Digi­pe­da­go­gi­nen osaa­mi­nen kehit­tä­mis­koh­teena korkea­kou­lussa – Osa 1: Näkö­kul­mia digipedagogiaan

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa on otettu viime vuosina käyt­töön runsaasti uuden­lai­sia peda­go­gi­sia työka­luja, oppi­mi­sym­pä­ris­töjä, tiloja ja toimin­ta­ta­poja osana Tule­vai­suu­den työ -kehit­tä­mis­ko­ko­nai­suutta. Sen kokoa­vana tavoit­teena on oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen ja peda­go­gii­kan monia­lai­nen sekä työelä­mä­lä­hei­nen kehit­tä­mi­nen. Nämä yhdessä ovat kannus­ta­neet järjes­tä­mään peda­go­gi­sen osaa­mi­sen valmen­nuk­sen vuoden 2023 aikana.

Valmen­nuk­sen suun­nit­te­lua on ohjan­nut Kare­lian opet­ta­jille ja TKI-henki­lös­tölle suun­na­tun keväällä 2022 toteu­te­tun osaa­mis­tar­ve­ky­se­lyn tulok­set. Osaa­mis­tar­ve­ky­sely toteu­tet­tiin osana Tule­vai­suu­den työ (ESR) -hank­keen peda­go­gi­sen osaa­mi­sen kehit­tä­mistä. Tässä artik­ke­lissa avaamme digi­pe­da­go­gi­aan liit­ty­viä näkö­kul­mia, jotka ovat olleet osaa­mis­tar­ve­ky­se­lyn taus­talla. Artik­keli on ensim­mäi­nen osa artik­ke­li­sar­jaa Digi­pe­da­go­gi­nen osaa­mi­nen kehit­tä­mis­koh­tena korkea­kou­lussa. Toisessa osassa kerromme  osaa­mis­tar­ve­kar­toi­tuk­sen tuloksista.

Työn murros haastaa koulu­tusta ja opet­ta­jien osaamista

Digi­mur­ros muuttaa niin työn teke­mistä kuin työelä­mässä tarvit­ta­via taitoja, oppi­mista ja osaa­mi­sen kehit­tä­mistä. Tekno­lo­gi­nen murros, enna­koi­mat­to­mat globaa­lit toimin­taym­pä­ris­tössä tapah­tu­vat muutok­set ja kestä­vän kehi­tyk­sen akuutit haas­teet ovat jo muut­ta­neet tule­vai­suu­den työtä ja työssä tarvit­ta­via taitoja. Osaa­mi­nen ja oppi­mi­nen ovat siir­ty­neet yhä enemmän luokista työn arkeen, osaksi työtä, jossa koko ajan opitaan kette­rästi (Otala 2019).

Yhteis­työ työelä­män kanssa hakee myös uusia muotoja. Aiemmin toteu­tet­tu­jen osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sen tapojen ja mene­tel­mien rinnalle on synty­nyt tarve uusille peda­go­gi­sille ratkai­suille ja uusille digi­ta­li­saa­tiota hyödyn­tä­ville oppi­mi­sym­pä­ris­töille. Esimer­kiksi oppi­mi­sen pilk­ko­mi­nen pienem­piin osiin, mikroi­hin, mahdol­lis­taa jous­ta­van oppi­mi­sen kiireel­li­sen työn lomassa. Nämä tuovat tarpeen uudis­taa korkea­kou­lu­pe­da­go­giaa ja opet­ta­jien peda­go­gista osaamista.

Digi­ta­li­saa­tio ja digi­taa­lis­ten tekno­lo­gioi­den kehit­ty­mi­nen on ollut huimaa 2000-luvulla. Digi­taa­li­sissa ympä­ris­töissä tapah­tu­van oppi­mi­sen kehit­ty­mi­nen otti ison aske­leen COVID-19 pande­mian aikana, kun koulu­tus siirtyi osan ajasta koko­naan verk­ko­ym­pä­ris­töi­hin kaikilla koulu­tusas­teilla. Koronan jälkeen digi­taa­li­sissa ympä­ris­töissä tapah­tu­vasta oppi­mi­sesta on tullut normaali koulu­tuk­sen toteut­ta­mi­sen tapa. Yhä enemmän opitaan verkko- ja hybri­dio­pe­tuk­sen tavoilla varsin­kin väljästi asutuilla alueilla, kuten Pohjois-Karjalassa.

Lisäksi virtu­aa­li­to­del­li­suu­den ja lisätyn todel­li­suu­den (VR, AR, XR, MR) tekno­lo­giat, erilai­set älyk­käät inte­rak­tii­vi­set ja immer­sii­vi­set oppi­mis­tek­no­lo­giat sekä teko­ä­lyn hyödyn­tä­mi­nen ovat tuoneet uusia mahdol­li­suuk­sia ja moni­puo­lis­ta­neet opetuk­sen toteut­ta­mista. Nämä tekno­lo­giat ovat myös tehos­ta­neet oppi­mista ja tuot­ta­neet muutosta käyt­täy­ty­mi­sessä (Bailen­son 2018). Toisaalta digi­ta­li­saa­tio on tuonut tulles­saan myös digi­pea­go­gi­aan liit­ty­viä haas­teita ratkais­ta­vaksi esimer­kiksi uusiin tekno­lo­gioi­hin liit­tyvä eetti­set kysymykset. 

Digi­taa­lis­ten lait­tei­den ja sovel­lus­ten luovasta käytöstä ja kriit­ti­sestä hyödyn­tä­mi­sestä työssä ja peda­go­giassa on tullut opet­ta­jan tärkeä meta­taito (Opetus­hal­li­tus 2019). Oppi­lai­tok­sille digi­pe­da­go­gi­sen osaa­mi­sen varmis­ta­mi­sesta ja jatku­vasta kehit­tä­mi­sestä on tullut kilpai­lu­te­kijä. Samalla korkea­kou­lu­jen uudis­ta­mi­nen ja peda­go­gii­kan kehit­tä­mi­nen on asetettu kansal­li­siksi korkea­kou­lu­jen kehit­tä­mi­sen tavoit­teeksi. Konkreet­ti­nen osoitus tästä on Digi­vi­sio 2030 kehit­tä­mis­työ. (Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö 2019 ja CSC – Tieteen tieto­tek­nii­kan keskus 2021).

Digi­pe­da­go­gia ja opet­ta­jien digi­taa­li­nen osaaminen

Digi­pe­da­go­gii­kalla tarkoi­te­taan tekno­lo­gis­ten työka­lu­jen ja ohjel­mis­to­jen sovel­ta­vaa käyttöä oppi­mi­sen tukena ja mahdol­lis­ta­jana. Kysymys on pohjim­mal­taan peda­go­giasta ja sen sovel­ta­mi­sesta, koska keskiössä ovat oppi­mi­nen, peda­go­gi­nen käsi­kir­jo­tus ja oppi­mis­pro­sessi. (Virta­nen 2020) Nyt puhtu­taan digi­pe­da­go­gii­gan sijaan pelkäs­tään peda­go­giasta, jossa luon­nol­li­sena osana hyödyn­ne­tään tekno­lo­gi­sia työka­luja opimi­sen tukena.

Digi­ta­li­saa­tion hyödyn­tä­mi­nen vaatii opet­ta­jilta digi­pe­da­go­gista osaa­mista. Sitä voidaan jäsen­tää esimer­kiksi DigCom­pEdu-osaa­mis­ke­hyk­sen tai TPACK-mallin avulla. Digi­pe­da­go­gi­sen osaa­mi­sen lisäksi tekno­lo­gian käyt­töön opetuk­sessa vaikut­ta­vat myös tekno­lo­gian hyväk­sy­mi­seen liit­ty­vät tekijät.

DigCom­pEdu – opet­ta­jien digi­taa­li­sen osaa­mi­sen osaamiskehys

Euro­pean Framework for the Digital Compe­tence of Educa­tors (DigCom­pEdu) on näyt­töön perus­tuva opet­ta­jien digi­taa­li­sen osaa­mi­sen osaa­mis­ke­hys. Se tarjoaa yleisen viite­ke­hyk­sen opet­ta­ja­koh­tais­ten digi­taa­lis­ten valmiuk­sien kehit­tä­mi­sen tuke­mi­seksi Euroo­passa. DigCom­pEdu on suun­nattu kaikille eri koulu­tus­ta­soilla työs­ken­te­le­ville opet­ta­jille varhais­kas­va­tuk­sesta korkea-astee­seen. (Redec­ker & Punie 2017)

Opet­ta­jan digi­taa­lista osaa­mista määri­tel­lään kuudella osa-alueella, jotka keskit­ty­vät eri näkö­koh­tiin opet­ta­jien amma­til­li­sessa toimin­nassa (Taulukko 1). DigCom­pEdu -osaa­mis­ke­hyk­sen pohjalta on kehi­tetty opet­ta­jille itsear­vioin­ti­työ­kalu (SELFIE­for­TEAC­HERS) oman osaa­mi­sen arvioin­tiin ja osaa­mi­sen kehit­tä­mis­koh­tei­den tunnistamiseen.

Osaa­mi­sa­lu­eet	Sisältö
Amma­til­li­nen toiminta	Digi­taa­lis­ten väli­nei­den hyöty­käyttö vies­tin­nässä, yhteis­työssä ja amma­til­li­sessa kehittymisessä
Digi­taa­li­set resurssit	Digi­taa­lis­ten aineis­to­jen valit­se­mi­nen, luomi­nen ja jakaminen
Opet­ta­mi­nen ja oppiminen	Digi­taa­lis­ten tekno­lo­gioi­den käytön hallinta ja orga­ni­sointi opetuk­sessa ja oppimisessa.
Arviointi	Digi­taa­lis­ten tekno­lo­gioi­den ja stra­te­gioi­den käyttö arvioin­nin tehostamiseksi.
Oppi­joi­den mahdol­li­suuk­sien lisääminen	Osal­li­suu­den, perso­noin­nin ja oppi­joi­den aktii­vi­sen sitou­tu­mi­sen paran­ta­mi­nen digi­taa­lis­ten tekno­lo­gioi­den avulla.
Oppi­joi­den digi­taa­li­sen osaa­mi­sen edistäminen	Luodaan oppi­joille mahdol­li­suus käyttää tekno­lo­gioita luovasti ja vastuul­li­sesti tiedon­kä­sit­te­lyssä, vies­tin­nässä, sisäl­lön­tuo­tan­nossa, hyvin­voin­nissa ja ongelmanratkaisussa.

Osaa­mis­ke­hyk­sessä on mukana myös osaa­mi­sen kehit­ty­mi­sen etene­mis­malli, joka auttaa opet­ta­jia arvioi­maan ja kehit­tä­mään omaa digi­taa­lista osaa­mis­taan. Siinä hahmo­tel­laan kuusi osaa­mis­taso: A2 Aloit­te­lija, A2 Kokeilja, B1 Yhdis­te­lijä, B2 Asian­tun­tija, C1 Tien­näyt­täjä ja C2 Edel­lä­kä­vijä. Näiden tasojen avulla opet­ta­jat tunnis­ta­vat ja päät­tä­vät konkreet­ti­sia toimen­pi­teitä, joiden kautta heidän osaa­mi­nen vahvis­tuu sekä kehit­tyy. (Redec­ker & Punie 2017)

Kahdessa ensim­mäi­sessä vaiheessa (aloit­te­lija kokei­lija) opet­ta­jat omak­su­vat uutta tietoa ja kehit­tä­vät digi­taa­li­sia perus­käy­tän­töjä, Seuraa­vissa vaiheissa (yhdis­te­lijä ja asian­tun­tija) opet­ta­jat sovel­ta­vat, laajen­ta­vat ja jäsen­tä­vät digi­taa­li­sia käytän­tö­jään. Korkeim­milla tasooilla (tien­näyt­täjä, edel­lä­kä­vijä) opet­ta­jat välit­tä­vät tietä­mys­tään, arvos­ta­vat olemassa olevia käytän­töjä ja kehit­tä­vät uusia käytän­töjä. (Redec­ker & Punie 2017)

TPACK-malli opet­ta­jan osaa­mi­sen arviointiin

Digi­pe­da­go­gista osaa­mista voidaan tarkas­tella myös TPACK-mallin avulla. Tässä mallissa osaa­mi­nen koostuu eri osa-aluei­den hallin­nasta sekä niiden yhdis­tä­mi­sestä (kuva 2). Kaik­kien osa-aluei­den hallinta on tärkeää. (Mishra & Koeh­leri 2006). Kolme keskeistä osa-aluetta ovat sisäl­löl­li­nen osaa­mi­nen, peda­go­gi­nen osaa­mi­nen ja tekno­lo­gi­nen osaa­mi­nen, jotka limit­ty­vät toisiinsa. Keskellä oleva leik­kaus­kohta sisäl­tää kaik­kien osa-aluei­den näkö­kul­mat. Siinä opet­taja arvioi oman opetuk­sen sisäl­lön osalta millä peda­go­gi­silla mene­tel­millä ja työs­ken­te­ly­ta­voilla oppi­mi­selle asete­tut tavoit­teet saavu­te­taan ja mitkä digi­työ­ka­lut tukevat parhai­ten oppimista.

Digi­pe­da­go­gi­sen osaa­mi­sen lisäksi tekno­lo­gian käyttöä opetuk­sessa edis­tä­vät myös tekno­lo­gian hyväk­sy­mi­seen liit­ty­vien teki­jöi­den huomioi­mi­nen. Kyllö­nen (2020) tunnisti väitös­kir­jas­saan kolme keskeistä tekno­lo­gian peda­go­gi­sen käytön edel­ly­tystä. Nämä olivat peda­go­gi­nen käytet­tä­vyys, käyttöä tukevat resurs­sit ja koettu teknologiapystyvyys.

Tekno­lo­gian peda­go­gi­nen käytet­tä­vyys sisäl­tää opet­ta­jan työs­ken­te­lyyn sekä oppijan oppi­mi­sen tuke­mi­seen ja oppi­mis­pro­ses­siin kohden­tu­vat hyödyt. Koettu tekno­lo­gia­pys­ty­vyys sisäl­tää oman tekni­sen osaa­mi­sen ja kyvyn oppia uusia tekno­lo­gioita sekä tekno­lo­gian opet­te­lun ja/tai käytön help­pou­den. Tekno­lo­gian käyttöä tukevat resurs­sit koos­tu­vat tekno­lo­gian saavu­tet­ta­vuu­desta ja tekni­sestä käytet­tä­vyy­destä, henki­lö­koh­tai­sista käytössä olevaista resurs­seista sekä tekno­lo­gian käytön ja käyt­töön­o­ton tuesta. (Kyllö­nen 2020.)

Niin yksilön kuin orga­ni­saa­tion toimen­pi­teinä voidaan hyödyn­tää näitä tekno­lo­gian hyväk­sy­mistä edis­tä­viä teki­jöitä, kun  suun­ni­tel­laan ja toteu­te­taan opet­ta­jien digi­pe­da­go­gi­sen osaa­mi­sen kehit­tä­mistä tai otetaan uusia digi­taa­li­sia väli­neitä ja ohjel­mis­toja käyttöön.

---

Lähteet:

Bailen­son, J. 2018. Expe­rience on Demand: What Virtual Reality Is, How It Works, and What It Can Do. W. W. Norton & Company.

CSC – Tieteen tieto­tek­niik­kan keskus. 2021. Digi­vi­sio 2030. Saata­vussa: https://digivisio2030.fi/ 15.5.2023

Junes, S. 2020. Mitä on digi­pe­da­go­giikka? Opetus­vi­deo. Saata­vissa: https://tuni.cloud.panopto.eu/Panopto/Pages/Viewer.aspx?id=507d3a1e-456a-4a06-93a6-ab8000635ef5 21.4.2023

Kyllö­nen, M. 2020. Tekno­lo­gian peda­go­gi­nen käyttö ja hyväk­sy­mi­nen Opet­ta­jien digi­pe­da­go­gi­nen osaa­mi­nen. JUY Disser­ta­tions 191, Jyväs­ky­län yliopisto. Saata­vissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8057-3 15.3.2023

Redec­ker, C., & Punie, Y. (2017). Digital Compe­tence of Educa­tors DigCom­pEdu. https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC107466 21.4.2023

Mishra, P. & Koehler, M. J. 2006. Tech­no­lo­gical Peda­go­gical Content Know­ledge: A Framework for Teacher Know­ledge. Teac­hers College Record, 108(6), 1017–1054. Saata­vissa: https://doi.org/10.1111/j.1467-9620.2006.00684.x 15.5.2023.

Opetus­hal­li­tus. 2019. Osaa­mi­nen 2035. Osaa­mi­sen enna­koin­ti­foo­ru­min ensim­mäi­siä enna­koin­ti­tu­lok­sia. Rapor­tit ja selvi­tyk­set 2019:3. Saata­vissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf 15.5.2023

Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö. 2019. Korkea­kou­lu­tus ja tutki­mus 2030-luvulle, Vision tiekartta. Saata­vissa: https://okm.fi/documents/1410845/12021888/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf/43792c1e-602a-4776-c3f9-91dd66ba9574 15.5.2023.

Otala, L. 2019. Ketterä oppi­mi­nen on keskei­nen osa jatku­vaa oppi­mista. Työn Tuuli 1/2019. https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_012019_20190613_links.pdf 15.5.2023

Oulun yliopisto. 2022. DigCo­mEdu. Saata­vissa: https://www.digipeda.org/opettajan-osaamisen-tunnistaminen.html 15.5.2023.

Redec­ker, C. & Punie, Y. 2017. Digital Compe­tence of Educa­tors DigCom­pEdu. Saata­vissa:https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC107466 21.4.2023.

Virta­nen, M. 2020. Verkko-opetuk­sen laatu­kri­tee­rit digi­pe­da­go­gi­sen osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sessä. Teok­sessa: Koski­nen, M.I., Naka­mura, R., Yli-Knuu­tila, H. ja Tyrväi­nen, P. (toim.) 2020. Kohti oppi­mi­sen ekosys­tee­miä. Jyväs­ky­län ammat­ti­kor­kea­koulu, Jyväs­kylä. Saata­vissa: https://indd.adobe.com/view/137919a6-4ad3-4f44-afaa-1732c507c1db 15.3.2023

Artik­ke­li­kuva: Drazen Zigic / Freepik

---

Kirjoit­ta­jat:

Päivi Sihvo, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Risto Salmi­nen, opetus­tek­no­lo­gia-asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Minna Rokkila, opetus­tek­no­lo­gia-asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Maarit Igna­tius, opet­taja, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu