Digipe­da­go­ginen osaaminen kehit­tä­mis­koh­teena korkea­kou­lussa – Osa 2: Osaamis­tar­ve­ky­selyn tuloksia

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa on otettu viime vuosina käyttöön runsaasti uuden­laisia pedago­gisia työkaluja, oppimi­sym­pä­ristöjä, tiloja ja toimin­ta­tapoja osana Tulevai­suuden työ -kehit­tä­mis­ko­ko­nai­suutta. Sen kokoavana tavoit­teena on oppimi­sym­pä­ris­töjen ja pedago­giikan monia­lainen sekä työelä­mä­lä­heinen kehit­tä­minen. Nämä yhdessä ovat kannus­taneet järjes­tämään pedago­gisen osaamisen valmen­nuksen vuoden 2023 aikana. Valmen­nuksen suunnit­telua on ohjannut Karelian opetta­jille ja TKI-henki­lös­tölle suunnatun osaamis­tar­ve­ky­selyn tulokset. Osaamis­tar­ve­kysely toteu­tettiin osana Tulevai­suuden työ (ESR) -hankkeen pedago­gisen osaamisen kehit­tä­mistä. Tässä artik­ke­lissa kuvaamme osaamis­tar­ve­ky­selyn tuloksia.

Osaamis­tar­ve­ky­se­lyllä haluttiin saada selville, mitä digipe­da­go­gista osaamista opettajat tarvit­sevat ja mihin he kaipaavat tukea. Lisäksi haluttiin tietää opetus­tek­no­logian käytöstä ja sen pedago­gi­sesta hyödyn­tä­mi­sestä. Osaamis­tar­ve­ky­selyn laadin­nassa hyödyn­nettiin digipe­da­go­giaan ja digitaa­liseen osaamiseen liittyviä teorioita ja tutki­muksia, joita on käsitelty artik­ke­li­sarjan ensim­mäi­sessä osassa.

Kysely toteu­tettiin Webropol-kyselynä ja linkki lähetettiin sähkö­pos­titse Karelian opetta­jille ja TKI-henki­lös­tölle (N=255). Alkuvuonna 2022 toteu­tettuun osaamis­tar­ve­ky­selyyn vastasi 61 henkilöä, vastaus­pro­sentti oli 24 %. Vastaajia oli lähes saman verran molem­milta Karelian kampuk­silta. Eniten vastaajia oli sosiaali- ja tervey­salan koulu­tus­vas­tuilta (41 %) ja seuraa­vaksi eniten liike­ta­louden ja matkailun koulu­tus­vas­tuilta (21 %). Tekniikan ja metsä­ta­louden koulu­tus­vas­tuilta vastaasi 15 %, hankkeista 10 %. Vähiten vastauksia (8 %) saatiin median ja tieto­jen­kä­sit­telyn koulutusvastuilta.

Opetus­tek­no­logian käyttö ja koettu hyöty

Kyselyn vastaajat käyttivät opetuk­sessaan monipuo­li­sesti erilaisia ohjel­mistoja, sovel­luksia ja laitteistoja kuten esitys­gra­fiikkaa, Moodlen eri aktivi­teetteja, erilaisia yhtei­söl­lisiä työsken­te­ly­alustoja, valmiita ja itse tekemiä opetus­vi­deoita sekä Googlen eri työkaluja. Pienem­mässä roolissa olivat podcastit, animaatiot, simulaatio-ohjel­mistot ja peliso­vel­lukset. Virtuaali (VR)- ja lisätyn todel­li­suuden (AR) tekno­lo­gioita sekä dronen käytön toivat esille yksit­täiset henkilöt.

Vastaajat näkivät paljon opetukseen kuin opiske­li­joiden oppimiseen liittyviä etuja erilaisten opetus­tek­no­lo­gioiden hyödyn­tä­mi­sessä. Niiden avulla voidaan monipuo­listaa opetusta ja sen sisältöä. Eri tekno­lo­gioiden käytön myötä on pystynyt havain­nol­lis­tamaan monia asioita paremmin ja opetus on ollut myös opiske­li­joille mielek­käämpää, kun opetuksen seassa on ollut eri teknologioita.

Oppija­kes­keiset digiloikat ovat mahdol­lis­taneet etäope­tuksen ja itseo­pis­kel­tavien verkko­kurssien sisäl­töjen raken­ta­misen ja automa­ti­soinnin sekä monipuo­lis­taneet lähio­pe­tuksen pedago­giikkaa. Asiat dokumen­toi­tuvat ja ovat uudel­leen­käy­tet­tä­vissä ja -hyödyn­net­tä­vissä. Tekno­logian avulla voidaan myös eriyttää oppimista, kuten eräs vastaaja kertoi:

”Mahdol­lisuus eriyt­tävään ja räätä­löityyn oppimiseen, jossa merki­tykset siirtyvät ja assimi­loi­tuvat paremmin yksilöl­li­sesti eri oppijoille. Pedago­gisen tehok­kuuden lisäksi myös didak­tisia etuja.”

Opiske­li­joiden oppimiseen tekno­logian sovel­ta­mi­sesta on ollut monia hyötyjä. Tekno­logian avulla on innos­tettu opiske­li­joita, paran­nettu oppimis­tu­loksia, tuotu opiske­li­joiden ääntä kuuluviin, tuettu tiimiop­pi­mista ja aktivoitu opiske­li­joita yhtei­söl­li­sillä tekno­lo­gioilla. Digiloikat ovat mahdol­lis­taneet aikaan ja paikkaan sitomat­toman oppimisen, tarjonneet erilaisia oppimisen mahdol­li­suuksia oppijoille ja mahdol­lis­tanut paremmin tiedon omasta oppimisesta.

Eräs vastaaja nosti esiin Thinglinkin hyötyjä opiskelijoille:

”Etenkin Thinglink on mahdol­lis­tanut opiske­li­joiden osallis­ta­mista vielä tehok­kaammin, kun kaikki teksti ei näy heti taululla, vaan asiaa käydään yhdessä keskus­tellen läpi. Thinglinkin avulla on pystynyt luomaan pieniä polkuja ja lisäämään yhteen kuvaan monen opetus­kerran asiat tageina ja se on monipuo­lis­tanut opetusta.”

Vastaajat toivat esille monen­laisia haasteita, jotka estävät tekno­logian hyödyn­tä­mistä. Haasteet liittyivät opettajan osaamiseen, sen kehit­tä­miseen ja saatuun tukeen. Ajanpuute oli eniten esille tuotu haaste. Aikaa ei koettu olevan uuden tekno­logian etsimiseen, oppimiseen ja testaa­miseen omassa opetuk­sessa. Tieto uusista tekno­lo­gioista ja niiden käytön ohjeista koettiin olevan vaikeasti saata­villa. Haasteena olivat myös tekno­logian ja verkon toimi­vuuteen liittyvät ongelmat sekä erilaisten ohjel­mis­tojen yhteen­so­pi­vuuson­gelmat. Haasteista huoli­matta monet olivat löytäneet ratkaisuja niihin omalla toiminnalla.

Kolle­goiden merkitys on tärkeää uuden opetus­tek­no­logian äärellä

Halu hyödyntää tekno­logian tuomia mahdol­li­suuksia yksin tai kolle­goiden kanssa välittyi vastauk­sista. Kokemuksien jakaminen vertaisten kanssa on tärkeää, kun otetaan käyttöön uutta tekno­logiaa opetuksen tueksi. Lähes kaikki vastaajat (95 %) olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä vertaisten merki­tyksen tärkey­destä uuden tekno­logian käyttöönoton yhteydessä.

Kolle­goiden merkitys korostui läpi kyselyn. Yli kaksi kolman­nesta vastan­neista kertoi saavansa tietoja ja ideoita koulu­tukseen liitty­vistä digitaa­li­sista työka­luista ja ohjel­mista omalta kolle­galta. Vertai­silta saatu tuki nousi esiin myös avoimissa kysymyk­sissä. Kun kysyttiin, millaista tukea tekno­logian hyödyn­tä­miseen sekä pedago­giseen käyttöön vastaaja toivoisi ja tarvitsisi, kolle­goiden kanssa keskustelu ja heiltä oppiminen nousi esiin useissa vastauksissa. 

”Olisi kiva nähdä käytän­nössä, miten muut ovat käyttäneet eri tekno­lo­gioita ja samassa yhtey­dessä ideoida ja kokeilla itsekin jotain ideaa”, eräs vastaaja kirjoitti.

Jotkut vastaa­jista kaipa­sivat Kareliassa hyväksi havait­tujen käytän­töjen ja ohjel­mis­tojen aktii­vi­sempaa jakamista. Käytännön tuessa hyväksi nähtiin digimen­to­roinnin malli, jonka hyvistä kokemuk­sista ollaan saatu eväitä koko digitaa­lisen tuen kehittämiseen.

Yhteinen tekeminen kolle­goiden kanssa nähtiin tärkeänä myös siksi, että silloin keskus­te­luissa olisi enemmän näkökulmia tekno­logian mahdol­li­suuksien tunnistamiseen:

”Tärkeää on myös yhteinen kehit­tä­minen, jotta oma oppiminen ja työsken­te­ly­ta­pojen uudis­ta­minen kytkeytyy myös laajempaan muutokseen”.

Työyh­teisön tuki kannustaa uuden­laisten työka­lujen käyttöön

Yhtei­sesti sovitut toimin­ta­mallit ja kannustava ilmapiiri auttavat uuden opetus­tek­no­logian hyödyn­tä­mi­sessä ja etenkin käyttöö­no­tossa. Useampi kuin kaksi kolmesta vastaa­jasta toivoi yhtei­sesti sovittuja toimin­ta­malleja. Se ja hyvä kokemus työyh­tei­sössä saata­vasta tuesta viittaavat siihen, että organi­saa­tio­kult­tuuri vaikuttaa siihen, miten tehok­kaasti opetus­tek­no­logiaa hyödyn­netään (Kuva 1).

Useimmat vastaa­jista kokivatkin organi­saation johdon tukevan uusien tekno­lo­gioiden pedago­gista käyttöä ja ilmapiirin olevan kannustava (72 %). Noin viidennes vastaa­jista kertoi olevansa eri mieltä koetusta tuesta. Saman­kal­taisia vastauksia nähtiin siinä, miten vastaajat kokivat työyh­tei­sönsä tukevan opetus­tek­no­logian haltuun ottamisessa.

Opetus­tek­no­logian pedago­gi­sessa hyödyn­tä­mi­sessä kaikkea vastuuta ei voi sysätä työyh­tei­sölle ja organi­saation johdolle. Vastaa­jista 95 % kertoo ymmär­tä­vänsä, että digitaa­listen tekno­lo­gioiden ja ohjel­mis­tojen pedago­ginen hyödyn­tä­minen tukee opiske­lijan oppimista. Puolestaan 93 % vastaa­jista kertoi suhtau­tu­vansa myöntei­sesti digitaa­listen tekno­lo­gioiden ja ohjel­mis­tojen pedago­giseen käyttöön, mikä on edellytys sille, että työyh­tei­sössä on toisiaan tukeva ilmapiiri näidenkin asioiden saralla.

Yli kaksi kolman­nesta vastan­neista kertoo olevansa itse aktii­vinen lisätessään tietojaan koulu­tukseen liitty­vistä digityö­ka­luista ja ohjel­mista. Vastaa­jista 61 prosenttia osallistui organi­saation sisäisiin koulu­tuksiin. Tietoa ja ideoita saatiin usein myös osallis­tu­malla organi­saation ulkopuo­lella järjes­tet­tyihin koulu­tuksiin (44 % vastaa­jista), hankkeiden järjes­tämiin tilai­suuksiin (39 %) ja työsken­te­le­mällä kehit­tä­mis­hank­keissa (39 %).

”Parasta oppimista on ollut tähän mennessä osallistua koulu­tuksiin, joissa on käytetty jotain menetelmää ja siitä sitten innos­tu­neena kokeillut itsekin”, eräs vastaaja kertoi.

Paneu­tu­mi­selle kaivataan lisää aikaa

Moni vastaaja kertoi, ettei millään ehdi ja jaksa paneutua uusien tekno­lo­gioiden tuomiin mahdol­li­suuksiin ja niiden käyttöön omassa opetuk­sessaan ja työssään. Täysin samaa mieltä oli kahdeksan ja jokseenkin samaa mieltä 33 prosenttia vastan­neista. Hieman useampi kuitenkin kertoi olevansa eri mieltä (46 %) väittämän kanssa (kuva 1). Ajanpuute näkyi usein myös eri kysymysten avoimissa vastausvaihtoehdoissa:

”Pitää löytää uskal­lusta ja aikaa tutustua uusien sovel­lusten ja ohjelmien käyttöön”.

Toisen vastaajan mukaan materi­aalien kehit­tä­minen vie aikaa sekä edellyttää opetta­ja­tiimin yhteistyötä:

 ”Uudet ratkaisut edellyt­tävät myös opiske­li­jalta pereh­ty­mistä, ennen kuin pääsee itse opinto­jakson varsi­naiseen sisältöön kiinni. Haasteita olisi hyvä kuulla ja tunnistaa – löytää myös tilan­teisiin sopivat ratkaisut yhdessä opiske­li­joiden ja opetus­hen­ki­löstön kanssa sopien.”

Opiske­li­joiden osaamista uusien tekno­logien käytössä oli hyödyn­tänyt 29 % vastaa­jista. Opiske­li­joiden asenne vaikuttaa kyselyn perus­teella erinomai­selta, sillä vain yksi vastaa­jista oli sitä mieltä, että digitaa­listen työvä­li­neiden hyödyn­tä­mistä haittaisi opiske­li­joiden vastustus.

Pedagogian nähdään kehit­tyvän monella saralla

Kyselyssä selvi­tettiin myös opettajien ja TKI-henki­löstön näkökulmia siihen, miten heidän mielestään pedagogia tulee muuttumaan tulevai­suu­desta. Etäto­teu­tusten kehit­ty­minen muun muassa virtu­aa­li­tek­no­lo­gioiden avulla sai useita mainintoja avoimissa vastauk­sissa. Opiskelun ja oppimisen monimuo­tois­tu­minen tuli esiin monessa avoimessa vastauksessa.

Useissa vastauk­sissa kävi ilmi, että itsenäinen, ajasta ja paikasta riippu­maton opiskelu tulisi yleis­tymään entisestään, eikä passii­visia luentoja järjes­tet­täisi jatkossa juurikaan. Samalla opiske­lussa mahdol­lis­tuisi niin yksilöl­linen kuin yhtei­söl­linen oppiminen. Vuoro­vai­kut­tei­suuden nähdään lisään­tyvän digitaa­listen työka­lojen myötä.

”Nyt pitäisi viimeistään hypätä mukaan. Vuoro­vai­kutus digiym­pä­ris­tössä on erityisen tärkeää”, kertoi eräs vastaaja.

Kaksi vastaajaa toi esiin sen, että vaikka tarjolle tulee monen­laisia työkaluja niin oppimisen pedago­giset perus­asiat pitävät edelleen pintansa. Kehit­tyvät työkalut mahdol­lis­tavat monien teoreet­tisten havain­tojen käytännön sovel­ta­misen aiempaa paremmin. Myös työelämän vaikutus ammat­ti­kor­kea­koulun opetukseen nostettiin esiin vastauksissa.

”Yksi haaste tulee olemaan se, että vaikka digitaa­liset oppimisen alustat helpot­tavat oppimista ja opetta­mista, nämä eivät yleensä ole työelämän työskentely-ympäristöjä. Miten opitaan työelämän toimin­ta­tavat ja digitaa­liset ympäristöt, jos oppiminen tapahtuu vain oppimisympäristöissä?”

Tärkeimmät osaamisen kehit­tä­mis­tarpeet esille

Osaamisen kehit­tä­mis­tarpeet jakaan­tuivat erilaisten digityö­ka­lujen ja ohjel­mis­tojen pedago­giseen hyödyn­tä­miseen opetuk­sessa sekä muhin ajankoh­taisiin pedago­gisiin näkökulmiin. Digityö­ka­luista eniten tarvetta oli erilaisten virtu­aa­li­maa­il­moiden kuten virtu­aa­li­to­del­li­suuden ja lisätyn todel­li­suuden mahdol­li­suuk­sista opetuk­sessa. Lisäksi kaivattiin lisää osaamista haastat­te­luoh­jelmien (podcastit) ja erilaisten opetus­vi­deoiden tekemiseen sekä pelien monipuo­liseen hyödyn­tä­miseen. Myös yhtei­söl­li­sistä alustoista kuten Mirosta ja Padle­tista toivottiin koulutusta.

Thinglinkin hyödyn­tä­minen nousi neljän­neksi suosi­tum­maksi kehit­tä­mis­koh­teeksi. Näiden lisäksi koulu­tusta toivotaan verkossa tapah­tuvan oppimisen fasili­tointiin, pedago­gisten mallien hyödyn­tä­miseen verkko-opetuk­sessa, työelä­mä­pe­da­go­giaan ja mikro-oppimiseen liittyen (kuva 2). Muissa toiveissa nostettiin esiin esimer­kiksi kurssien automa­ti­sointi, flippaukseen ja tieto­suojaan liittyvät teemat.

Vastaajia pyydettiin myös tuomaan esille mitkä osaamisen kehit­tä­misen menetelmät tukevat parhaiten heidän oppimistaan. Eniten kanna­tusta saivat työpajat (77 %), sparraus (54 %) ja mento­rointi (52 %). Seuraavina mainittiin webinaarit, onlinetuki, verkko­luen­to­tal­lenteet, kirjal­liset ohjeet, tekno­lo­gia­ko­keilut ja verkko­kurssit. Avoimissa vastauk­sissa nostettiin esille toive, että järjes­tet­täviin koulu­tuksiin pääsisi osallis­tumaan ja tukea uusien tekno­lo­gioiden pedago­giseen hyödyn­tä­miseen olisi riittä­västi tarjolla.

Opetus­tek­no­logia palve­lemaan tulevai­suuden koulutusta

Kyselyn toteu­tuksen aikaan Kareliassa oltiin parhaillaan viimeis­te­le­mässä uusia opetus­suun­ni­telmia, joiden mukai­sesti opinnot käynnis­tyivät syksyllä 2022. Tähän liittyen vastaajia pyydettiin kuvamaan, millaista opetus­tek­no­logiaa tarvit­taisiin opetuksen tueksi tulevaisuus huomioiden. Vastauk­sissa korostui etä- ja verkko-opetukseen hyödyn­net­tävät työvä­lineet, joiden avulla esimer­kiksi opiske­li­joiden oppimista ja ryhmä­työs­ken­telyä voitaisiin aktivoida.

Lisäksi toivottiin 360- ja hologra­fia­ku­van­ta­miseen liittyvää tekno­logiaa, virtuaali- ja lisätyn todel­li­suuden tekno­lo­gioita ja valmiiksi mallin­nettuja VR-ympäristöjä esimer­kiksi työelä­mä­ti­lan­teiden harjoit­teluun. Tekoäly ja sen hyödyn­tä­minen tuotiin myös esille, kuten eräs vastaaja kuvasi: ”Tekoälyn ymmär­tä­minen pedago­giikan palve­luk­sessa”.

Lopuksi

Digipe­da­go­giikkaan liittyvä osaamis­tar­ve­kysely toteu­tettiin COVID-19-pandemian vielä olleessa voimassa. Myöhemmin keväällä 2022 siirryttiin jo normaaliin lähio­pe­tukseen. Pandemian aikana digipe­da­go­giikka sai uuden­laisen merki­tyksen ja kehit­tä­mis­tarpeen. Kyselyn vastuk­sissa heijastui kiinnostus ja tarve uuden opetus­tek­no­logian pedago­giseen hyödyn­tä­miseen opetuk­sessa ja oman osaamisen kehit­tä­miseen siinä. Uusien tekno­lo­gioiden hyödyn­tä­minen opetuk­sessa ja oppimi­sessa valmentaa myös oppijoita tulevai­suuden työelämään. Tästä näkökul­masta katsoen on tärkeää jo opiske­luaikana hyödyntää oppimisen tukena erilaisia uusi digipe­da­go­gisia mahdollisuuksia.

Kyselyn avulla saatiin tärkeää tietoa, miten opettajat ja TKI-henki­löstö hyödyn­sivät digipe­da­go­giikkaa ja tekno­logiaa omassa (opetus)työssä ja mitkä tekijät edistäi­sivät sitä. Yhteen­vetona kyselystä nousi kolme tärkeää digipe­da­gogian osaamisen kehit­tä­miseen liittyvää asiaa:

1. Kokemuksien jakaminen vertaisten kanssa
2. Digitaa­listen työka­lujen pedago­ginen hyödyn­tä­minen tukee opiske­lijan oppimista.
3. Opettajan oma aktii­visuus digipe­da­go­gi­sessa osaami­sessa, siinä kehit­ty­mi­sessä sekä taitojen ylläpidossa.

---

Kirjoit­tajat:

Risto Salminen, opetus­tek­no­logia-asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Päivi Sihvo, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Minna Rokkila, opetus­tek­no­logia-asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Maarit Ignatius, opettaja, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­likuva: Freepik