Maaseudun vähähiilisen asumisen murrosareena järjestettiin 18-19.4.2023 Tuupovaaran Korpiselkätalolla. Murrosareenaan oli kutsuttu monipuolisesti maaseutualueen eri toimijoita Pohjois-Karjalan alueelta, koska areenan kohdealueena käsiteltiin Joensuun maaseutukyliä. Karelia-ammattikorkeakoulusta areenaan osallistuttiin Kommunikoiva energia -hankkeen ja Pohjois-Karjalan energianeuvonnan toimesta. Työpajaan osallistui 16 henkilöä mukaan lukien työpajan järjestäjät. Murrosareenan työpajan järjestävänä tahona toimi Decarbon-Home -tutkimushanke, jonka tarkoituksena on edistää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta sekä tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin. Lisäksi hankkeessa kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Decarbon-Home-tutkimuskonsortiossa ovat mukana Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Vaasan yliopisto ja Tallinnan teknillinen yliopisto.
Murrosareena muutospolkutyökaluna
Murrosareena työpajakonseptia on käytetty aikaisemmin mm. tutkimushankelähtöisesti energiamurrosareenassa 2017 sekä kansalaisenergia-areenassa 2020. Lisäksi murrosareenaa on käytetty alueellisen kehittämistyön apuvälineenä mm. Tampereen Hiedanrannan suunnittelussa (2021–2022) sekä osana politiikkaprosesseja esimerkiksi Ympäristöministeriön kansallisessa biodiversiteettiareenassa 2021.
Murrosareena on tarkkaan fasilitoitu tiedon yhteistuotannon prosessi, jossa etsitään keinoja yhteiskunnallisen kestävyyshaasteen ratkaisemiseksi. Murrosareenassa on tarkoitus koota yhteen kattava joukko eri näkökulmia edustavia laaja-alaisesti ajattelevia edelläkävijöitä rakentamaan muutospolkuja ja tunnistamaan sosiaalisia innovaatioita.
Murrosareenatyöskentelyssä on kolme päävaihetta. Ensimmäinen vaiheista on haasteen rajaaminen, johon liittyvät murroksen ajurit ja esteet sekä yhteisten murrostavoitteiden asettaminen. Toisena päävaiheena on muutospolkujen rakentaminen, jossa tehdään konkreettisista toimista tulevaisuuspolku olennaisiin teemoihin. Keskeisenä asiana on uuden tiedon luominen eri näkökulmien rajapinnoilta. Kolmantena päävaiheena on toimenpiteiden priorisointi ja jalkauttaminen, joiden avulla pyritään luomaan välittömiä politiikkatoimia sekä uusia kokeiluja ja avauksia.
Maaseudun vähähiilisen asumisen murrosareenan lähtökohtia työskentelylle olivat energiamurros, energiaköyhyys, haavoittuvuus ja oikeudenmukaisuus. Lisäksi työskentelyn lähtökohtina olivat kolme ydinteemaa maaseudun kontekstissa:
- Hajautettu energiantuotanto, energiaomavaraisuus ja energiayhteisöt.
- Vähähiilinen asuminen, energiatehokkuus ja rakennusten korjaaminen.
- Liikkuminen, liikenne ja palvelujen saavutettavuus.
Ydinteemoja poikkileikkaavat näkökulmat olivat suunnittelun ja alueellisen kehittämisen käytännöt sekä oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden kehittäminen.
Murrosareenalla nähdään olevan neljä vaikuttamisen kanavaa:
- Politiikkavaikutukset – viestit politiikkavalmisteluun
- Kaupungin toiminta – toimien arviointi
- Uudet kokeilut – Decarbon-Home hankkeen ja kumppanien toimesta
- Välittömät toimet – Mahdollisuus rohkaista asukkaita ja yhteisöjä toimimaan
Murrosareenalla voidaan siis parhaimmillaan vaikuttaa politiikkatoimiin sekä päättäjiin. Edellisten murrosareenoiden myötä onkin syntynyt laaja vaikuttamisen verkosto sekä lukuisia politiikkasuosituksia.
Murrosareenan ensimmäinen päivä: visiot ja tavoitteet
Itse työpaja käynnistyi osallistujille lähetetyllä ennakkokyselyllä, jossa kartoitettiin vähähiiliseen asumiseen liittyviä murroksen esteitä ja ajureita sekä nimettiin molemmista tärkeimmät esteet ja ajurit. Paikan päällä murrosareenamenetelmä aloitettiin työstämällä ja keskustelemalla yhdessä kaikkien kanssa ennakkovastauksista, jotka oli koottu ja jäsennelty järjestäjän toimesta seuraavasti:
Murroksen ajureiden ja esteiden läpikäymisen sekä yleisen keskustelun jälkeen työpajan fasilitaattorit loivat niiden perusteella visioehdotuksia, joista äänestettiin perusteluineen se visio ja ne tavoitteet, joita lähdetään viemään eteenpäin.
Visiosta muodostui seuraavanlainen:
Energiatehokkuus, vähähiilinen energiantuotanto, luonnonvarojen kestävä käyttö ja yhteisöllisyys ovat nivoutuneet yhteen maaseudun asumisen kannalta ja ovat elämän kulmakiviä. Maaseudun asukkailla ja yhteisöillä on mahdollisuudet hallita omaa energiantuotantoaan ja -kulutustaan. Sekä oma että yhteisöjen omavaraisuus on lisääntynyt. Poliittinen ohjaus varmistaa oikeudenmukaisen osallistumisen energiamurroksen toimeenpanoon.
Tavoitteet toiminnalle olivat:
- Energiatehokkuuden kokonaisuus muodostuu järkevästä ja tarkoituksenmukaisesta energiankäytöstä, puhtaasta lähellä tuotetusta energiasta sekä ekologisten läheltä saatavilla olevien rakennusmateriaalien käytöstä.
- Siirtymää tukevat instrumentit ottavat huomioon erilaiset tilanteet reilulla ja oikeudenmukaisella tavalla. Tuet kohdistuvat niitä tarvitseville.
- Kestävän kehityksen mukainen asuminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja ympäristövaikutuksia sekä parantaa elämänlaatua maaseutuyhteisöissä.
Muutospolkujen luominen
Kun konsensus yhteisestä visiosta ja tavoitteista oli rakennettu, siirryttiin seuraavaan vaiheeseen eli muutospolkujen luomiseen. Tässä vaiheessa osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, jotta aiemmin eri visioita äänestäneet hajautuisivat mahdollisimman erilleen. Näin saatiin molempiin ryhmiin erilaisia ja toisistaan poikkeavia näkökulmia.
Muutospolkutyö on murrosareenan työpajan kaikkein tärkein työvaihe, missä osallistujat yhteisesti rakentavat tulevaisuuspolkuja sovittua tavoitetta kohti. Muutospolkujen rakentamisessa käytettiin apuna digitaalista Miro-alustaa, jonka avulla eri näkökulmat voidaan koostaa yhteiseksi ja loogiseksi tarinaksi.
Muutospolkutyö koostui neljästä eri osasta:
0) Tutustuminen muutostavoitteeseen ja lähtötilanteeseen
1) Muutosaskelten tunnistaminen ja lisääminen
+ jäsentäminen poluksi ja tärkeinten askelten priorisointi
2) Muutostekijöiden lisääminen keskeisiin askelkokonaisuuksiin
+ aiempien muutosaskelten tarkempi määrittely
3) Epävarmuuksien tunnistaminen
4) Mahdolliset vaihtoehtopolut (jos halutaan tarkastella radikaalimpia tulevaisuuksia)
Muutospolkuvaihe oli erittäin mielenkiintoinen ja intensiivinen työvaihe, missä kaikki osallistujat pääsivät hyvin esittämään omia näkemyksiään ja mielipiteitään. Jokainen vei Miro-alustalle eri muutostekijöitä ja ne arvioitiin lopuksi tärkeysjärjestykseen. Kahdesta ryhmästä tehtiin molemmista kolme muutospolkua, jotka jätettiin seuraavaan päivään viimeisteltäviksi ja esitettäväksi.
Murrosareenan toinen päivä: ydinviestit ja suositukset
Viimeistelyn jälkeen murrosareenassa siirryttiin kolmanteen työvaiheeseen, jossa määritettiin polkutyön keskeiset ydinviestit ja alustavat suositukset murrosareenan tuloksina. Kolmannen työvaiheen ydinviestit jaoteltiin asukkaille ja yhteisöille, kunnille ja maakunnille sekä poliittisina ohjauskeinosuosituksina.
Ydinviestit asukkaille ja yhteisöille:
- Asukkaiden energialukutaitoa (tieto tehdyistä ja uusista toimista sekä niiden vaikutuksista) on vahvistettava laajalla neuvonnan yhteistyöllä.
- Hyvin konkreettisilla yhteishankinnoilla voidaan helpottaa ja vauhdittaa kotitalouksien energiatoimia.
- Erityisesti nuorille tarvitaan omia foorumeita energialukutaidon lisäämiseksi.
Ydinviestit kunnille ja maakunnille:
- Kuntien vapaaehtoisiin energiasopimuksiin (KETS) tarvitaan aktiivista ja säännöllistä kuntatason (kuntien sisällä ja kuntien välillä) tiedonvaihtoa hyvistä ilmasto- ja energiaratkaisuista.
- Lakisääteisiin kuntien ilmastosuunnitelmiin tulee sisällyttää hajautettu uusiutuvan energian tuotanto. Asukkaat ja kumppaniverkostot mukaan.
- Järkevällä maankäytön suunnittelulla voidaan tukea monimuotoista energiajärjestelmää ja maaseudun uudistuvaa elinkeinoelämää.
Poliittisen ohjauksen kannalta päädyttiin seuraaviin ydinviesteihin:
- Rahoituksen ja taloudellisen ohjauksen periaatteita on uudistettava tukemaan joustavia ja teknologianeutraaleja toimenpiteitä kestävien ilmasto- ja energiaratkaisujen tukemiseksi.
- Tukijärjestelmän oikeudenmukaisuutta (ja suojaavuutta) voidaan lisätä mahdollistamalla portaittaiset avustukset.
- Kotitalousvähennys tulee ulottaa myös suunnittelu- ja konsulttityöhön, mikä mahdollistaa kotitalouksille kokonaisvaltaisemman ilmasto- ja energiasuunnittelun.
Murrosareenan työskentelyn jälkeen osallistujille jaetaan kooste tuloksista kommentoitavaksi. Murrosareenatyöskentelystä avataan myös yksinkertaistetumpi digitaalinen polku. Tilaisuus oli kaikin puolin positiivinen kokemus ja toimiva konsepti. Vaikuttamisen kannalta olisi voinut toivoa vieläkin suurempaa osallistujamäärää, joskin järjestäjät näkivät 16 henkilön osallistujamäärän ja kattavuuden melko optimaalisena. Toivottavasti DeCarbon -Home -hankkeen hyvät yhteysverkostot poliittisiin ja muihin päättäjiin vievät ydinviestejä eteenpäin. Näin positiivinen murros maaseudun osalta toteutuisi aidosti.
Lisätietoja Decarbon-Home- tutkimushankkeesta hankkeen verkkosivuilta.
Kirjoittajat:
Kim Blomqvist, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Anssi Kokkonen, energianeuvoja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Joakim Honkasalo – Unsplash