Ryhmäkuva henkilöistä portailla

Töitä, opis­ke­lua, omaa bisnestä – miten KAVA-koulu­tus on vaikut­ta­nut maahan­muut­ta­jien elämään

KAVA on koulu­tus korkea­kou­lu­te­tuille maahan­muut­ta­jille, jotka halua­vat löytää työpai­kan Suomesta. KAVAn koulu­tus on suun­ni­teltu noin puoleksi vuodeksi. Opin­to­jen aikana osal­lis­tu­jille kerro­taan suoma­lai­sen työelä­män erityis­piir­teistä, opete­taan suomen kieltä, aute­taan ansio­luet­te­lon laati­mi­sessa, kerro­taan, miten työnan­ta­jalle kirjoi­te­taan hake­muk­sia ja miten haas­tat­te­luun valmis­tau­du­taan, ja tieten­kin aute­taan löytä­mään oman alan työhar­joit­te­lu­paikka. Osa KAVAn osal­lis­tu­jista jäi heti työhar­joit­te­lun jälkeen töihin samoi­hin yrityk­siin tai löysi töitä toisista firmoista, ja osa lähti opis­ke­le­maan lisää.

Tässä artik­ke­lissa kerro­taan, miten kahden vuoden KAVA-koulu­tuk­sen osal­lis­tu­jat ovat löytä­neet oman tiensä hank­keen koulu­tuk­sen jälkeen tai sen aikana.

”Minusta on tullut rohkeampi” – Kielen merki­tys oppi­mi­sen aikana

Elena Mitina, 37, työs­ken­te­lee Joen­suun Punai­sen Ristin vastaan­ot­to­kes­kuk­sessa. Elena meni sinne töihin tämän vuoden huhti­kuussa, kun Ukrai­nasta tulleen turva­pai­kan­ha­ki­ja­vir­ran takia olemassa olevat keskuk­set Suomen eri kaupun­geissa täyt­tyi­vät ja alet­tiin avata uusia. Sitä ennen Elena työs­ken­teli koulussa Valo-luokalla auttaen vasti­kään maahan muut­ta­neita siir­to­lais­lap­sia sopeu­tu­maan suoma­lai­seen koulujärjestelmään.

Yksi KAVAn pakol­li­sista opin­to­jak­soista on omaan alaan liit­tyvä työhar­joit­telu. Se kestää noin kuukau­den. Osal­lis­tu­jien piti löytää työhar­joit­te­lu­paikka itse. Mutta opet­ta­jat auttoi­vat aina, jos oli vaikeuk­sia. Kurssin aikana osal­lis­tu­jat oppivat myös kirjoit­ta­maan orga­ni­saa­tioille kirjeitä, joissa pyydet­tiin työhar­joit­te­lu­paik­kaa, laati­vat CV:n ja harjoit­te­li­vat vastaa­maan työhaastattelukysymyksiin.

Elena harjoit­teli yhdessä Joen­suun kouluista. Tämä auttoi häntä löytä­mään työpai­kan monin tavoin. KAVAn koulu­tuk­sen päät­teeksi Elenan tuleva pomo tuli vierai­lulle kerto­maan kava­lai­sille sopeu­tu­mis­luo­kista maahan­muut­ta­jille ja mahdol­li­suu­desta löytää työpaikka opet­ta­jan avustajana.

– Silloin olin jo ollut heidän kans­saan työhar­joit­te­lussa kaksi viikkoa, eli minut tunnet­tiin hyvin. Tunsimme toisemme. Tapaa­mi­sen jälkeen lähes­tyin häntä ja sanoin, että haluan mennä kouluun töihin, minut palkat­tiin. Toisin sanoen, KAVA-koulu­tuk­sen järjes­tä­män työnan­ta­ja­vie­rai­lun ansiosta sain työpai­kan koulusta, Elena Mitina muistelee.

Elena muis­te­lee opis­ke­lu­aan KAVAssa ja sanoo, että työpai­kan lisäksi koulu­tus antoi hänelle vapau­den – vapau­den kieli­tai­toon, mikä tarkoit­taa vapautta vies­tin­nässä, elämässä, työnhaussa.

– Minusta tuli rohkeampi. KAVA antaa mahdol­li­suu­den tehdä virheitä, mutta samalla oppia: ota askel, kaksi, sitten kolmas – ja siten koulu­tuk­sen lopussa olet tilan­teessa, että et enää pelkää, olet valmis päät­tä­mään jostain muusta, kertoo Elena Mitina.

Naishenkilö istuu pöydän ääressä.
Kuva 1. Elena Mitina löysi työpai­kan KAVA-koulu­tuk­sen kautta.

”Ilman harjoit­te­lua ei olisi työtä” – Harjoit­te­lu­pai­kan löytä­mi­nen on tärkeä vaihe opinnoissa

Kuopiossa asuva Ljud­mila Tiili­kai­nen, 52, muutti Suomeen yli kuusi vuotta sitten. Koko tämän ajan hän etsi töitä erikoi­sa­lal­taan: ekono­mis­tille, analyyt­ti­selle työn­te­ki­jälle. Kotona Venä­jällä Ljud­mila on työs­ken­nel­lyt kolman­nesta yliopis­to­vuo­desta lähtien eikä koskaan ajatel­lut, että hän joutuisi kohtaa­maan työl­lis­ty­mi­son­gel­man. Mutta uusi maa, eri kieli, verkos­to­jen puute ja sen seurauk­sena vuosien etsintä sekä kymme­net ansio­luet­te­lot ja työha­ke­muk­set, joihin ei vastattu.

Ensim­mäi­sen vastauk­sen hän sai opis­kel­les­saan KAVAssa viime vuonna. Ljud­mila hyväk­syt­tiin työhar­joit­te­li­jaksi erikoi­sa­lal­leen Hydro­line-yhtiöön. Ljud­mila uskoo useiden teki­jöi­den autta­neen: ensiksi hän muok­kasi opin­to­jensa aikana ansio­luet­te­lo­aan täysin – tämä on yksi kurssin pääteh­tä­vistä, hän perusti profii­lin Linke­dI­nissä ja oppi puhu­maan amma­til­li­sista vahvuuk­sis­taan; toiseksi KAVAn järjes­tä­vät kolme korkea­kou­lua – Savonia-ammat­ti­kor­kea­koulu, Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu.

– He eivät olisi otta­neet minua sinne ilman KAVAa. Lähetin miljoona työha­ke­musta, mutta vastauk­sia ei tullut. Hyvä ansio­luet­telo koot­tiin kurs­silla, siellä oli lista videoita, ja jos joku 50 yrityk­sestä vastasi, se oli jo saavu­tus, Ljud­mila uskoo.

Tämän vuoden kesä­kuussa Ljud­mila löysi vihdoin työpai­kan erikoi­sa­lal­taan: hänet palkat­tiin Servica-yrityk­seen. Tiili­kai­nen on varma, että juuri opis­kelu KAVAssa auttoi häntä löytä­mään työpai­kan nyt, puoli vuotta valmis­tu­mi­sen jälkeen.

– Jos työhar­joit­te­lua ei olisi ollut, töitä ei olisi nyt. Minulla on kaksi suosit­te­li­jaa, joilla on korkea status ja työko­ke­musta. Se on hyvin tärkeää. Kun tulin haas­tat­te­luun, minulle kerrot­tiin, että suosit­te­li­jani puhui­vat minusta hyvää. Venä­jällä tämä ei ole tärkeää, mutta täällä, jos on suosit­te­lija, se lisää mahdol­li­suuk­sia saada työtä, Tiili­kai­nen kertoo.

Paul Rodri­guez, 31, vahvis­taa Tiili­kai­sen sanat. Paul on valmis­tu­nut KAVAsta. Heti työhar­joit­te­lun päätyt­tyä hän sai kesä­työn suuresta SYNLAB-yrityksestä.

Paul kertoo lähet­tä­neensä sinne työhar­joit­te­lu­paik­ka­ha­ke­muk­sia aiem­min­kin, mutta vastauk­sia ei ole tullut. Opis­ke­luai­ka­naan KAVAssa hän korjasi CV:n, laati työnan­ta­jalle pätevän kirjeen ja selvitti, kenelle kirje piti lähet­tää luet­ta­vaksi, jotta sitä ei lähe­tetä heti roskiin. Ja se toimi! Hänelle vastat­tiin heti ja tarjot­tiin työharjoittelupaikkaa.

– On käynyt ilmi, että emme usein edes tiedä, miten tehdä hyvä työha­ke­mus. KAVA auttoi tämän korjaa­mi­sessa. En edes odot­ta­nut vastauk­sia muualta, koska halusin juuri tähän työpaikkaan.

Kuva 2. Paul Rodri­guezille työhar­joit­telu toi myös kesätyöpaikan.

Daria Mikhai­lova osal­lis­tui KAVA-koulu­tuk­seen vuonna 2021. Hän muis­te­lee, että KAVA-projek­tin alkaessa hän oli jo läpäis­syt useita haas­tat­te­luja Gene­lecissä, mutta vastauk­sia ei tullut. Sitten KAVAn opet­ta­jat kysyi­vät yrityk­seltä, olisiko Darian mahdol­lista saada työhar­joit­te­lu­paikka. Ja hänet otet­tiin sinne.

– Kerroin siitä kurs­silla. Opet­ta­jani auttoi järjes­tä­mään minulle työhar­joit­te­lu­pai­kan KAVAsta. Eli lopulta pääsin sinne KAVAn ansiosta.

Suori­tet­tu­aan työhar­joit­te­lun Darialle tarjot­tiin työso­pi­musta Gene­leciltä. Hän on yhä siellä töissä.

”Koulu­tus auttaa minua vahvis­ta­maan ammat­ti­tai­toani” – yliopisto on yksi vaih­toehto KAVAsta valmistuneille

Viime vuoden KAVA-osal­lis­tuja Laraine Kaizer-Viazovt­sev sai opis­ke­luai­ka­naan työhar­joit­te­lu­pai­kan Joen­suun konser­va­to­rion orkes­te­rista. Sen jälkeen hän jäi useaksi kuukau­deksi soit­ta­maan orkes­te­riin työsopimuksella.

– Koulu­tuk­sessa autet­tiin minua kirjoit­ta­maan kirjeen ja järjes­tä­mään haas­tat­telu konser­va­to­riossa, ja ohjaa­jani KAVAssa oli kans­sani itse haas­tat­te­lussa. En olisi silloin pysty­nyt siihen yksin, Laraine sanoo.

Käsi­var­ren kipujen vuoksi Laraine ei voinut jatkaa soit­ta­mista orkes­te­rissa. Nyt hän työs­ken­te­lee useita tunteja viikossa maahan­muut­ta­jia autta­vassa järjes­tössä ja antaa myös englan­nin kielen tunteja. Laraine toteaa, että opis­kel­les­saan KAVAssa hän tajusi halua­vansa opis­kella lisää, ja että hän haluaa saada paikal­li­sen koulu­tuk­sen voidak­seen opettaa musiik­kia lapsille eli työs­ken­nellä erikoi­sa­lal­laan. Laraine Kaizer-Viazovt­sev on ammat­ti­muusikko. Kotona Yhdys­val­loissa hän väit­teli musii­kin ja opet­ta­jan­kou­lu­tuk­sen tohtoriksi.

– KAVA on avannut silmäni muille koulu­tus­oh­jel­mille. Ymmär­rän, että suoma­lai­selle työnan­ta­jalle paikal­li­sella koulu­tuk­sella on merki­tystä, siihen luote­taan. Ja pidän tätä mahdol­li­suu­tena paran­taa suomen kiel­täni, kertoo Laraine.

Naishenkilö seisoo auditoriossa, hymyilee ja näyttää peukkua.
Kuva 3. Laraine Kaizer-Viazovt­sev haluaa opis­kella lisää.

Aldo Cuevas Salgado, 34, muutti Suomeen Venezue­lasta kolme vuotta sitten. Hän kutsuu kielen oppi­mista tärkeim­mäksi tavoit­teek­seen pääs­ty­ään KAVAan.

– Ensin hyvää suomea, sitten työtä, hän sanoo.

Amma­til­taan Aldo on trade­nomi, hän on työs­ken­nel­lyt logis­tiikka-alalla. Vuosi sitten hän tuli KAVA-koulu­tuk­seen paran­ta­maan suomen kielen taito­aan. Aldo myöntää, että KAVA auttoi häntä ymmär­tä­mään, että hän haluaa laajen­taa osaa­mis­taan logis­tii­kan alalla ja saada insi­nöö­rin koulutuksen.

– Logis­tii­kan alalla on kova kilpailu insi­nöö­rien ja trade­no­mien välillä. Minulla oli trade­no­mi­kou­lu­tus, ja kun minulla on insi­nöö­rin koulu­tus, minun ei tarvitse kilpailla, minulla on molem­mat alan koulu­tuk­set. Minulla oli suun­ni­telma jatkaa opis­ke­lua jo ennen KAVAa. Työhar­joit­te­lun aikana ymmär­sin, että minun on laajen­net­tava koulu­tusa­laani. Sillä hetkellä tajusin, että juuri koulu­tus auttaa minua vahvis­ta­maan itseäni ja saamaan sitten korkeam­man aseman alal­lani, Aldo kertoo.

Valitsi oman polkunsa – Yllät­tä­viä päätök­siä KAVAsta valmis­tu­mi­sen jälkeen

Anas­ta­sia Lopint­seva, 38, on asunut Kuopiossa kaksi vuotta. Koti­maas­saan Kaza­nissa (Venäjä) Anas­ta­sia on toimi­nut alansa johto­teh­tä­vissä jo vuosia. Koulu­tuk­sel­taan hän on arvopaperiasiantuntija.

Suomessa Lopint­seva aloitti kielen opis­ke­lun, ja vuotta myöhem­min hän tuli KAVAn kurs­sille. Anas­ta­sia sai työhar­joit­te­lu­pai­kan Newicon-yhtiöstä. Siellä hän ymmär­sin kaksi asiaa: ensin­nä­kin sen, että rahoi­tusa­lalla työs­ken­tely Suomessa ei juuri eroa Venä­jästä, ja toiseksi sen, ettei hän ole valmis opis­ke­le­maan uudel­leen erikois­tuak­seen ja raken­ta­maan uraa alusta alkaen.

– Jotta minusta voi tulla suoma­lai­sen yrityk­sen täysi­val­tai­nen talous­joh­taja, minun täytyy oppia sujuva suomen kieli, jotta voin ymmär­tää juri­dista raken­netta, vero­asioita, ottaa yhteyttä vasta­puo­liin, pank­kei­hin, vero­toi­mis­toi­hin jne. Ymmär­rän, että en voi omaksua tätä kaikkea lähi­tu­le­vai­suu­dessa ja ryhtyä supe­rasian­tun­ti­jaksi. Ymmär­rän myös, että kehit­ty­mistä tarvi­taan kaik­kialla. Mutta 18-vuoti­aana aloit­ta­mi­nen on eri asia kuin 38-vuoti­aana aloit­ta­mi­nen, Anas­ta­sia Lopint­seva sanoo.

Anas­ta­sia valitsi oman polkunsa. Hän päätti rekis­te­röidä yrityk­sensä ja alkoi tarjota konsult­ti­pal­ve­luja. Lopint­seva on varma, että ilman kuukau­den työhar­joit­te­lua, jonka hän onnis­tui saamaan opis­kel­les­saan KAVAssa, hän ei olisi tullut tähän päätökseen.

– Iso plussa oli työhar­joit­te­lun laatu. Kyse ei ollut myyjänä olemi­sesta torilla. Eli meille annet­tiin mahdol­li­suus saada työhar­joit­te­lu­paikka amma­tis­samme, nime­no­maan omalla tasol­lamme. Olen mielet­tö­män kiitol­li­nen KAVAlle, että olin kuukau­den ajan Newico­nin talous­osas­tolla. KAVAn työhar­joit­te­lun kautta ymmär­sin, että minun on helpompi seurata yrit­tä­jyy­den polkua kuin luottaa nopeaan laaduk­kaa­seen työl­lis­ty­mi­seen, Lopint­seva uskoo.

Naishenkilö hymyilee kameralle. Taustalla nurmikkoa.
Kuva 4. Anas­ta­sia Lopint­seva ryhtyi yrittäjäksi.

Kahden vuoden aikana KAVA-koulu­tuk­seen osal­lis­tui yli 30 henki­löä, joista valmis­tui 25. Vuonna 2021 KAVAsta valmis­tui 16 henki­löä. Tänä vuonna KAVAn koulu­tuk­sesta valmis­tuu 9 henki­löä lisää. KAVA-koulu­tus on kehi­tetty ja pilo­toitu Karelia- ja Savonia-ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen ja Itä-Suomen yliopis­ton yhtei­sessä MOKOMA-hankkeessa. 


Teksti ja valokuvat:

Anna Jaro­vaja, projek­ti­koor­di­naat­tori, Karelia-ammattikorkeakoulu