Digipe­da­go­ginen osaaminen kehit­tä­mis­koh­teena korkea­kou­lussa – Osa 1: Näkökulmia digipedagogiaan

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa on otettu viime vuosina käyttöön runsaasti uuden­laisia pedago­gisia työkaluja, oppimi­sym­pä­ristöjä, tiloja ja toimin­ta­tapoja osana Tulevai­suuden työ -kehit­tä­mis­ko­ko­nai­suutta. Sen kokoavana tavoit­teena on oppimi­sym­pä­ris­töjen ja pedago­giikan monia­lainen sekä työelä­mä­lä­heinen kehit­tä­minen. Nämä yhdessä ovat kannus­taneet järjes­tämään pedago­gisen osaamisen valmen­nuksen vuoden 2023 aikana.

Valmen­nuksen suunnit­telua on ohjannut Karelian opetta­jille ja TKI-henki­lös­tölle suunnatun keväällä 2022 toteu­tetun osaamis­tar­ve­ky­selyn tulokset. Osaamis­tar­ve­kysely toteu­tettiin osana Tulevai­suuden työ (ESR) -hankkeen pedago­gisen osaamisen kehit­tä­mistä. Tässä artik­ke­lissa avaamme digipe­da­go­giaan liittyviä näkökulmia, jotka ovat olleet osaamis­tar­ve­ky­selyn taustalla. Artikkeli on ensim­mäinen osa artik­ke­li­sarjaa Digipe­da­go­ginen osaaminen kehit­tä­mis­kohtena korkea­kou­lussa. Toisessa osassa kerromme  osaamis­tar­ve­kar­toi­tuksen tuloksista.

Työn murros haastaa koulu­tusta ja opettajien osaamista

Digimurros muuttaa niin työn tekemistä kuin työelä­mässä tarvit­tavia taitoja, oppimista ja osaamisen kehit­tä­mistä. Tekno­lo­ginen murros, ennakoi­mat­tomat globaalit toimin­taym­pä­ris­tössä tapah­tuvat muutokset ja kestävän kehityksen akuutit haasteet ovat jo muuttaneet tulevai­suuden työtä ja työssä tarvit­tavia taitoja. Osaaminen ja oppiminen ovat siirtyneet yhä enemmän luokista työn arkeen, osaksi työtä, jossa koko ajan opitaan kette­rästi (Otala 2019).

Yhteistyö työelämän kanssa hakee myös uusia muotoja. Aiemmin toteu­tet­tujen osaamisen kehit­tä­misen tapojen ja menetelmien rinnalle on syntynyt tarve uusille pedago­gi­sille ratkai­suille ja uusille digita­li­saa­tiota hyödyn­tä­ville oppimi­sym­pä­ris­töille. Esimer­kiksi oppimisen pilkko­minen pienempiin osiin, mikroihin, mahdol­listaa joustavan oppimisen kiireel­lisen työn lomassa. Nämä tuovat tarpeen uudistaa korkea­kou­lu­pe­da­gogiaa ja opettajien pedago­gista osaamista.

Digita­li­saatio ja digitaa­listen tekno­lo­gioiden kehit­ty­minen on ollut huimaa 2000-luvulla. Digitaa­li­sissa ympäris­töissä tapah­tuvan oppimisen kehit­ty­minen otti ison askeleen COVID-19 pandemian aikana, kun koulutus siirtyi osan ajasta kokonaan verkko­ym­pä­ris­töihin kaikilla koulu­tusas­teilla. Koronan jälkeen digitaa­li­sissa ympäris­töissä tapah­tu­vasta oppimi­sesta on tullut normaali koulu­tuksen toteut­ta­misen tapa. Yhä enemmän opitaan verkko- ja hybri­dio­pe­tuksen tavoilla varsinkin väljästi asutuilla alueilla, kuten Pohjois-Karjalassa.

Lisäksi virtu­aa­li­to­del­li­suuden ja lisätyn todel­li­suuden (VR, AR, XR, MR) tekno­logiat, erilaiset älykkäät interak­tii­viset ja immer­sii­viset oppimis­tek­no­logiat sekä tekoälyn hyödyn­tä­minen ovat tuoneet uusia mahdol­li­suuksia ja monipuo­lis­taneet opetuksen toteut­ta­mista. Nämä tekno­logiat ovat myös tehos­taneet oppimista ja tuottaneet muutosta käyttäy­ty­mi­sessä (Bailenson 2018). Toisaalta digita­li­saatio on tuonut tullessaan myös digipea­go­giaan liittyviä haasteita ratkais­ta­vaksi esimer­kiksi uusiin tekno­lo­gioihin liittyvä eettiset kysymykset. 

Digitaa­listen laitteiden ja sovel­lusten luovasta käytöstä ja kriit­ti­sestä hyödyn­tä­mi­sestä työssä ja pedago­giassa on tullut opettajan tärkeä metataito (Opetus­hal­litus 2019). Oppilai­tok­sille digipe­da­go­gisen osaamisen varmis­ta­mi­sesta ja jatku­vasta kehit­tä­mi­sestä on tullut kilpai­lu­tekijä. Samalla korkea­kou­lujen uudis­ta­minen ja pedago­giikan kehit­tä­minen on asetettu kansal­li­siksi korkea­kou­lujen kehit­tä­misen tavoit­teeksi. Konkreet­tinen osoitus tästä on Digivisio 2030 kehit­tä­mistyö. (Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriö 2019 ja CSC – Tieteen tieto­tek­niikan keskus 2021).

Digipe­da­gogia ja opettajien digitaa­linen osaaminen

Digipe­da­go­gii­kalla tarkoi­tetaan tekno­lo­gisten työka­lujen ja ohjel­mis­tojen sovel­tavaa käyttöä oppimisen tukena ja mahdol­lis­tajana. Kysymys on pohjim­maltaan pedago­giasta ja sen sovel­ta­mi­sesta, koska keskiössä ovat oppiminen, pedago­ginen käsikir­jotus ja oppimis­pro­sessi. (Virtanen 2020) Nyt puhtutaan digipe­da­go­giigan sijaan pelkästään pedago­giasta, jossa luonnol­lisena osana hyödyn­netään tekno­lo­gisia työkaluja opimisen tukena.

Digita­li­saation hyödyn­tä­minen vaatii opetta­jilta digipe­da­go­gista osaamista. Sitä voidaan jäsentää esimer­kiksi DigCompEdu-osaamis­ke­hyksen tai TPACK-mallin avulla. Digipe­da­go­gisen osaamisen lisäksi tekno­logian käyttöön opetuk­sessa vaikut­tavat myös tekno­logian hyväk­sy­miseen liittyvät tekijät.

DigCompEdu – opettajien digitaa­lisen osaamisen osaamiskehys

European Framework for the Digital Compe­tence of Educators (DigCompEdu) on näyttöön perustuva opettajien digitaa­lisen osaamisen osaamis­kehys. Se tarjoaa yleisen viite­ke­hyksen opetta­ja­koh­taisten digitaa­listen valmiuksien kehit­tä­misen tukemi­seksi Euroo­passa. DigCompEdu on suunnattu kaikille eri koulu­tus­ta­soilla työsken­te­le­ville opetta­jille varhais­kas­va­tuk­sesta korkea-asteeseen. (Redecker & Punie 2017)

Opettajan digitaa­lista osaamista määri­tellään kuudella osa-alueella, jotka keskit­tyvät eri näkökohtiin opettajien ammatil­li­sessa toimin­nassa (Taulukko 1). DigCompEdu -osaamis­ke­hyksen pohjalta on kehitetty opetta­jille itsear­vioin­ti­työkalu (SELFIE­for­TEACHERS) oman osaamisen arviointiin ja osaamisen kehit­tä­mis­koh­teiden tunnistamiseen.

Osaami­sa­lueet	Sisältö
Ammatil­linen toiminta	Digitaa­listen välineiden hyöty­käyttö viestin­nässä, yhteis­työssä ja ammatil­li­sessa kehittymisessä
Digitaa­liset resurssit	Digitaa­listen aineis­tojen valit­se­minen, luominen ja jakaminen
Opetta­minen ja oppiminen	Digitaa­listen tekno­lo­gioiden käytön hallinta ja organi­sointi opetuk­sessa ja oppimisessa.
Arviointi	Digitaa­listen tekno­lo­gioiden ja strate­gioiden käyttö arvioinnin tehostamiseksi.
Oppijoiden mahdol­li­suuksien lisääminen	Osalli­suuden, perso­noinnin ja oppijoiden aktii­visen sitou­tu­misen paran­ta­minen digitaa­listen tekno­lo­gioiden avulla.
Oppijoiden digitaa­lisen osaamisen edistäminen	Luodaan oppijoille mahdol­lisuus käyttää tekno­lo­gioita luovasti ja vastuul­li­sesti tiedon­kä­sit­te­lyssä, viestin­nässä, sisäl­lön­tuo­tan­nossa, hyvin­voin­nissa ja ongelmanratkaisussa.

Osaamis­ke­hyk­sessä on mukana myös osaamisen kehit­ty­misen etene­mis­malli, joka auttaa opettajia arvioimaan ja kehit­tämään omaa digitaa­lista osaamistaan. Siinä hahmo­tellaan kuusi osaamistaso: A2 Aloit­telija, A2 Kokeilja, B1 Yhdis­telijä, B2 Asian­tuntija, C1 Tiennäyttäjä ja C2 Edellä­kävijä. Näiden tasojen avulla opettajat tunnis­tavat ja päättävät konkreet­tisia toimen­pi­teitä, joiden kautta heidän osaaminen vahvistuu sekä kehittyy. (Redecker & Punie 2017)

Kahdessa ensim­mäi­sessä vaiheessa (aloit­telija kokeilija) opettajat omaksuvat uutta tietoa ja kehit­tävät digitaa­lisia perus­käy­täntöjä, Seuraa­vissa vaiheissa (yhdis­telijä ja asian­tuntija) opettajat sovel­tavat, laajen­tavat ja jäsen­tävät digitaa­lisia käytän­töjään. Korkeim­milla tasooilla (tiennäyttäjä, edellä­kävijä) opettajat välit­tävät tietä­mystään, arvos­tavat olemassa olevia käytäntöjä ja kehit­tävät uusia käytäntöjä. (Redecker & Punie 2017)

TPACK-malli opettajan osaamisen arviointiin

Digipe­da­go­gista osaamista voidaan tarkas­tella myös TPACK-mallin avulla. Tässä mallissa osaaminen koostuu eri osa-alueiden hallin­nasta sekä niiden yhdis­tä­mi­sestä (kuva 2). Kaikkien osa-alueiden hallinta on tärkeää. (Mishra & Koehleri 2006). Kolme keskeistä osa-aluetta ovat sisäl­löl­linen osaaminen, pedago­ginen osaaminen ja tekno­lo­ginen osaaminen, jotka limit­tyvät toisiinsa. Keskellä oleva leikkaus­kohta sisältää kaikkien osa-alueiden näkökulmat. Siinä opettaja arvioi oman opetuksen sisällön osalta millä pedago­gi­silla menetel­millä ja työsken­te­ly­ta­voilla oppimi­selle asetetut tavoitteet saavu­tetaan ja mitkä digityö­kalut tukevat parhaiten oppimista.

Digipe­da­go­gisen osaamisen lisäksi tekno­logian käyttöä opetuk­sessa edistävät myös tekno­logian hyväk­sy­miseen liittyvien tekijöiden huomioi­minen. Kyllönen (2020) tunnisti väitös­kir­jassaan kolme keskeistä tekno­logian pedago­gisen käytön edelly­tystä. Nämä olivat pedago­ginen käytet­tävyys, käyttöä tukevat resurssit ja koettu teknologiapystyvyys.

Tekno­logian pedago­ginen käytet­tävyys sisältää opettajan työsken­telyyn sekä oppijan oppimisen tukemiseen ja oppimis­pro­sessiin kohden­tuvat hyödyt. Koettu tekno­lo­gia­pys­tyvyys sisältää oman teknisen osaamisen ja kyvyn oppia uusia tekno­lo­gioita sekä tekno­logian opettelun ja/tai käytön helppouden. Tekno­logian käyttöä tukevat resurssit koostuvat tekno­logian saavu­tet­ta­vuu­desta ja tekni­sestä käytet­tä­vyy­destä, henki­lö­koh­tai­sista käytössä olevaista resurs­seista sekä tekno­logian käytön ja käyttöönoton tuesta. (Kyllönen 2020.)

Niin yksilön kuin organi­saation toimen­pi­teinä voidaan hyödyntää näitä tekno­logian hyväk­sy­mistä edistäviä tekijöitä, kun  suunni­tellaan ja toteu­tetaan opettajien digipe­da­go­gisen osaamisen kehit­tä­mistä tai otetaan uusia digitaa­lisia välineitä ja ohjel­mistoja käyttöön.

---

Lähteet:

Bailenson, J. 2018. Experience on Demand: What Virtual Reality Is, How It Works, and What It Can Do. W. W. Norton & Company.

CSC – Tieteen tieto­tek­niikkan keskus. 2021. Digivisio 2030. Saata­vussa: https://digivisio2030.fi/ 15.5.2023

Junes, S. 2020. Mitä on digipe­da­go­giikka? Opetus­video. Saata­vissa: https://tuni.cloud.panopto.eu/Panopto/Pages/Viewer.aspx?id=507d3a1e-456a-4a06-93a6-ab8000635ef5 21.4.2023

Kyllönen, M. 2020. Tekno­logian pedago­ginen käyttö ja hyväk­sy­minen Opettajien digipe­da­go­ginen osaaminen. JUY Disser­ta­tions 191, Jyväs­kylän yliopisto. Saata­vissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8057-3 15.3.2023

Redecker, C., & Punie, Y. (2017). Digital Compe­tence of Educators DigCompEdu. https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC107466 21.4.2023

Mishra, P. & Koehler, M. J. 2006. Techno­lo­gical Pedago­gical Content Knowledge: A Framework for Teacher Knowledge. Teachers College Record, 108(6), 1017–1054. Saata­vissa: https://doi.org/10.1111/j.1467-9620.2006.00684.x 15.5.2023.

Opetus­hal­litus. 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakoin­ti­foo­rumin ensim­mäisiä ennakoin­ti­tu­loksia. Raportit ja selvi­tykset 2019:3. Saata­vissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf 15.5.2023

Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriö. 2019. Korkea­kou­lutus ja tutkimus 2030-luvulle, Vision tiekartta. Saata­vissa: https://okm.fi/documents/1410845/12021888/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf/43792c1e-602a-4776-c3f9-91dd66ba9574 15.5.2023.

Otala, L. 2019. Ketterä oppiminen on keskeinen osa jatkuvaa oppimista. Työn Tuuli 1/2019. https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_012019_20190613_links.pdf 15.5.2023

Oulun yliopisto. 2022. DigComEdu. Saata­vissa: https://www.digipeda.org/opettajan-osaamisen-tunnistaminen.html 15.5.2023.

Redecker, C. & Punie, Y. 2017. Digital Compe­tence of Educators DigCompEdu. Saata­vissa:https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC107466 21.4.2023.

Virtanen, M. 2020. Verkko-opetuksen laatu­kri­teerit digipe­da­go­gisen osaamisen kehit­tä­mi­sessä. Teoksessa: Koskinen, M.I., Nakamura, R., Yli-Knuutila, H. ja Tyrväinen, P. (toim.) 2020. Kohti oppimisen ekosys­teemiä. Jyväs­kylän ammat­ti­kor­kea­koulu, Jyväskylä. Saata­vissa: https://indd.adobe.com/view/137919a6-4ad3-4f44-afaa-1732c507c1db 15.3.2023

Artik­ke­likuva: Drazen Zigic / Freepik

---

Kirjoit­tajat:

Päivi Sihvo, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Risto Salminen, opetus­tek­no­logia-asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Minna Rokkila, opetus­tek­no­logia-asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Maarit Ignatius, opettaja, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu