot­ta­mia mate­ri­aa­leja ulko­maa­lais­ten työn­te­ki­jöi­den pereh­dy­tyk­sessä Polkan omien, kaikille työn­te­ki­jöille yhteis­ten pereh­dy­ty­sai­neis­to­jen rinnalla. Tarve mate­ri­aa­leille oli suomeksi ja englanniksi.

– Polkassa esihen­ki­löt ovat tähän saakka joutu­neet ohjaa­maan kv-työn­te­ki­jöitä paljon myös kotou­tu­mi­seen liit­ty­vissä asioissa, mikä on ollut kuor­mit­ta­vaa muun työn ohessa. Saimme Kevalta Työelä­män kehit­tä­mis­ra­haa, jonka avulla pääsimme hank­keen kautta kehit­tä­mään kansain­vä­lis­ten työn­te­ki­jöi­den pereh­dy­tys­pol­kua, kertoo henki­lös­tö­asian­tun­tija Henna Hukka­nen Polkasta.

Projekti lähti tarjouk­sen hyväk­syn­nän jälkeen liik­keelle tarve­kar­toi­tuk­sella, joka toteu­tet­tiin Kare­lian ja Polkan asian­tun­ti­joi­den väli­sinä keskus­te­luina. Tämän jälkeen Polkalle toimi­tet­tiin ehdotus pereh­dy­tys­ma­te­ri­aa­lien sisäl­löstä. Sisäl­lön­suun­nit­te­lun jälkeen alkoi sisäl­tö­jen tuot­ta­mi­nen. Aineis­tot tehtiin Power­Point-esityk­sinä. Ensim­mäi­set versiot lähe­tet­tiin Polk­kaan kommen­toi­ta­vaksi ja komment­tien pohjalta mate­ri­aa­lei­hin tehtiin pieniä muutok­sia. Sisäl­tö­jen valmis­tut­tua vies­tin­nän asian­tun­tija suun­nit­teli mate­ri­aa­leille visu­aa­li­sen ilmeen Polkan graa­fi­sen ohjeis­ton mukaisesti.

Suoma­lai­seen arkeen ja työelä­mään liit­ty­vää tärkeää tietoa

Pereh­dy­tys­ma­te­ri­aa­lista luotiin kaksi osiota: suoma­lai­seen elämään ja arkeen liit­ty­vät aineis­tot sekä suoma­lai­seen työelä­mään liit­ty­vät aineis­tot. Suoma­lai­seen työelä­mään liit­ty­vissä mate­ri­aa­leissa huomioi­tiin esimer­kiksi Polkassa käytössä oleva työeh­to­so­pi­mus eli mate­ri­aa­lit räätä­löi­tiin Polkalle sopi­viksi. Mate­ri­aa­lin tarkoi­tuk­sena on varmis­taa, että uusi ulko­mailta muut­ta­nut työn­te­kijä ymmär­tää oikeu­tensa ja velvol­li­suu­tensa sekä suoma­lai­sen työelä­män peli­sään­nöt. Mate­ri­aa­liin on sisäl­ly­tetty tietoa, jota suoma­lai­nen työnan­taja ei huomaa auto­maat­ti­sesti kertoa kaikille uusille työn­te­ki­jöille, mutta joka on olen­naista tietoa suoma­laista työelä­mää tunte­mat­to­malle. Mate­ri­aa­lit sisäl­tä­vät tietoa muun muassa työsuh­teesta, vero­tuk­sesta, työeh­to­so­pi­muk­sesta, oikeu­desta sairaus­lo­maan ja suoma­lai­sesta työkult­tuu­rista. Mate­ri­aali on raken­nettu osioit­tain ja jokai­sen osion lopussa on pereh­ty­jälle tarkoi­tet­tuja pohdin­ta­teh­tä­viä. Niiden avulla pereh­tyjä saa sovel­let­tua mate­ri­aa­leista oppi­maansa omaan tilanteeseensa.

Suoma­lai­seen elämään ja arkeen liit­ty­vät pereh­dy­ty­sai­neis­tot sisäl­tä­vät tietoa muun muassa maahan­muut­toon liit­ty­västä viran­omai­s­asioin­nista ja tarvit­ta­vista rekis­te­röin­neistä, pank­ki­asioin­nista, turval­li­suu­desta, vapaa-ajasta ja asumi­sen arkeen liit­ty­vistä asioista, kuten kier­rät­tä­mi­sestä ja palo­tur­val­li­suu­desta. Mate­ri­aa­lit sisäl­tä­vät hyvin käytän­nön­lä­heistä tietoa monelle suoma­lai­selle itses­tään selvästä asiasta, kuten talvi­pu­keu­tu­mi­sesta. Mate­ri­aa­lien avulla pyri­tään varmis­ta­maan, että uusi työn­te­kijä saa arjen suju­vuu­den kannalta tarvit­ta­van tiedon. Mate­ri­aa­lin avulla pyri­tään myös siihen, että uusi työn­te­kijä tietää, mistä hakea apua erilai­sissa tilan­teissa. Mate­ri­aa­lissa opas­te­taan, mistä saa lisä­tie­toa, jos sitä tarvit­see. Työnan­ta­jan näkö­kul­masta on tärkeää, että uusi työn­te­kijä saa tietoa omasta asui­na­lu­ees­taan ja että tämä kotou­tuu alueelle. Pelkkä työ harvoin riittää pito­voi­ma­te­ki­jänä, vaan mielek­kää­seen arkeen tarvi­taan muuta­kin: sosi­aa­li­sia suhteita ja vapaa-ajan teke­mistä. Myös suoma­lai­seen elämään ja arkeen liit­ty­vissä mate­ri­aa­leissa on pohdinta- ja selvi­tys­teh­tä­viä perehtyjälle.

Mallia muille työnantajille

Mate­ri­aa­lit ovat olleet Polkassa käytössä nyt useam­man kuukau­den ajan ja koke­muk­set ovat hyviä. Kansain­vä­lis­ten työn­te­ki­jöi­den määrä kasvaa jatku­vasti, ja mate­ri­aa­leille on entistä enemmän tarvetta tulevaisuudessa.

– Tällä hetkellä meillä on noin sata ulko­maa­lais­taus­taista työn­te­ki­jää ja tule­vai­suu­dessa määrä on kasvava. Nykyään myös suurin osa puhtaus- ja ateria-alan opis­ke­li­joista on ulko­maa­lai­sia, huomaut­taa Hukkanen.

Hukka­sen mukaan mate­ri­aa­lia on hyödyn­netty kv-työn­te­ki­jöi­den pereh­dyt­tä­mi­sessä ja se pyri­tään mahdol­li­suuk­sien mukaan saamaan työn­te­ki­jöille luet­ta­vaksi jo ennen työsuh­teen alkua ja viimeis­tään heti työsuh­teen alussa.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun stra­te­gian väliar­vioin­nissa tavoit­tei­siin lisät­tiin työpe­räi­sen maahan­muu­ton lisää­mi­nen yhteis­työssä alueen yritys­ten kanssa. Kare­lian ja Polkan välinen yhteis­työ­pro­jekti on yksi hieno esimerkki siitä. Alueen muut työnan­ta­jat voivat ottaa mallia Polkalta.

– Olemme varmasti tässä edel­lä­kä­vi­jöitä. Selvästi useat yrityk­set ja oppi­lai­tok­set ovat alka­neet pohtia näitä asioita enemmän viime aikoina, pohtii Hukkanen.

Pereh­dy­tys­ma­te­ri­aa­lien lisäksi Polkassa on mietitty kv-työn­te­ki­jöi­den kasva­vaa määrää laajem­min­kin. Kehit­teillä on muun muassa suomen kielen valmen­nusta sekä työyh­tei­sö­val­men­nuk­sia kv-työn­te­ki­jän vastaanottamiseen.


Kirjoit­ta­jat:

Taru Väisä­nen, kansain­vä­li­sen opis­ke­li­ja­rek­ry­toin­nin asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Mia Sevo­nius-Male, maahan­muut­ta­ja­työn asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­kuva: master1305 on Freepik