Kategoria: Artikkelit

  • Tieto ohjaa toimintaa ja parantaa tehokkuutta

    Erilaisten laitteiden tuottama tieto ohjaa käyttäy­ty­mis­tämme, halusimme sitä tai emme. Sähkön kulutuk­sesta kertova lukema kannustaa säästämään sähköä ja makuu­huo­neessa sängyn alla vaaniva vaaka voi melkein huomaa­matta ohjata kättä enemmän salaat­ti­lau­tasen kuin kebabin suuntaan. Tietoa saa nykypäivänä valtavia määriä ja sitä myös tarvitaan. Urhei­lu­kello kannustaa liikkumaan, hybri­diauto säästämään polttoainetta Yksin­ker­tai­sem­pikin urhei­lu­kello kertoo prosent­teina päivän liikun­ta­ta­voitteen. Aikai­semmin […]


  • Digipe­da­go­ginen osaaminen kehit­tä­mis­koh­teena korkea­kou­lussa – Osa 2: Osaamis­tar­ve­ky­selyn tuloksia

    Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa on otettu viime vuosina käyttöön runsaasti uuden­laisia pedago­gisia työkaluja, oppimi­sym­pä­ristöjä, tiloja ja toimin­ta­tapoja osana Tulevai­suuden työ -kehit­tä­mis­ko­ko­nai­suutta. Sen kokoavana tavoit­teena on oppimi­sym­pä­ris­töjen ja pedago­giikan monia­lainen sekä työelä­mä­lä­heinen kehit­tä­minen. Nämä yhdessä ovat kannus­taneet järjes­tämään pedago­gisen osaamisen valmen­nuksen vuoden 2023 aikana. Valmen­nuksen suunnit­telua on ohjannut Karelian opetta­jille ja TKI-henki­lös­tölle suunnatun osaamis­tar­ve­ky­selyn tulokset. Osaamis­tar­ve­kysely toteu­tettiin osana Tulevai­suuden […]


  • Miten toteuttaa vastuul­li­suutta omassa työssä?

    Keväällä 2023 järjes­tetyn Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun strate­gia­päivän aikana jäin miettimään, miten vastuul­lisuus ja kestävä kehitys ovat vaivihkaa viime vuosina hiipineet lähes kaikkeen: koulu­tukseen, työhön, uutisointiin ja arkipu­heeseen. Vastuul­lisuus ja kestävä kehitys on kirjattu myös Karelian strate­giaan 2030. Jäinkin pohtimaan, kuinka työnte­kijänä voin toteuttaa strategiaa toivo­tulla tavalla omassa työssäni hoitotyön koulu­tuksen lehtorina. Ilmaston muutoksen torju­miseen ja hiili­neu­raa­li­suuteen pyrki­miseen […]


  • Digipe­da­go­ginen osaaminen kehit­tä­mis­koh­teena korkea­kou­lussa – Osa 1: Näkökulmia digipedagogiaan

    Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa on otettu viime vuosina käyttöön runsaasti uuden­laisia pedago­gisia työkaluja, oppimi­sym­pä­ristöjä, tiloja ja toimin­ta­tapoja osana Tulevai­suuden työ -kehit­tä­mis­ko­ko­nai­suutta. Sen kokoavana tavoit­teena on oppimi­sym­pä­ris­töjen ja pedago­giikan monia­lainen sekä työelä­mä­lä­heinen kehit­tä­minen. Nämä yhdessä ovat kannus­taneet järjes­tämään pedago­gisen osaamisen valmen­nuksen vuoden 2023 aikana. Valmen­nuksen suunnit­telua on ohjannut Karelian opetta­jille ja TKI-henki­lös­tölle suunnatun keväällä 2022 toteu­tetun osaamis­tar­ve­ky­selyn tulokset. Osaamis­tar­ve­kysely […]


  • Mistä on pätevöi­tynyt ope tehty?

    Opetta­jaksi Suomessa voi pätevöityä muun muassa ammatil­li­sissa opetta­ja­kor­kea­kou­luissa. Näihin opetta­jan­kou­lu­tuksiin hakeu­dutaan aina tammi­kuussa ja aloitetaan koulutus joko touko- tai elokuussa. Pedago­gisen pätevyyden opinto­pis­te­määrä on 60 ja se opiskellaan noin yhden vuoden aikana. Vaihte­le­vasti, riippuen korkea­kou­lusta, opinnot toteu­tetaan monimuoto-opintoina, lähi- tai etätoteutuksena. Opettaja tarvitsee monipuo­lisia taitoja, kuten: ollakseen riittävän hyvä opettaja. Vuoro­vai­ku­tus­taitoja ei voi sivuuttaa, eikä […]


  • Amk-kirjas­tojen kesäpäi­villä Kareliassa keskus­teltiin tekoälystä

    Kevät­tal­vella 2023 Xamkin (Kaakkois-Suomen ammat­ti­kor­kea­koulu) kirjas­tosta alkoi kuulua puheita, että he haluai­sivat tulla kesäkuussa vierai­lulle Kareliaan ja Joensuuhun. Tästä lähti ajatus, että kutsut­taisiin myös naapuri-ammat­ti­kor­kea­kou­lujen eli Savonian ja Kajaanin amk:n kirjas­toista ihmisiä Joensuuhun, ja pidet­täisiin ihan kunnol­liset kesäpäivät Kareliassa. Tapaa­misen runko hahmottui kevään aikana ja läpileik­kaa­vaksi aiheeksi nostettiin erittäin ajankoh­tainen tekoäly. Ajankoh­daksi valikoitui kesäkuun puoliväli […]


  • Multi Location Classroom -kokeilu fysio­te­rapian opetuksessa

    Meneillään oleva pedago­ginen muutos perin­tei­sestä luokkao­pe­tuk­sesta etäope­tuksen kautta kohti entistä monimuo­toi­sempia digitaa­lisia toteu­tus­tapoja myllertää korkea­kou­lu­pe­da­go­giikkaa ja siihen käytet­täviä välineitä. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala siirtyvät saman­ai­kai­sesti käyttämään erilaisia etäpal­ve­luita erilaisten välineiden avulla. Fysio­te­rapian opetus pyrkii pysymään kehityksen mukana kokei­le­malla ja opetta­malla tulevia ammat­ti­laisia toimimaan muuttu­vissa ja digita­li­soi­tu­vissa toimin­taym­pä­ris­töissä. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun Tulevai­suuden työ -hankkeessa käyttöö­no­tetun Spotlight Studion Multi […]


  • Opettajan työelä­mä­jakso Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella – Siun sotessa tutus­tutti digitaa­lisiin palveluihin

    Artik­kelini käsit­telee kokemuk­siani opettajan työelä­mä­jak­solta, joka toteutui touko­kuussa 2023. Tutus­tu­mis­koh­teina olivat Siun soten Digitaa­liset palvelut (sähköiset 24/7-palvelut, yhteis­asia­kas­ohjaus ja Tulevai­suuden sosiaali- ja terveys­kes­kus­hanke, etäpal­velut ja asioin­ti­muo­tojen monipuo­lis­ta­minen -hanke). Olen opettanut Kareliassa moniam­ma­til­lisia opintoja vuoden 2014 opetus­suun­ni­tel­masta lähtien, ja minua kiinnostaa työelämän muutos digita­li­saation myötä. Erityi­sesti toimin­taym­pä­ristön muutos, tulevai­suuden e-ammat­ti­laisten osaaminen sekä potilaan, kansa­laisen ja ammat­ti­laisen […]


  • Uusia tuulia kansain­vä­liseen korkea­kou­lu­yh­teis­työhön – varhais­kas­va­tuksen inten­sii­vio­pin­to­jakso Kareliassa

    Karelia on arvos­tettu, hyvin­voiva ja kansain­vä­linen korkea­kou­lu­yh­teisö, todetaan Karelian visiossa 2030. Tämä edellyttää vahvoja ja pitkä­ai­kaisia kansain­vä­lisiä korkea­kou­lu­kump­pa­nuuksia sekä henki­lös­töltä osaamista ja kykyä lähteä mukaan kansain­vä­liseen yhteis­työhön. Kansain­vä­li­syys­toi­minta on siis osa Karelian strategiaa ja erilaisia kansain­vä­lisiä yhteis­työ­mah­dol­li­suuksia on useita. Monille tutussa Erasmus+ liikku­vuus­oh­jel­massa (2021-2027) on vuodesta 2021 saakka voinut toteuttaa lyhyitä monimuo­toisia inten­sii­vi­kursseja (blended intensive […]


  • Rakennus- ja purkupuun uudel­leen­käyttö on Suomessa vielä vähäistä

    Lähes kaikki purkupuu haketetaan nykyisin energia­hyö­ty­käyttöön. Purkupuun haketus ja myynti energia­hyö­ty­käyttöön on kustan­nus­te­hok­kaampaa kuin kestävä purka­minen, poikkeuksena liimapuu. Purkupuun energia­hyö­dyn­nystä ei lain mukaan tulkita jätteen­pol­toksi, minkä vuoksi puujä­tettä voidaan yleisesti hyödyntää voima­lai­tok­sissa. Puuhakkeen Venäjän tuonnin loppu­minen ja korkeat energian­hinnat vuonna 2022 ovat kiihdyt­täneet puujätteen energiahyödyntämistä. Energia­hyö­ty­käytön lisäksi haketettua purku­puuta hyödyn­netään kompostin tukiai­neena ja levy- ja […]