Digi­pe­da­go­gi­nen osaa­mi­nen kehit­tä­mis­koh­teena korkea­kou­lussa – Osa 2: Osaa­mis­tar­ve­ky­se­lyn tuloksia

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa on otettu viime vuosina käyt­töön runsaasti uuden­lai­sia peda­go­gi­sia työka­luja, oppi­mi­sym­pä­ris­töjä, tiloja ja toimin­ta­ta­poja osana Tule­vai­suu­den työ -kehit­tä­mis­ko­ko­nai­suutta. Sen kokoa­vana tavoit­teena on oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen ja peda­go­gii­kan monia­lai­nen sekä työelä­mä­lä­hei­nen kehit­tä­mi­nen. Nämä yhdessä ovat kannus­ta­neet järjes­tä­mään peda­go­gi­sen osaa­mi­sen valmen­nuk­sen vuoden 2023 aikana. Valmen­nuk­sen suun­nit­te­lua on ohjan­nut Kare­lian opet­ta­jille ja TKI-henki­lös­tölle suun­na­tun osaa­mis­tar­ve­ky­se­lyn tulok­set. Osaa­mis­tar­ve­ky­sely toteu­tet­tiin osana Tule­vai­suu­den työ (ESR) -hank­keen peda­go­gi­sen osaa­mi­sen kehit­tä­mistä. Tässä artik­ke­lissa kuvaamme osaa­mis­tar­ve­ky­se­lyn tuloksia.

Osaa­mis­tar­ve­ky­se­lyllä halut­tiin saada selville, mitä digi­pe­da­go­gista osaa­mista opet­ta­jat tarvit­se­vat ja mihin he kaipaa­vat tukea. Lisäksi halut­tiin tietää opetus­tek­no­lo­gian käytöstä ja sen peda­go­gi­sesta hyödyn­tä­mi­sestä. Osaa­mis­tar­ve­ky­se­lyn laadin­nassa hyödyn­net­tiin digi­pe­da­go­gi­aan ja digi­taa­li­seen osaa­mi­seen liit­ty­viä teorioita ja tutki­muk­sia, joita on käsi­telty artik­ke­li­sar­jan ensim­mäi­sessä osassa.

Kysely toteu­tet­tiin Webro­pol-kyse­lynä ja linkki lähe­tet­tiin sähkö­pos­titse Kare­lian opet­ta­jille ja TKI-henki­lös­tölle (N=255). Alku­vuonna 2022 toteu­tet­tuun osaa­mis­tar­ve­ky­se­lyyn vastasi 61 henki­löä, vastaus­pro­sentti oli 24 %. Vastaa­jia oli lähes saman verran molem­milta Kare­lian kampuk­silta. Eniten vastaa­jia oli sosi­aali- ja tervey­sa­lan koulu­tus­vas­tuilta (41 %) ja seuraa­vaksi eniten liike­ta­lou­den ja matkai­lun koulu­tus­vas­tuilta (21 %). Teknii­kan ja metsä­ta­lou­den koulu­tus­vas­tuilta vastaasi 15 %, hank­keista 10 %. Vähiten vastauk­sia (8 %) saatiin median ja tieto­jen­kä­sit­te­lyn koulutusvastuilta.

Opetus­tek­no­lo­gian käyttö ja koettu hyöty

Kyselyn vastaa­jat käyt­ti­vät opetuk­ses­saan moni­puo­li­sesti erilai­sia ohjel­mis­toja, sovel­luk­sia ja lait­teis­toja kuten esitys­gra­fiik­kaa, Moodlen eri akti­vi­teet­teja, erilai­sia yhtei­söl­li­siä työs­ken­te­ly­alus­toja, valmiita ja itse tekemiä opetus­vi­deoita sekä Googlen eri työka­luja. Pienem­mässä roolissa olivat podcas­tit, animaa­tiot, simu­laa­tio-ohjel­mis­tot ja peli­so­vel­luk­set. Virtu­aali (VR)- ja lisätyn todel­li­suu­den (AR) tekno­lo­gioita sekä dronen käytön toivat esille yksit­täi­set henkilöt.

Vastaa­jat näkivät paljon opetuk­seen kuin opis­ke­li­joi­den oppi­mi­seen liit­ty­viä etuja erilais­ten opetus­tek­no­lo­gioi­den hyödyn­tä­mi­sessä. Niiden avulla voidaan moni­puo­lis­taa opetusta ja sen sisäl­töä. Eri tekno­lo­gioi­den käytön myötä on pysty­nyt havain­nol­lis­ta­maan monia asioita parem­min ja opetus on ollut myös opis­ke­li­joille mielek­kääm­pää, kun opetuk­sen seassa on ollut eri teknologioita.

Oppi­ja­kes­kei­set digi­loi­kat ovat mahdol­lis­ta­neet etäope­tuk­sen ja itseo­pis­kel­ta­vien verk­ko­kurs­sien sisäl­tö­jen raken­ta­mi­sen ja auto­ma­ti­soin­nin sekä moni­puo­lis­ta­neet lähio­pe­tuk­sen peda­go­giik­kaa. Asiat doku­men­toi­tu­vat ja ovat uudel­leen­käy­tet­tä­vissä ja -hyödyn­net­tä­vissä. Tekno­lo­gian avulla voidaan myös eriyt­tää oppi­mista, kuten eräs vastaaja kertoi:

”Mahdol­li­suus eriyt­tä­vään ja räätä­löi­tyyn oppi­mi­seen, jossa merki­tyk­set siir­ty­vät ja assi­mi­loi­tu­vat parem­min yksi­löl­li­sesti eri oppi­joille. Peda­go­gi­sen tehok­kuu­den lisäksi myös didak­ti­sia etuja.”

Opis­ke­li­joi­den oppi­mi­seen tekno­lo­gian sovel­ta­mi­sesta on ollut monia hyötyjä. Tekno­lo­gian avulla on innos­tettu opis­ke­li­joita, paran­nettu oppi­mis­tu­lok­sia, tuotu opis­ke­li­joi­den ääntä kuulu­viin, tuettu tiimiop­pi­mista ja akti­voitu opis­ke­li­joita yhtei­söl­li­sillä tekno­lo­gioilla. Digi­loi­kat ovat mahdol­lis­ta­neet aikaan ja paik­kaan sito­mat­to­man oppi­mi­sen, tarjon­neet erilai­sia oppi­mi­sen mahdol­li­suuk­sia oppi­joille ja mahdol­lis­ta­nut parem­min tiedon omasta oppimisesta.

Eräs vastaaja nosti esiin Thinglin­kin hyötyjä opiskelijoille:

”Etenkin Thinglink on mahdol­lis­ta­nut opis­ke­li­joi­den osal­lis­ta­mista vielä tehok­kaam­min, kun kaikki teksti ei näy heti taululla, vaan asiaa käydään yhdessä keskus­tel­len läpi. Thinglin­kin avulla on pysty­nyt luomaan pieniä polkuja ja lisää­mään yhteen kuvaan monen opetus­ker­ran asiat tageina ja se on moni­puo­lis­ta­nut opetusta.”

Vastaa­jat toivat esille monen­lai­sia haas­teita, jotka estävät tekno­lo­gian hyödyn­tä­mistä. Haas­teet liit­tyi­vät opet­ta­jan osaa­mi­seen, sen kehit­tä­mi­seen ja saatuun tukeen. Ajan­puute oli eniten esille tuotu haaste. Aikaa ei koettu olevan uuden tekno­lo­gian etsi­mi­seen, oppi­mi­seen ja testaa­mi­seen omassa opetuk­sessa. Tieto uusista tekno­lo­gioista ja niiden käytön ohjeista koet­tiin olevan vaikeasti saata­villa. Haas­teena olivat myös tekno­lo­gian ja verkon toimi­vuu­teen liit­ty­vät ongel­mat sekä erilais­ten ohjel­mis­to­jen yhteen­so­pi­vuuson­gel­mat. Haas­teista huoli­matta monet olivat löytä­neet ratkai­suja niihin omalla toiminnalla.

Kolle­goi­den merki­tys on tärkeää uuden opetus­tek­no­lo­gian äärellä

Halu hyödyn­tää tekno­lo­gian tuomia mahdol­li­suuk­sia yksin tai kolle­goi­den kanssa välit­tyi vastauk­sista. Koke­muk­sien jaka­mi­nen vertais­ten kanssa on tärkeää, kun otetaan käyt­töön uutta tekno­lo­giaa opetuk­sen tueksi. Lähes kaikki vastaa­jat (95 %) olivat täysin tai jokseen­kin samaa mieltä vertais­ten merki­tyk­sen tärkey­destä uuden tekno­lo­gian käyt­töön­o­ton yhteydessä.

Kolle­goi­den merki­tys koros­tui läpi kyselyn. Yli kaksi kolman­nesta vastan­neista kertoi saavansa tietoja ja ideoita koulu­tuk­seen liit­ty­vistä digi­taa­li­sista työka­luista ja ohjel­mista omalta kolle­galta. Vertai­silta saatu tuki nousi esiin myös avoi­missa kysy­myk­sissä. Kun kysyt­tiin, millaista tukea tekno­lo­gian hyödyn­tä­mi­seen sekä peda­go­gi­seen käyt­töön vastaaja toivoisi ja tarvit­sisi, kolle­goi­den kanssa keskus­telu ja heiltä oppi­mi­nen nousi esiin useissa vastauksissa. 

”Olisi kiva nähdä käytän­nössä, miten muut ovat käyt­tä­neet eri tekno­lo­gioita ja samassa yhtey­dessä ideoida ja kokeilla itsekin jotain ideaa”, eräs vastaaja kirjoitti.

Jotkut vastaa­jista kaipa­si­vat Kare­liassa hyväksi havait­tu­jen käytän­tö­jen ja ohjel­mis­to­jen aktii­vi­sem­paa jaka­mista. Käytän­nön tuessa hyväksi nähtiin digi­men­to­roin­nin malli, jonka hyvistä koke­muk­sista ollaan saatu eväitä koko digi­taa­li­sen tuen kehittämiseen.

Yhtei­nen teke­mi­nen kolle­goi­den kanssa nähtiin tärkeänä myös siksi, että silloin keskus­te­luissa olisi enemmän näkö­kul­mia tekno­lo­gian mahdol­li­suuk­sien tunnistamiseen:

”Tärkeää on myös yhtei­nen kehit­tä­mi­nen, jotta oma oppi­mi­nen ja työs­ken­te­ly­ta­po­jen uudis­ta­mi­nen kytkey­tyy myös laajem­paan muutokseen”.

Työyh­tei­sön tuki kannus­taa uuden­lais­ten työka­lu­jen käyttöön

Yhtei­sesti sovitut toimin­ta­mal­lit ja kannus­tava ilma­piiri autta­vat uuden opetus­tek­no­lo­gian hyödyn­tä­mi­sessä ja etenkin käyt­töö­no­tossa. Useampi kuin kaksi kolmesta vastaa­jasta toivoi yhtei­sesti sovit­tuja toimin­ta­mal­leja. Se ja hyvä kokemus työyh­tei­sössä saata­vasta tuesta viit­taa­vat siihen, että orga­ni­saa­tio­kult­tuuri vaikut­taa siihen, miten tehok­kaasti opetus­tek­no­lo­giaa hyödyn­ne­tään (Kuva 1).

Useim­mat vastaa­jista koki­vat­kin orga­ni­saa­tion johdon tukevan uusien tekno­lo­gioi­den peda­go­gista käyttöä ja ilma­pii­rin olevan kannus­tava (72 %). Noin viiden­nes vastaa­jista kertoi olevansa eri mieltä koetusta tuesta. Saman­kal­tai­sia vastauk­sia nähtiin siinä, miten vastaa­jat kokivat työyh­tei­sönsä tukevan opetus­tek­no­lo­gian haltuun ottamisessa.

Opetus­tek­no­lo­gian peda­go­gi­sessa hyödyn­tä­mi­sessä kaikkea vastuuta ei voi sysätä työyh­tei­sölle ja orga­ni­saa­tion johdolle. Vastaa­jista 95 % kertoo ymmär­tä­vänsä, että digi­taa­lis­ten tekno­lo­gioi­den ja ohjel­mis­to­jen peda­go­gi­nen hyödyn­tä­mi­nen tukee opis­ke­li­jan oppi­mista. Puoles­taan 93 % vastaa­jista kertoi suhtau­tu­vansa myön­tei­sesti digi­taa­lis­ten tekno­lo­gioi­den ja ohjel­mis­to­jen peda­go­gi­seen käyt­töön, mikä on edel­ly­tys sille, että työyh­tei­sössä on toisi­aan tukeva ilma­piiri näiden­kin asioi­den saralla.

Yli kaksi kolman­nesta vastan­neista kertoo olevansa itse aktii­vi­nen lisä­tes­sään tieto­jaan koulu­tuk­seen liit­ty­vistä digi­työ­ka­luista ja ohjel­mista. Vastaa­jista 61 prosent­tia osal­lis­tui orga­ni­saa­tion sisäi­siin koulu­tuk­siin. Tietoa ja ideoita saatiin usein myös osal­lis­tu­malla orga­ni­saa­tion ulko­puo­lella järjes­tet­tyi­hin koulu­tuk­siin (44 % vastaa­jista), hank­kei­den järjes­tä­miin tilai­suuk­siin (39 %) ja työs­ken­te­le­mällä kehit­tä­mis­hank­keissa (39 %).

”Parasta oppi­mista on ollut tähän mennessä osal­lis­tua koulu­tuk­siin, joissa on käytetty jotain mene­tel­mää ja siitä sitten innos­tu­neena kokeil­lut itsekin”, eräs vastaaja kertoi.

Paneu­tu­mi­selle kaiva­taan lisää aikaa

Moni vastaaja kertoi, ettei millään ehdi ja jaksa paneu­tua uusien tekno­lo­gioi­den tuomiin mahdol­li­suuk­siin ja niiden käyt­töön omassa opetuk­ses­saan ja työs­sään. Täysin samaa mieltä oli kahdek­san ja jokseen­kin samaa mieltä 33 prosent­tia vastan­neista. Hieman useampi kuiten­kin kertoi olevansa eri mieltä (46 %) väit­tä­män kanssa (kuva 1). Ajan­puute näkyi usein myös eri kysy­mys­ten avoi­missa vastausvaihtoehdoissa:

”Pitää löytää uskal­lusta ja aikaa tutus­tua uusien sovel­lus­ten ja ohjel­mien käyt­töön”.

Toisen vastaa­jan mukaan mate­ri­aa­lien kehit­tä­mi­nen vie aikaa sekä edel­lyt­tää opet­ta­ja­tii­min yhteistyötä:

 ”Uudet ratkai­sut edel­lyt­tä­vät myös opis­ke­li­jalta pereh­ty­mistä, ennen kuin pääsee itse opin­to­jak­son varsi­nai­seen sisäl­töön kiinni. Haas­teita olisi hyvä kuulla ja tunnis­taa – löytää myös tilan­tei­siin sopivat ratkai­sut yhdessä opis­ke­li­joi­den ja opetus­hen­ki­lös­tön kanssa sopien.”

Opis­ke­li­joi­den osaa­mista uusien tekno­lo­gien käytössä oli hyödyn­tä­nyt 29 % vastaa­jista. Opis­ke­li­joi­den asenne vaikut­taa kyselyn perus­teella erin­omai­selta, sillä vain yksi vastaa­jista oli sitä mieltä, että digi­taa­lis­ten työvä­li­nei­den hyödyn­tä­mistä hait­taisi opis­ke­li­joi­den vastustus.

Peda­go­gian nähdään kehit­ty­vän monella saralla

Kyse­lyssä selvi­tet­tiin myös opet­ta­jien ja TKI-henki­lös­tön näkö­kul­mia siihen, miten heidän mieles­tään peda­go­gia tulee muut­tu­maan tule­vai­suu­desta. Etäto­teu­tus­ten kehit­ty­mi­nen muun muassa virtu­aa­li­tek­no­lo­gioi­den avulla sai useita mainin­toja avoi­missa vastauk­sissa. Opis­ke­lun ja oppi­mi­sen moni­muo­tois­tu­mi­nen tuli esiin monessa avoi­messa vastauksessa.

Useissa vastauk­sissa kävi ilmi, että itse­näi­nen, ajasta ja paikasta riip­pu­ma­ton opis­kelu tulisi yleis­ty­mään enti­ses­tään, eikä passii­vi­sia luen­toja järjes­tet­täisi jatkossa juuri­kaan. Samalla opis­ke­lussa mahdol­lis­tuisi niin yksi­löl­li­nen kuin yhtei­söl­li­nen oppi­mi­nen. Vuoro­vai­kut­tei­suu­den nähdään lisään­ty­vän digi­taa­lis­ten työka­lo­jen myötä.

”Nyt pitäisi viimeis­tään hypätä mukaan. Vuoro­vai­ku­tus digiym­pä­ris­tössä on erityi­sen tärkeää”, kertoi eräs vastaaja.

Kaksi vastaa­jaa toi esiin sen, että vaikka tarjolle tulee monen­lai­sia työka­luja niin oppi­mi­sen peda­go­gi­set perus­asiat pitävät edel­leen pintansa. Kehit­ty­vät työka­lut mahdol­lis­ta­vat monien teoreet­tis­ten havain­to­jen käytän­nön sovel­ta­mi­sen aiempaa parem­min. Myös työelä­män vaiku­tus ammat­ti­kor­kea­kou­lun opetuk­seen nostet­tiin esiin vastauksissa.

”Yksi haaste tulee olemaan se, että vaikka digi­taa­li­set oppi­mi­sen alustat helpot­ta­vat oppi­mista ja opet­ta­mista, nämä eivät yleensä ole työelä­män työs­ken­tely-ympä­ris­töjä. Miten opitaan työelä­män toimin­ta­ta­vat ja digi­taa­li­set ympä­ris­töt, jos oppi­mi­nen tapah­tuu vain oppimisympäristöissä?”

Tärkeim­mät osaa­mi­sen kehit­tä­mis­tar­peet esille

Osaa­mi­sen kehit­tä­mis­tar­peet jakaan­tui­vat erilais­ten digi­työ­ka­lu­jen ja ohjel­mis­to­jen peda­go­gi­seen hyödyn­tä­mi­seen opetuk­sessa sekä muhin ajan­koh­tai­siin peda­go­gi­siin näkö­kul­miin. Digi­työ­ka­luista eniten tarvetta oli erilais­ten virtu­aa­li­maa­il­moi­den kuten virtu­aa­li­to­del­li­suu­den ja lisätyn todel­li­suu­den mahdol­li­suuk­sista opetuk­sessa. Lisäksi kaivat­tiin lisää osaa­mista haas­tat­te­luoh­jel­mien (podcas­tit) ja erilais­ten opetus­vi­deoi­den teke­mi­seen sekä pelien moni­puo­li­seen hyödyn­tä­mi­seen. Myös yhtei­söl­li­sistä alus­toista kuten Mirosta ja Padle­tista toivot­tiin koulutusta.

Thinglin­kin hyödyn­tä­mi­nen nousi neljän­neksi suosi­tum­maksi kehit­tä­mis­koh­teeksi. Näiden lisäksi koulu­tusta toivo­taan verkossa tapah­tu­van oppi­mi­sen fasi­li­toin­tiin, peda­go­gis­ten mallien hyödyn­tä­mi­seen verkko-opetuk­sessa, työelä­mä­pe­da­go­gi­aan ja mikro-oppi­mi­seen liit­tyen (kuva 2). Muissa toiveissa nostet­tiin esiin esimer­kiksi kurs­sien auto­ma­ti­sointi, flip­pauk­seen ja tieto­suo­jaan liit­ty­vät teemat.

Vastaa­jia pyydet­tiin myös tuomaan esille mitkä osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sen mene­tel­mät tukevat parhai­ten heidän oppi­mis­taan. Eniten kanna­tusta saivat työpa­jat (77 %), spar­raus (54 %) ja mento­rointi (52 %). Seuraa­vina mainit­tiin webi­naa­rit, onli­ne­tuki, verk­ko­luen­to­tal­len­teet, kirjal­li­set ohjeet, tekno­lo­gia­ko­kei­lut ja verk­ko­kurs­sit. Avoi­missa vastauk­sissa nostet­tiin esille toive, että järjes­tet­tä­viin koulu­tuk­siin pääsisi osal­lis­tu­maan ja tukea uusien tekno­lo­gioi­den peda­go­gi­seen hyödyn­tä­mi­seen olisi riit­tä­västi tarjolla.

Opetus­tek­no­lo­gia palve­le­maan tule­vai­suu­den koulutusta

Kyselyn toteu­tuk­sen aikaan Kare­liassa oltiin parhail­laan viimeis­te­le­mässä uusia opetus­suun­ni­tel­mia, joiden mukai­sesti opinnot käyn­nis­tyi­vät syksyllä 2022. Tähän liit­tyen vastaa­jia pyydet­tiin kuva­maan, millaista opetus­tek­no­lo­giaa tarvit­tai­siin opetuk­sen tueksi tule­vai­suus huomioi­den. Vastauk­sissa koros­tui etä- ja verkko-opetuk­seen hyödyn­net­tä­vät työvä­li­neet, joiden avulla esimer­kiksi opis­ke­li­joi­den oppi­mista ja ryhmä­työs­ken­te­lyä voitai­siin aktivoida.

Lisäksi toivot­tiin 360- ja holo­gra­fia­ku­van­ta­mi­seen liit­ty­vää tekno­lo­giaa, virtu­aali- ja lisätyn todel­li­suu­den tekno­lo­gioita ja valmiiksi mallin­net­tuja VR-ympä­ris­töjä esimer­kiksi työelä­mä­ti­lan­tei­den harjoit­te­luun. Tekoäly ja sen hyödyn­tä­mi­nen tuotiin myös esille, kuten eräs vastaaja kuvasi: ”Teko­ä­lyn ymmär­tä­mi­nen peda­go­gii­kan palve­luk­sessa”.

Lopuksi

Digi­pe­da­go­giik­kaan liit­tyvä osaa­mis­tar­ve­ky­sely toteu­tet­tiin COVID-19-pande­mian vielä olleessa voimassa. Myöhem­min keväällä 2022 siir­ryt­tiin jo normaa­liin lähio­pe­tuk­seen. Pande­mian aikana digi­pe­da­go­giikka sai uuden­lai­sen merki­tyk­sen ja kehit­tä­mis­tar­peen. Kyselyn vastuk­sissa heijas­tui kiin­nos­tus ja tarve uuden opetus­tek­no­lo­gian peda­go­gi­seen hyödyn­tä­mi­seen opetuk­sessa ja oman osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen siinä. Uusien tekno­lo­gioi­den hyödyn­tä­mi­nen opetuk­sessa ja oppi­mi­sessa valmen­taa myös oppi­joita tule­vai­suu­den työelä­mään. Tästä näkö­kul­masta katsoen on tärkeää jo opis­ke­luai­kana hyödyn­tää oppi­mi­sen tukena erilai­sia uusi digi­pe­da­go­gi­sia mahdollisuuksia.

Kyselyn avulla saatiin tärkeää tietoa, miten opet­ta­jat ja TKI-henki­löstö hyödyn­si­vät digi­pe­da­go­giik­kaa ja tekno­lo­giaa omassa (opetus)työssä ja mitkä tekijät edis­täi­si­vät sitä. Yhteen­ve­tona kyse­lystä nousi kolme tärkeää digi­pe­da­go­gian osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen liit­ty­vää asiaa:

1. Koke­muk­sien jaka­mi­nen vertais­ten kanssa
2. Digi­taa­lis­ten työka­lu­jen peda­go­gi­nen hyödyn­tä­mi­nen tukee opis­ke­li­jan oppimista.
3. Opet­ta­jan oma aktii­vi­suus digi­pe­da­go­gi­sessa osaa­mi­sessa, siinä kehit­ty­mi­sessä sekä taito­jen ylläpidossa.

---

Kirjoit­ta­jat:

Risto Salmi­nen, opetus­tek­no­lo­gia-asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Päivi Sihvo, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Minna Rokkila, opetus­tek­no­lo­gia-asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Maarit Igna­tius, opet­taja, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­kuva: Freepik