Lähi- ja etäsi­mu­laa­tioina toteu­te­tun hybri­di­kou­lu­tuk­sen pilotti Pohjois-Karja­lan ensi­hoi­ta­jien ja ensi­vas­teyk­si­köi­den kanssa

Sote Hyte Living lab – Yhteis­ke­hit­tä­mistä Pohjois-Karja­lassa -hank­keen (Living lab -hanke) tavoit­teena on edistää yksi­tyis­ten ja julkis­ten palve­lun­tuot­ta­jien sekä yritys­ten ja järjes­tö­jen valmiuk­sia hyödyn­tää tekno­lo­gian ja digi­ta­li­saa­tion mahdol­li­suuk­sia tuottaa uuden­lai­sia ratkai­suja sosi­aali-, terveys- ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­hin Pohjois-Karja­lassa. Living lab -hank­keen yhtenä toimen­pi­teenä kokeil­laan ja kehi­te­tään lähi- ja etäsi­mu­laa­tioina toteu­tet­tuja koulu­tuk­sia osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sessä yhteis­työssä Pohjois-Karja­lan ensi­hoi­ta­jien ja ensi­vas­teyk­si­köi­den kanssa . Pilo­toin­nin tavoit­teena on saada koke­muk­sia isolle henki­lös­tö­mää­rälle toteu­tet­ta­vasta hybri­di­kou­lu­tuk­sesta, jossa saman­ai­kai­sesti on lähi­to­teu­tuk­seen osal­lis­tu­jia Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun oppi­mi­sym­pä­ristö Simu­lassa ja etäyh­tey­dellä osal­lis­tu­jia pelas­tus­a­se­milla eri puolilla maakun­taa. (Kurki & Leppä­nen 2022)

Ensi­hoi­to­pal­ve­luun Pohjois-Karja­lan maakun­nissa kuulu­vat ensi­vaste, perus- ja hoito­ta­son ensi­hoito sekä ensi­hoi­don kent­tä­joh­ta­mi­nen. Siun Sote kuntayh­ty­mässä on ensi­hoi­dosta vastaava lääkäri ja Erikois­vas­tuu­alu­een ensi­hoi­to­kes­kus järjes­tää ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen ensi­hoi­to­lää­kä­ri­päi­vys­tyk­sen (FH 60). (Pelas­tus­toimi). Ensi­hoi­dossa työs­ken­te­lee päätoi­mi­sesti 157 hoito­ta­son ensi­hoi­ta­jaa ja 42 pelastaja/ensihoitajaa, osan vuoroista on mukana 15 pelastaja/ensihoitajaa.  Ensi­vas­te­toi­min­nassa on mukana 168 ensi­vas­te­kel­poista sopi­mus­pe­las­ta­jaa (ensi­aut­ta­jaa). (Törrö­nen 2023a). Pelas­tus­a­se­mia on maakun­nassa 13 ja ne ovat jakaan­tu­neet koko Pohjois-Karja­lan maakun­nan alueelle, pitkien väli­mat­ko­jen päähän toisistaan.

Tervey­den­huol­to­laissa (1326/2010) määri­te­tään ensi­hoi­to­pal­ve­lun järjes­tä­mi­nen ja sisältö – sen mukaan hyvin­voin­tia­lu­eet tekevät alueel­laan palve­lu­ta­so­pää­tök­set ja niissä määri­te­tään mm. ensi­hoi­to­pal­ve­luun osal­lis­tu­vilta edel­ly­tetty koulu­tus. Pohjois-Karja­lan ensi­hoi­ta­jat osal­lis­tu­vat kolmeen täyden­nys­kou­lu­tuk­seen vuoden aikana, jotta perus- ja hoito­ta­son luvat pysyvät voimassa.

Pohjois-Karja­lan ensi­hoi­ta­jien koulu­tus­päi­vät on aiemmin järjes­tetty lähi­to­teu­tuk­sina koulut­ta­jan kier­täessä koulut­ta­massa ensi­hoi­ta­jia maakun­nan kaikilla pelas­tus­a­se­milla, tai ensi­hoi­ta­jat ovat tulleet Joen­suun pelas­tus­a­se­malle koulu­tuk­seen maakun­nista. Suuren henki­lös­tö­mää­rän takia koulu­tuk­sia on järjes­tetty useita ja henki­lös­tön liik­kuessa matkoi­hin kuluu työai­kaa ja niistä tulee lisä­kus­tan­nuk­sia työnantajalle.

Kokeil­laan simulaatiohybridi-koulutustapaa

Living lab -hank­keessa pilo­toi­tiin kevään 2023 aikana kaikille Pohjois-Karja­lan ensi­hoi­dossa työs­ken­te­le­ville ensi­hoi­ta­jille kuusi Ensi­hoito 1 -koulu­tus­päi­vää (EH1).  Ensi­vas­te­toi­min­nassa mukana oleville sopi­mus­pe­las­ta­jille järjes­tet­tiin viisi koulu­tusil­taa (EVY). Hank­keen kautta järjes­tet­tiin Karelia-amk:n Simula-tilojen käyttö näiden koulu­tuk­sien toteut­ta­mi­seen. Simu­lassa on käytössä simu­laa­tio­tek­no­lo­gian lisäksi mahdol­li­suus osal­lis­tua etäyh­tey­den sekä etätek­no­lo­gian kautta Simulan eri tiloissa tapah­tu­vaan toimin­taan ja jakaa Nordic Simu­la­tor­sin AVS-järjes­tel­män tuot­tama kuva­nä­kymä ja ääni Teams-etäosal­lis­tu­jille (Pant­sari 2022).

Simu­laa­tioita on käytetty pitkään tervey­sa­lan opetuk­sessa ja tekno­lo­gian kehit­ty­mi­sen myötä niiden käyttö on yleis­ty­nyt laajem­min­kin. Simu­laa­tioissa voidaan turval­li­sessa ympä­ris­tössä opetella monen­lai­sia tärkeitä asioita ja taitoja, joita tarvi­taan työelä­mässä. (Enlund & Huhti­niemi 2021) Simu­laa­tioi­den avulla opitaan toimin­ta­mal­leja, joiden avulla esim. poti­las­tur­val­li­suu­den huomioi­mi­nen koros­tuu. Oman osaa­mi­sen kehit­ty­mi­sen ja klii­nis­ten taito­jen lisäksi simu­laa­tioissa opitaan pari- ja tiimi­työs­ken­te­lyä, johta­juutta, vuoro­vai­ku­tusta, päätök­sen­te­koa ja tilan­ne­tie­toi­suutta, ns. ei-tekni­siä taitoja. (Salonen 2013; Univer­sity of Aber­deen 2012)

Simu­laa­tio­har­joi­tuk­set on perin­tei­sesti toteu­tettu lähi­to­teu­tuk­sena ja pien­ryh­missä. Hybri­dio­pe­tuk­sen lisää­mi­nen simu­laa­tio­pe­da­go­giik­kaan on uuden­lai­nen tapa toteut­taa koulu­tusta, ja koulu­tus­päi­vien suun­nit­te­lussa ja toteu­tuk­sessa tulee huomioida asioita laajem­min. Kun hybri­dio­pe­tus tapah­tuu saman­ai­kai­sesti lähio­sal­lis­tu­jille ja etäyh­tey­den kautta etäosal­lis­tu­jille, opet­ta­jan peda­go­gi­set ratkai­sut, opetuk­sen etukä­teis­val­mis­te­lut ja tekno­lo­giao­saa­mi­nen koros­tu­vat. Myös opis­ke­li­jan oma valmis­tau­tu­mi­nen ja itseoh­jau­tu­vuus oppi­mi­sessa ovat tärkeitä asioita. Vuoro­vai­ku­tuk­sen tasa­pai­noi­suus ja yhtei­söl­li­syy­den kokemus tuovat hybri­dio­pe­tuk­seen mukaan uusia huomioo­no­tet­ta­via haas­teita. (Ahlgren, Häkki­nen, Koski­nen, Laakso & Selki­vuori 2020)

Ensi­hoito 1 -koulu­tus­päi­vän toteutus

Ensi­hoito 1 (EH1) -koulu­tuk­sen suun­nit­telu aloi­tet­tiin yhteis­työnä Living lab -hank­keessa mukana olevien kahden Karelia-amk:n tervey­sa­lan opet­ta­jan sekä Pohjois-Karja­lan pelas­tus­lai­tok­sen ensi­hoi­don ja ensi­vas­teen koulu­tus­vas­tuu­hen­ki­löi­den kanssa. Koulu­tus­ten aiheet tulivat työelä­män edus­ta­jilta. Yhdessä sovit­tiin vastuu­teh­tä­vät, joita molem­mat osapuo­let toteut­ti­vat. Tehtä­viin kuului ennakko-ohjei­den teke­mi­nen koulut­ta­jille ja koulu­tuk­seen osal­lis­tu­jille, itseo­pis­kel­ta­van ennak­ko­ma­te­ri­aa­lin laati­mi­nen, henki­lös­tön jaka­mi­nen tasai­sesti eri koulu­tus­päi­ville, koulu­tuk­sissa tarvit­ta­vien välineiden/laitteiden varaa­mi­nen pelas­tus­a­se­mille ja Simu­laan, sekä simu­laa­tios­ke­naa­rioi­den teke­mi­nen ja palau­te­ky­se­lyn suunnittelu.

Koulu­tus­päi­vän rakenne ja sisältö suun­ni­tel­tiin yhdessä tuke­maan oppi­mista; koulu­tusai­heista oli aina teoria­luen­not ja laitteiden/välineistön käyt­tö­kou­lu­tus ennen sovel­ta­vaa simu­laa­tio­har­joi­tusta. Koulu­tus­päi­vän jälkeen ensi­hoi­ta­jat suorit­ta­vat vielä kertaus­teh­tä­vän ensi­hoi­don omassa verk­ko­kou­lu­tusym­pä­ris­tössä. Kahdek­san tunnin EH1 -koulu­tus­päi­vään mahtui kolme erilaista teemaa harjoi­tuk­si­neen. Koulut­ta­jina toimi­vat ensi­hoi­don kent­tä­joh­ta­jat ja asian­tun­ti­jaen­si­hoi­ta­jat. Myös ensi­hoi­don vastuu­lää­käri osal­lis­tui koulu­tus­päi­viin. Koulu­tus­päi­vien aikana hank­keessa mukana olevat Karelia-amk:n opet­ta­jat huoleh­ti­vat Simulan tekno­lo­gian ja etäyh­teys­tek­no­lo­gian toimin­nasta sekä toimi­vat poti­laan rooleissa simulaatioharjoituksissa.

Koulu­tus­päi­vinä Karelia-amk:n Simula-tilaan tuli koulut­ta­jat sekä tarvit­tava määrä ensi­hoi­ta­jia. Koulu­tus­päi­vän alussa testat­tiin etäyh­tey­det eri pelas­tus­a­se­mille sekä kerrot­tiin koulu­tus­päi­vän sisältö ja aika­taulu. Kaikille koros­tet­tiin, että koulu­tus­päivä on harjoi­tusta, ei testausta. Osal­lis­ta­vat teoria­luen­not ja laite­kou­lu­tuk­set toteu­tet­tiin ennen simu­laa­tio­har­joi­tusta, jossa sovel­let­tiin opit­tuja asioita käytän­töön. Lähio­sal­lis­tu­jana olleet ensi­hoi­ta­jat olivat toimi­joina simu­laa­tio­har­joi­tuk­sissa. Seuran­ta­teh­tä­viä annet­tiin myös etäosal­lis­tu­jille eri pelas­tus­a­se­mille ja siten he pääsi­vät osal­lis­tu­maan simu­laa­tio­har­joi­tuk­sen jälkei­seen opetus­kes­kus­te­luun lähio­sal­lis­tu­jien ja koulut­ta­jien kanssa. Ensim­mäi­senä koulu­tus­päi­vänä etätek­no­lo­gian ongel­mat hieman viivyt­ti­vät koulu­tuk­sen sujuvaa etene­mistä, mutta ongel­mat saatiin ratkais­tua, eikä niitä enää esiin­ty­nyt seuraa­vina koulutuspäivinä.

Osal­lis­tu­jien palaute Ensi­hoito 1 -koulutuspäivästä

Koulu­tus­päi­vien päät­teeksi lähi- ja etäosal­lis­tu­jilta pyydet­tiin palau­tetta koulu­tus­päi­västä. Palau­te­ky­se­lyn ja koos­teen saatu­jen palaut­tei­den tulok­sista tekivät Kare­lian YAMK-opis­ke­li­jat osana tulevaa opin­näy­te­työ­tään. Opin­näy­te­työs­sään he analy­soi­vat tulok­sista ikään­ty­neen ensi­hoi­ta­jan (yli 45-vuotta) koke­muk­sia lähi- ja etäosal­lis­tu­mi­sena järjes­te­tystä koulutuksesta.

Palau­tetta kerät­tiin Webro­pol-kyselyn kautta ja vastauk­sia EH1-koulu­tuk­seen osal­lis­tu­jilta tuli 110 (N=214). Vastaa­jista 55 % koki hybri­di­mal­li­seen koulu­tus­ta­paan osal­lis­tu­mi­sen itsel­leen parem­maksi osal­lis­tu­mis­ta­vaksi kuin lähio­pe­tuk­sena toteu­tet­tuun koulutukseen:

 ”Mahdol­li­suus osal­lis­tua etänä ja kaikin puolin uuden­mal­li­sen vaikut­ta­van koulu­tuk­sen kehit­tä­mi­nen on järke­vää.”

”Simu­laa­tio­har­joi­tuk­siin pystyi keskit­ty­mään ja havain­noi­maan asioita parem­min, kun tilai­suus oli etänä järjestetty.”

Hybri­di­kou­lu­tus­päi­vien aikana neljän­nes osal­lis­tu­jista oli Simu­lassa ja loput osal­lis­tui­vat etäyh­tey­den kautta. Kahtena koulu­tus­ker­tana osal­lis­tu­jat olivat vain Simu­lassa pienem­män koko­nais­osal­lis­tu­ja­mää­rän takia.

Tulok­sista kävi ilmi, että suurin osa ensi­hoi­ta­jista oli osal­lis­tu­nut simu­laa­tio­kou­lu­tuk­seen aiemmin. Vain 10 %:lla vastaa­jista ei ollut lain­kaan aiempaa koke­musta simu­laa­tioista. Aiemman simu­laa­tio­ko­ke­muk­sen perus­teella simu­laa­tio koet­tiin tehok­kaana oppi­mis­me­ne­tel­mänä avoi­missa palaut­teissa, vaikka simu­laa­tio­ko­ke­muk­set vaih­te­li­vat­kin yksilöittäin:

”Simu­laa­tio-oppi­mi­nen on edel­leen hyvä tapa oppia.”

”Simu­laa­tio­tyyp­pi­sistä koulu­tuk­sista en keksi mitään hyvää sanot­ta­vaa, ei vaan yksin­ker­tai­sesti sovi kaikille.”

”Enemmän simu­laa­tioita ja käytäi­siin lait­teita enem­män­kin läpi. Kaikki pääsisi simu­laa­tioi­hin mukaan.” 

EH1-koulu­tus­päi­viin oli tehty paljon ennak­ko­ma­te­ri­aa­lia ja vastaa­jista suurim­man osan mielestä ne tukivat koulu­tus­päi­vän tavoit­tei­den saavut­ta­mista, jos vain oli ehtinyt niitä luke­maan ennen koulutusta:

 ”Esio­pis­ke­lu­ma­te­ri­aali oli kattava ja valmis­teli varmasti hyvin koulu­tuk­seen ne, ketkä sen kerkesi luke­maan.”  

Koulu­tus­päi­vän sisältö oli useim­man vastaa­jan mielestä sopiva ja tavoit­teet saavu­tet­tiin, joskin päin­vas­tai­sia­kin palaut­teita nousi esiin:

”Koulu­tus­päi­vään oli tuotu minulle uusia asioita, jotka olivat mielen­kiin­toi­sia ja joita taitoja varmasti töissä tulen tarvitsemaan”

”Aiheet aivan liian vaati­via EH1 -päivään. Koulu­tuk­seen kuiten­kin osal­lis­tu­vat kaikki, niin paloesimiehet/pelastajat kuin perus- ja hoito­ta­son ensihoitajat!”

 Koulu­tus­päi­vän rakenne koet­tiin hyvänä:

 ”Opetus­luen­not ennen simu­laa­tioita hyviä”.

Koulut­ta­jat saivat erit­täin hyvää palau­tetta toiminnastaan:

 ”Koulut­ta­jat olivat selkeitä ja asioi­den sisäl­löt tuotiin erit­täin hyvin esille. Ne osat­tiin esittää ja opettaa selkeästi ja tärkeim­mät asiat esille tuoden.”

 ”ei ollut testaus fiilis”

 ”Koulu­tus­päi­vässä oli rento tunnelma ja virhei­den teke­mistä ei tarvin­nut pelätä.”

Etäosal­lis­tu­jien huomiointi hybri­di­mal­li­sen koulu­tuk­sen aikana koet­tiin toteu­tu­neen hyvin:

”Koulut­ta­jille isot plussat! Ener­gistä toimin­taa ja huomioi­tiin kaikki osal­lis­tu­jat sekä heidän esit­tä­mistä asioista oltiin kiinnostuneita”.

Kehit­tä­mi­seh­do­tuk­sissa nousi esille teknis­ten ratkai­su­jen parantaminen

Kehi­tet­tä­vää­kin koulu­tus­päi­vän toteut­ta­mi­sesta löytyi. Palaut­teen perus­teella etäyh­tey­dellä osal­lis­tu­ville debrie­fing-tilasta välit­ty­nyt kuva ei aina ollut selkeä. Laite­kou­lu­tuk­sen aikana kuvan välit­tä­mi­nen etäosal­lis­tu­jille vaih­det­tiin liiku­tel­ta­vaan kame­rayh­tey­teen ja kuvan vakaana pysy­mi­sessä oli haas­teita, kunnes kameran valinta tuki­jal­koi­neen saatiin oikean­lai­seksi. Äänen kuulu­mi­nen oli myös haaste etäosal­lis­tu­jille, varsin­kin, kun simu­laa­tioi­hin osal­lis­tu­jat puhui­vat yhtä aikaa, puheesta ei saanut selvää – tämä ongelma oli myös lähiosallistujilla:

 ”Etänä ei moneen­kaan ottee­seen saanut selvää puheesta simu­laa­tioissa, sekä kohtuul­li­sen pienet ruudut näytöllä vaikeut­ti­vat tapah­tu­mien seuraa­mista, joten etänä tilan­ne­tie­toi­suus jäi melko ohueksi ajoittain.”

Ohjeis­tuk­sella ja puheen vuorot­te­luilla asiaan saatiin hieman paran­nusta. Ohjaa­mosta väli­tet­tyi­hin ohjei­siin otet­tiin mukaan mikro­foni, jonka kautta puhe välit­tyi etäosal­lis­tu­jille parem­min. Ensim­mäi­senä koulu­tus­päi­vänä oli Simu­lasta yhteys­tek­ni­siä ongel­mia eikä teknistä asian­tun­ti­ja­pal­ve­lua ei ollut saata­villa, joten aikaa kului ongel­man ratkai­se­mi­seen hieman enemmän. Muina koulu­tus­päi­vinä etäyh­teys­tek­no­lo­gi­aan liit­ty­viä ongel­mia ei esiintynyt.

Pelas­tus­a­se­mat ovat liit­ty­neet Turval­li­suus­verk­koon (TUVE) osana julki­sen hallin­non turval­li­suus­verk­ko­toi­min­taa.  TUVE-verkon toimin­taa ei saa vaaran­taa, esimer­kiksi käyt­tä­mällä Teams-yhteyttä tässä verkossa (Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö). Tämän takia etänä osal­lis­tu­villa pelas­tus­a­se­milla oli omat haas­teensa kuvan näky­mi­sessä ja äänen kuulu­mi­sessa, kun Teams-yhtey­teen käytet­tiin eri lait­teita ja verkkoyhteyttä:

”Jos jois­sain paikoissa äänen tai kuvan kanssa on vaikeuk­sia, niin olisiko syytä tarkas­tella asemien verk­ko­yh­teyk­siä ja niiden nopeuk­sia sekä äänen­toisto- ja video­lait­teita vastaa­maan nykyi­siä videoi­den toiston vaatimuksia.”

Kaiken kaik­ki­aan koulu­tus­päi­viin oltiin tyytyväisiä:

 ”Tärkeitä aiheita, tukevat hyvin kent­tä­työtä. Kare­lian simu­laa­tio­ti­lat osana koulu­tusta ovat tosi hyvät”.

Kehit­tä­mis­toi­mia tehtiin palaut­tei­den perus­teella jo ensim­mäi­sen koulu­tus­päi­vän jälkeen. Jatkossa olisi hyvä huomioida ennak­koon vielä enemmän kame­ra­nä­ky­mät erilais­ten koulu­tus­tar­pei­den mukaan eri tiloista. Laite­kou­lu­tuk­siin voisi tehdä opetus­vi­deoita itseo­pis­ke­luun jo ennak­koon ja ne tuki­si­vat osal­taan koulu­tus­päi­vässä lait­tei­den käyt­tö­ope­tusta, kun tarpeel­li­nen määrä lait­teita ja väli­neitä olisi käytössä. Itseo­pis­kel­ta­van mate­ri­aa­lin määrää tulisi huomioida ja varmis­taa kaikille tarpeeksi aikaa sen läpi­käy­mi­seen. Äänen parem­paan kuulu­mi­seen etäyh­tey­den päässä oleville tulee löytää ratkai­suja; yhtenä vaih­toeh­tona voisi kokeilla mikro­fo­nien määrän vähen­tä­mistä simu­laa­tio­har­joi­tuk­sen aikana, jolloin opetuk­sel­li­sesti tärkeim­mät puheet kuul­tai­siin paremmin.

Huomioi­ta­vaa olisi myös etäosal­lis­tu­jien jakau­tu­mi­sessa eri koulu­tus­päi­ville tasai­sem­min, jolloin ei tulisi liian isoja etäosal­lis­tu­ja­mää­riä joihin­kin koulu­tus­päi­viin. Etäase­mille olisi varmis­tet­tava ”tuki­hen­kilö”, jonka tehtä­vänä olisi huoleh­tia tekni­sistä yhteyk­sistä sekä ylei­sistä järjes­te­lyistä koulu­tus­päi­vän aikana. Tämä toteu­tui suun­ni­tel­lusti joil­la­kin pelas­tus­a­se­milla. Simu­laa­tio­ti­loissa olisi huomioi­tava, että tekni­nen asian­tun­tija olisi tarvit­taessa saata­villa toimin­nan tueksi ja teknis­ten ongel­mien ratkaisijaksi.

Ensi­vaste-koulu­tusil­to­jen toteu­tus ja palaute

Ensi­vaste (EVY) -koulu­tuk­sen suun­nit­telu aloi­tet­tiin yhteis­työnä Living lab -hank­keessa mukana olevien kahden Karelia-amk:n tervey­sa­lan opet­ta­jan ja ensi­vas­teen koulu­tus­vas­tuu­hen­ki­löi­den (ensi­hoi­don kent­tä­joh­ta­jat ja asian­tun­ti­jaen­si­hoi­ta­jat) kanssa. Ensi­vas­teen koulu­tusil­to­jen suun­nit­te­lussa hyödyn­net­tiin Ensi­hoito 1 -koulu­tuk­sen suun­nit­te­lu­pro­ses­sia ja toteu­tusta. EVY-koulu­tusil­toja järjes­tet­tiin viidesti, kolme tuntia kerrallaan.

Koulu­tus­ten rakenne suun­ni­tel­tiin DrcABCDE-proto­kol­lan mukai­seksi ja läpi­leik­kaa­vana teemana kaikissa simu­laa­tio­har­joi­tuk­sissa oli työtur­val­li­suus. EVY-koulu­tusil­to­jen osal­lis­tu­jat olivat pääsään­töi­sesti ensi­vas­te­toi­min­nassa mukana olevia sopi­mus­pe­las­ta­jia, mutta heidän lisäk­seen koulu­tuk­seen osal­lis­tui oman kiin­nos­tuk­sensa myötä myös työvuo­ron ensi­hoi­ta­jia pelas­tus­a­se­malla olles­saan. Kare­lian Simu­lassa oli koulut­ta­jien lisäksi neljästä kuuteen sopimuspelastajaa/koulutusilta ja etäyh­tey­dellä oli mukana keski­mää­rin 30 – 60 osallistujaa/koulutusilta maakun­nan eri pelas­tus­a­se­mille kokoontuneina.

Koulu­tusil­lan alussa testat­tiin etäyh­tey­det eri pelas­tus­a­se­mille sekä kerrot­tiin koulu­tusil­lan sisältö ja aika­taulu. Kaikille koros­tet­tiin, että koulu­tus­päivä on harjoi­tusta, ei testausta. Ensim­mäi­senä koulu­tusil­tana kaikille kerrot­tiin, miten toimi­taan simu­laa­tio­har­joi­tuk­sissa, koska sopi­mus­pe­las­ta­jilla ei ollut koke­musta simu­laa­tio­har­joi­tuk­siin osal­lis­tu­mi­sesta tätä ennen.

Koulu­tusil­lan alussa koulut­ta­jat luen­noi­vat teemaan liit­ty­vää teoriaa, minkä jälkeen seurasi sovel­tava simu­laa­tio­har­joi­tus. Kolmen tunnin EVY -koulu­tusil­taan mahtui kaksi teemaa harjoi­tuk­si­neen. Lähio­sal­lis­tu­jat toimi­vat simu­laa­tio­har­joi­tuk­sissa toimi­joina ja etäyh­tey­dellä mukana olleet saivat seuran­ta­teh­tä­viä simu­laa­tio­har­joi­tus­ten ajaksi sekä osal­lis­tui­vat simu­laa­tio­har­joi­tuk­sien jälkei­siin opetus­kes­kus­te­lui­hin yhdessä lähio­sal­lis­tu­jien ja koulut­ta­jien kanssa. Koulu­tusil­to­jen päät­teeksi lähi- ja etäosal­lis­tu­jilta pyydet­tiin palau­tetta koulu­tuk­sesta ja sen toteu­tuk­sesta. Palau­te­ky­se­lyn ja koos­teen saatu­jen palaut­tei­den tulok­sista tekivät Living lab -hank­keen kaksi tervey­sa­lan opettajaa. 

EVY-koulu­tusil­loista antoi palau­tetta yhteensä 60 osal­lis­tu­jaa (N=201). Koulu­tusil­loit­tain osal­lis­tu­ja­määrä vaih­teli; osa osal­lis­tui jokai­seen koulu­tusil­taan, osa yhteen tai useam­paan. EVY-toimin­taan osal­lis­tu­mis­ko­ke­mus vaih­teli suuresti, osa oli vasta aloit­ta­nut ensi­vas­te­toi­min­nassa ja osalla oli yli viiden vuoden toimin­ta­ko­ke­mus. Osal­lis­tu­jilla vain muuta­malla oli tervey­sa­lan tutkinto ja näiden joukossa saattoi olla ensihoitajiakin.

Palaut­teet analy­soi­tiin jokai­sen koulu­tusil­lan jälkeen ja niiden perus­teella tehtiin heti tarvit­ta­vat kehit­tä­mis­toi­men­pi­teet. Esimer­kiksi simu­laa­tio­har­joi­tus­ten jälkeen pidetyt opetus­kes­kus­te­lut ajoi­tet­tiin tiiviim­miksi koko­nai­suuk­siksi. Äänen kuulu­vuus oli haas­teena samoin kuin EH1-koulu­tus­päi­vissä. Mikro­foni lisät­tiin paran­ta­maan äänen kuulu­vuutta etäosal­lis­tu­jille ohjaa­mosta annet­tui­hin ohjeis­tuk­siin. Yhtenä koulu­tusil­tana esiin­tyi tekni­nen ongelma, mutta se saatiin ratkais­tua nopeasti. Muina koulu­tusil­toina ei tekni­siä ongel­mia esiintynyt.

Palaut­teen perus­teella sopi­mus­pe­las­ta­jat pitivät hybri­di­mal­li­sena toteu­tet­tuja EVY-koulu­tusil­toja simu­laa­tio­har­joi­tuk­si­neen toimi­vana toteu­tus­ta­pana ja vaati­mus­ta­sol­taan sopi­vana. Koulu­tuk­sen tavoit­tei­siin pääs­tiin, opetet­ta­vat asiat opit­tiin ja kaik­kien osal­lis­ta­mi­nen onnis­tui hyvin koulu­tuk­sen aikana. Innos­tus simu­laa­tio­har­joi­tuk­siin osal­lis­tu­mi­seen lisään­tyi koulu­tusil­to­jen ja niistä saadun koke­muk­sen myötä. Simu­laa­tio­har­joi­tuk­siin osal­lis­tu­mi­nen koet­tiin posi­tii­vi­sena ja palaute simu­laa­tio­har­joi­tuk­siin osal­lis­tu­jille annet­tiin posi­tii­vi­sen kehit­tä­mi­sen kautta hyvässä hengessä:

”Lähi­päi­vien lisää­mi­nen ja toimin­ta­ta­van vakiin­nut­ta­mi­nen! EVY-simujen mahdol­lis­ta­mi­nen jatkossakin!!”.

Simu­laa­tio­hy­bri­di­kou­lu­tus laaje­nee syksyllä

Living lab -hank­keen kautta pilo­toi­dut EH1- ja EVY-koulu­tuk­set lähi- ja etäosal­lis­tu­mi­sena onnis­tui­vat hyvin. Koulu­tus­päi­vien rakenne oli oppi­mi­sen kannalta hyvin suun­ni­teltu; teoria ja laite­har­joi­tuk­set tukivat sovel­ta­vaa simu­laa­tio­har­joi­tusta. Lähes kaikilla ensi­hoi­ta­jilla oli simu­laa­tio­har­joi­tuk­seen osal­lis­tu­mi­sen koke­musta aiemmin. Silti simu­laa­tio­har­joi­tuk­seen osal­lis­tu­mi­nen ammat­ti­lai­sena tuntui palaut­tei­den perus­teella olevan jännit­tä­vämpi kokemus, kun mukana oli myös etäosal­lis­tu­jia. Myös etänä osal­lis­tu­vat ensi­hoi­ta­jat toivat esille simu­laa­tio­har­joi­tuk­seen osal­lis­tu­vien ensi­hoi­taja-kolle­goi­densa paineis­te­tun tilan­teen. Tämä ilmiö ammat­ti­lais­ten koke­muk­sista on kiin­nos­tava asia, sillä esimer­kiksi opis­ke­li­jana annet­tu­jen palaut­tei­den perus­teella simu­laa­tioi­hin osal­lis­tu­mi­sista ei ole pääsään­töi­sesti koettu näin paineistetuiksi.

Karelia-amk:ssa on akuut­ti­hoi­to­työn täyden­tä­vissä opin­noissa toteu­tettu sairaan­hoi­ta­jao­pis­ke­li­joille simu­laa­tio­har­joi­tuk­sia hybri­dio­pe­tuk­sena. Osa opis­ke­li­joista on osal­lis­tu­nut simu­laa­tio­har­joi­tuk­siin etänä, osa on tullut lähi­to­teu­tuk­seen koululle ja osal­lis­tu­neet simu­laa­tio­har­joi­tuk­siin toimi­joina. Hirvo­sen (2023) teke­mässä tutki­muk­sessa sairaan­hoi­ta­jao­pis­ke­li­joi­den antama palaute kevään 2023 simu­laa­tio­hy­bri­di­kou­lu­tuk­sen toteu­tuk­sesta oli posi­tii­vista, olipa ollut osal­lis­tu­jana paikan päällä tai etänä. Etäosal­lis­tu­jien muka­nao­loa ei koettu paineis­ta­vana teki­jänä simu­laa­tio­har­joi­tus­ten aikana, vaikka opin­noissa oli mukana toisil­leen tunte­mat­to­mia opis­ke­li­joita eri ryhmistä. Palaut­teen perus­teella EH1-koulu­tuk­seen osal­lis­tu­vat ensi­hoi­ta­jat, joilla ei ollut aiempaa koke­musta simu­laa­tioista, pitivät lähi- ja etäosal­lis­tu­mi­sena toteu­te­tusta hybri­di­kou­lu­tus­ta­vasta enemmän kuin ensi­hoi­ta­jat, joilla oli aiempaa koke­musta simu­laa­tioista. Ensi­vas­teen koulu­tuk­sessa mukana olleilla sopi­mus­pe­las­ta­jilla ei ollut aiempaa koke­musta simu­laa­tioista ja he todella innos­tui­vat simu­laa­tio­har­joi­tuk­sista ja hybri­di­mal­li­sena toteu­te­tusta koulutuksesta.

Mitkä tekijät voivat vaikut­taa tähän koet­tuun paineis­tus-ilmiöön? Onko aiem­pien simu­laa­tio­har­joi­tus­ten aikana saatu kenties nega­tii­vi­sia koke­muk­sia ja ne vaikut­ta­vat ilmiön syntyyn? Vai ajatel­laanko itse, että ammat­ti­lai­sena ei saisi epäon­nis­tua simu­laa­tio­har­joi­tuk­sen aikana – varsin­kaan silloin, kun on kolle­goita katso­massa? Ehkä osal­lis­tu­jilla on koke­musta vain lähio­sal­lis­tu­mi­sena toteu­te­tuista simu­laa­tioista ja se koetaan vähem­män paineis­te­tuksi harjoi­tus­ti­lan­teeksi kuin se, että kolle­gat tulevat mukaan yhtei­seen harjoi­tuk­seen etäyh­tey­den kautta?

Jos hybri­di­mal­li­sia etä- ja lähi­si­mu­laa­tioina toteu­tet­tuja koulu­tuk­sia halu­taan hyödyn­tää eri aloilla ja pitkien väli­mat­ko­jen maassa, meidän kaik­kien simu­laa­tio­kou­lut­ta­jien ja simu­laa­tioi­hin osal­lis­tu­jien olisi osal­tamme vaiku­tet­tava parem­pien koke­muk­sien saami­seen simu­laa­tio­har­joi­tuk­sista. On koros­tet­tava harjoit­te­lua testien sijaan. Ammat­ti­lai­se­na­kin ollaan uutta oppi­massa yhdessä ja jaetaan osaa­mista. Palaut­teet tulisi aina antaa posi­tii­vi­sen kautta. Mahdol­li­set virheet­kin voidaan käsi­tellä syyt­te­le­mättä ja jälki­pu­heet simu­laa­tio­har­joi­tuk­sista tulisi jäädä pois. Me kaikki voimme vaikut­taa näihin asioi­hin. Kun saadaan aikaan tunnelma, jossa aidosti uskal­le­taan olla yhdessä oppi­massa turval­li­sessa, simu­loi­dussa harjoi­tusym­pä­ris­tössä, saavu­te­taan enemmän voit­toja kuin tappioita – olipa osal­lis­tu­jia pieni määrä lähi­to­teu­tuk­sessa tai saman­ai­kai­sesti isompi osal­lis­tu­ja­määrä etänä.

Syksyllä 2023 yhteis­työ Pohjois-Karja­lan ensi­hoi­don kanssa jatkuu ja laaje­nee; Ensi­hoito 2 -koulu­tus­päi­viin (EH2) on osal­lis­tu­massa 157 hoito­ta­son ensi­hoi­ta­jaa sekä Siun Sotesta yhteis­päi­vys­tyk­sen, päivys­tys­osas­ton ja päivys­ty­sa­vun neuvonta- ja ohjaus­pal­ve­lu­jen hoita­jia ja lääkä­reitä yhteensä noin 70. (Törrö­nen 2023b) Koulu­tus­päi­vien suun­nit­te­lu­työ on jo alkanut.

Näistä koulu­tus­pro­ses­seista Living lab -hank­keessa tuote­taan palve­lu­ra­ken­ne­malli, jota voidaan hyödyn­tää työelä­mäyh­teis­työssä eri orga­ni­saa­tioi­den ja yritys­ten koulu­tus­pal­ve­lu­tar­peissa, erityi­sesti pitkien väli­mat­ko­jen alueilla – niin kansal­li­sesti kuin kansainvälisesti.

---

Kirjoit­taja:

Jaana Pant­sari, lehtori, sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tus, Karelia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Ahlgren, R., Häkki­nen, S., Koski­nen, M., Laakso, H., Selki­vuori, L. 2020. Havain­toja hybri­dio­pe­tuk­sesta. Jyväs­ky­län ammat­ti­kor­kea­koulu. https://oppimateriaalit.jamk.fi/hybridiopetus/opettajan-identiteetti/  16.5.2023

Enlund, J. & Huhti­niemi, J. 2021. Simu­laa­tio-oppi­mi­nen tervey­sa­lan opin­noissa : Kuvai­leva kirjal­li­suus­kat­saus. Opin­näy­te­työ. Sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tus. Jyväs­ky­län ammat­ti­kor­kea­koulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105046997  16.5.2023

Hirvo­nen, T. 2023. Hybri­dio­pe­tuk­sen osal­lis­ta­vat opetus­me­ne­tel­mät tervey­sa­lan simu­laa­tio-opetuk­sessa. Pro gradu -tutkielma. Hoito­tiede. Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/30281 24.8.2023

Kurki, J. & Leppä­nen, S. 2022. Living lab – Yhteis­ke­hit­tä­mi­sen mahdol­li­suuk­sia Pohjois-Karja­lan alueella. Pulssi-portaali 19.12.2021. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu. https://www.karelia.fi/2022/12/living-lab-yhteiskehittamisen-mahdollisuuksia-pohjois-karjalan-alueella/  15.5.2023

Pant­sari, J. 2022. Uusi etäosal­lis­tu­mi­sen mahdol­li­suus avaa Simulan eri koulu­tusa­lo­jen ja työelä­män käyt­töön. Pulssi-portaali 21.4.2022. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu. https://karelia.fi/2022/04/uusi-etaosallistumisen-mahdollisuus-avaa-simulan-eri-koulutusalojen-ja-tyoelaman-kayttoon/   15.5.2023

Pelas­tus­toimi. Ensi­hoito.   https://pelastustoimi.fi/pohjois-karjala/palvelut/ensihoito  15.5.2023

Salonen, H. 2013. Mitä simu­laa­tiolla tulisi ensi­hoi­don koulu­tuk­sissa opettaa – ryhmä­haas­tat­telu ensi­hoi­don simu­laa­tio-opetuk­sen asian­tun­ti­joille. Pro gradu tutkielma. Hoito­tie­teen laitos. Itä-Suomen yliopisto. https://core.ac.uk/download/pdf/15170406.pdf  16.5.2023

Tervey­den­huol­to­laki 1326/2010 https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326#L4P38  15.5.2023

Törrö­nen, K. 2023a. Ensi­hoi­to­pääl­likkö, Pohjois-Karja­lan Pelas­tus­lai­tos. Haas­tat­telu 17.5.2023.

Törrö­nen, K. 2023b. Ensi­hoi­to­pääl­likkö, Pohjois-Karja­lan Pelas­tus­lai­tos. Haas­tat­telu 25.5.2023.

Univer­sity of Aber­deen Industrial Psyc­ho­logy Research Centre and the Scot­tish Clinical Simu­la­tion Centre. 2012. Framework for Obser­ving and Rating Anaest­he­tists ’ Non-Tech­nical Skills. https://www.jeehp.org/upload/media/jeehp-13-44-supple1.pdf  16.5.2023

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö. Julki­sen hallin­non turval­li­suus­verk­ko­toi­minta (TUVE-toiminta).https://vm.fi/turvallisuusverkkotoiminta  1.6.2023