Opis­ke­li­ja­mo­duuli-malli avuksi sosi­aali- ja tervey­sa­lan harjoittelupaikkatarpeeseen?

Samaan aikaan kun harjoit­te­lu­paik­ko­jen tarve kasvaa (Musto­nen, Nisula & Pant­sari 2023a) on tunnis­tettu, että sosi­aali- ja tervey­sa­lalle on haas­teel­lista houku­tella työvoi­maa sekä pitää nykyi­sistä työn­te­ki­jöistä kiinni (Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö 2021). Yhtälö on haas­tava, koska vähäi­set työre­surs­sit ja työn kuor­mi­tus vaikut­ta­vat työn­te­ki­jöi­den haluk­kuu­teen ottaa opis­ke­li­joita harjoit­te­luun. Jos opis­ke­li­jat eivät saa käytän­nön­har­joit­te­lu­paik­koja, ei tule­vai­suu­den työvoi­maa saada lisät­tyä. Tämän vuoksi on lähdet­tävä pohti­maan vaih­toeh­toja, jotka tukevat niin nykyis­ten työn­te­ki­jöi­den jaksa­mista kuin tule­vai­suu­den työn­te­ki­jöi­den valmistumista.

Vaih­toeh­toina tähän voisi olla vertai­sop­pi­mista hyödyn­tävä opis­ke­li­ja­mo­duu­li­har­joit­telu, toteu­tet­tuna opis­ke­li­ja­pa­rina tai tiiminä. Tässä artik­ke­lissa käytämme opis­ke­li­ja­pari-termiä kuvaa­maan harjoit­te­lu­mal­lia, jossa opis­ke­li­jat työs­ken­te­le­vät parina harjoit­te­lu­ym­pä­ris­tössä opis­ke­li­ja­mo­duu­lin mukai­sesti. Opis­ke­li­ja­mo­duu­lissa toimi­mi­nen vaatii työelä­mä­tai­tona pidet­tä­vää mukau­tu­vuutta sekä itseoh­jau­tu­vuutta (Hatakka & Anttila 2022). Elämme aikaa, jolloin tiedon sisältö muuttuu nopeasti, ja opis­ke­li­joille on tärkeäm­pää kehit­tää toimin­ta­val­miuk­sia, kuin opetella yksit­täi­siä fakta­tie­toja (Tynjälä 1999).

Opis­ke­li­ja­mo­duu­lia ohjaa aina käytän­nön­har­joit­te­lussa työelä­mä­oh­jaaja. Vertai­sop­pi­mi­sen tavoit­teena on vähen­tää työelä­mä­oh­jaa­jan käyt­tä­mää resurs­sia, kun oppijat voivat yhdessä työstää tilanteita.

Käytän­nön­har­joit­te­lut oppi­mista tuke­viksi opiskelijamoduulilla

Suomeen opis­ke­li­ja­mo­duu­lin käyttö ohjat­tu­jen harjoit­te­lui­den mallina on tullut Ruot­sista, Tukhol­man Karo­lii­ni­sesta yliopis­to­sai­raa­lasta (Parta­nen, Palomaa, Metsä­harju, Intke & Hujanen 2021). Opis­ke­li­ja­mo­duu­li­har­joit­te­lulla tarkoi­te­taan sitä, että opis­ke­li­jat toimi­vat työpa­rina tai ryhmänä yhteis­toi­min­nal­li­sesti vertai­sop­pien toisil­taan aidossa tervey­den­huol­lon toimin­taym­pä­ris­tössä todel­li­sia poti­laita hoitaen. Tällöin opis­ke­li­jat vastaa­vat poti­lai­den hoidosta ryhmässä suun­ni­tel­len, orga­ni­soi­den ja toteut­taen hoitoa yhteis­toi­min­nal­li­sesti, mutta kuiten­kin itse­näi­sesti (Manni­nen 2014). Työelä­mä­oh­jaaja toimii opis­ke­li­ja­mo­duu­lissa ohjaten ja vastuul­li­sena kaikissa hoidon proses­sin vaiheissa. Opis­ke­li­jat voivat olla joko samassa vaiheessa opin­toja (Sten­berg & Carlson 2015, 16; Nygren & Carlson 2017; Pålsson ym. 2017) tai koke­neempi opis­ke­lija voi toimia koke­mat­to­mam­man opis­ke­li­jan kanssa (Manni­nen 2014, Holst & Hörn­berg 2013, Holst ym. 2017).

Opis­ke­li­ja­mo­duuli pohjau­tuu peda­go­gi­sesti koulu­tuk­sis­sa­kin käytössä olevaan konstruk­ti­vis­ti­seen oppi­mis­kä­si­tyk­seen. Konstruk­ti­vis­ti­sen oppi­mis­kä­si­tyk­sen mukaan oppija on aktii­vi­nen toimija, joka tulkit­see havain­to­jaan ja uutta tietoa aikai­sem­man ymmär­ryk­sensä pohjalta. Oppi­mis­pro­ses­sin pain­opis­teenä on itseoh­jau­tu­vuus, jossa opis­ke­lija ottaa itse vastuuta omasta oppi­mi­ses­taan. Oppi­mis­kä­si­tyk­sen mukaan oppija pyrkii siis ratkai­se­maan itseoh­jau­tu­vasti ongel­mia. Opet­ta­jan rooli on tukea tiedon löytä­mi­sessä. (Tynjälä 1999). Yksi oppi­joita akti­voiva oppi­mis­stra­te­gia on vertai­sop­pi­mi­nen. Vertai­sop­pi­mi­sessa oppijat oppivat yhdessä muiden vertais­ten kanssa ilman jatku­vaa ohjausta. Vertai­sop­pi­mi­sen hyötyinä on mm. kriit­ti­sen ajat­te­lun paran­tu­mi­nen, syvä­op­pi­mi­nen sekä suurempi sisäi­nen moti­vaa­tio oppia. Vertai­sop­pi­mi­sen on koettu myös vähen­tä­vän opis­ke­lun aiheut­ta­maan stres­siä sekä ahdis­tusta ja lisää­vän itse­luot­ta­musta (Koho, Leppälä, Musto­nen, Niemelä 2014; Quars­tein & Peter­son 2001).

Vertai­sop­pi­mi­nen tuo turvaa erityi­sesti opis­ke­li­ja­mo­duu­li­har­joit­te­lun alku­vai­heessa (Holst & Hörn­berg 2013; Manni­nen 2014; Sten­berg & Carlson 2015). Opis­ke­li­joi­den tuntema pelon tunne on yleinen opis­ke­li­ja­mo­duu­liin liit­tyvä tunne. Pelon tunnetta aiheut­taa vastuu poti­lai­den hoidosta. Vastuun­otto on kuiten­kin vält­tä­mä­tön oppi­mi­sen mahdol­lis­taja ja koke­muk­sen myötä se kasvat­taa amma­til­lista itse­tun­toa. (Holst & Hörn­berg 2013; Manni­nen 2014.) Opis­ke­li­ja­mo­duu­lissa oppi­mista tukee opis­ke­li­jan kokemus siitä, että vertai­sop­pija on samassa tilan­teessa ja siten ymmär­tää toista opis­ke­li­jaa hyvin (Jansson & Ene 2016). Harjoit­te­lun alku­vai­heen toteu­tus yksi­lö­oh­jauk­sena on sopinut osalle opis­ke­li­joista opis­ke­li­ja­mo­duu­lia parem­min (Mamhi­dir ym. 2014).

Ohjaa­jan rooli opis­ke­li­ja­mo­duu­lissa on olla opis­ke­li­joi­den tukena, mahdol­lis­taen oppi­mi­sen koke­muk­sia sekä varmis­taen poti­las­tur­val­li­suu­den (Parta­nen ym. 2021). Opis­ke­li­joi­den yhteis­har­joit­te­lun ohjaa­mi­nen vaatii­kin ohjaa­jalta tasa­pai­noi­lua vastuun anta­mi­sen ja ohjauk­sen määrän suhteut­ta­mi­sessa, jotta se etenee oikeassa tahdissa opis­ke­li­joi­den osaa­mi­seen nähden (Holst ym. 2017).

Opis­ke­li­ja­mo­duuli vahvis­taa amma­til­lista kasvua vertaisoppimisella

Käytän­nön­har­joit­te­luissa opis­ke­li­joi­den tarkoi­tuk­sena on opis­kella subs­tans­sio­saa­mi­sen lisäksi työelä­mä­tai­toja, jolloin heillä on parem­mat valmiu­det siir­tyes­sään työelä­mään. Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun Työelä­mä­opet­ta­juus­malli -hank­keessa pyrit­tiin­kin kehit­tä­mään harjoit­te­luja tuke­maan työelä­mä­tai­to­jen kehit­ty­mistä vertai­sop­pi­mi­sen keinoilla. Hank­keen tavoit­teena oli vaikut­taa harjoit­te­lu­paik­ko­jen sekä opis­ke­li­ja­mää­rien lisää­mi­seen työelä­män kanssa.

Kare­liassa opis­ke­li­ja­mo­duu­li­har­joit­te­lua on toteu­tettu jo aiem­min­kin sote-alan käytän­nön­har­joit­te­luissa. Kare­liassa toimii oppimis- ja palve­lu­ym­pä­ristö TARMO, jossa sote-alan opis­ke­li­jat suorit­ta­vat käytän­nön­har­joit­te­luja, toimien tiiminä sekä opis­ke­li­ja­pa­reina ja vasta­ten yhteis­toi­min­nal­li­sesti asiak­kai­den hoidon suun­nit­te­lusta, orga­ni­soin­nista sekä toteu­tuk­sesta (Musto­nen, Nisula & Pant­sari 2023b). Opis­ke­li­ja­mo­duu­lin peri­aa­tetta hyödyn­ne­tään opis­ke­li­ja­pa­rina fysio­te­ra­peut­tio­pis­ke­li­joi­den lasten ja nuorten hyvin­voin­nin ja tervey­de­ne­dis­tä­mi­sen harjoit­te­lussa (Issa­kai­nen ja Musto­nen 2021) sekä sosio­no­mio­pis­ke­li­joi­den ryhmänohjausharjoittelussa.

Työelä­mä­opet­ta­juus-hank­keen aikana pilo­toi­tiin sosio­no­mien ryhmä­noh­jaus­har­joit­te­lua TARMOssa, jossa kehi­tet­tiin sekä toteu­tet­tiin moniam­ma­til­lista yhteis­työtä sote-alan opis­ke­li­joi­den kesken (Musto­nen, Nisula & Pant­sari 2023b). Hoito­työn opis­ke­li­joi­den harjoit­te­lun toteu­tus opis­ke­li­ja­mo­duu­lissa on käyn­nis­ty­nyt Siun Sotessa syksyllä 2017 kolmella pilot­tio­sas­tolla (kahdella kirur­gi­sella ja yhdellä sisä­tau­ti­sella osas­tolla). Yhteen moduu­liin otetaan yleensä neljästä viiteen opiskelijaa.

Työelä­mä­opet­ta­juus­malli-hank­keen myötä Siun sotessa kehi­tet­tiin erikois­sai­raan­hoi­dossa opis­ke­li­ja­mo­duu­li­har­joit­te­lua, johon luku­kau­den aikana otet­tiin kolmessa syklissä neljä opis­ke­li­jaa kerral­laan. Uudessa opis­ke­li­ja­mo­duu­lissa olleet opis­ke­li­jat kokivat opis­ke­li­ja­pa­rin todella tärkeäksi tueksi, joka ymmär­tää ja samais­tuu omaan tilan­tee­seen. Opis­ke­li­jat nosti­vat tärkeäksi voivansa yhdessä keskus­tella ja miettiä asia­kas­ti­lan­teita. Koke­mus­ten mukaan työteko oli rauhal­li­sem­paa ja hoidet­ta­viin poti­lai­siin sai pereh­tyä rauhassa. Opis­ke­li­ja­mo­duu­li­har­joit­telu koet­tiin hyväksi, jos opis­ke­li­jan osaa­mi­nen osat­tiin tunnis­taa ja työteh­tä­vät määri­tel­tiin niiden mukai­sesti. Opis­ke­li­joi­den mukaan moduu­li­har­joit­te­lu­pai­kaksi sovel­tu­vat myös erikois­sai­raan­hoi­don yksiköt, jos työteh­tä­vät vali­taan opis­ke­li­ja­läh­töi­sesti. Opis­ke­li­ja­mo­duu­lin onnis­tu­mi­seksi työelä­mä­oh­jaa­jan tulisi sitou­tua huomioi­maan opis­ke­li­joi­den kehit­ty­mi­nen, ja valit­se­maan opis­ke­li­joi­den osaa­mista kehit­tä­vät poti­laat moduu­liin. Opis­ke­li­jat tarvit­si­si­vat harjoit­te­lussa sään­nöl­listä reflek­tiota yhdessä työelä­mä­oh­jaa­jan kanssa, jotta he tunnis­tai­si­vat oman osaa­mi­sensa tason sekä kehit­ty­mi­sen mahdollisuudet.

Vastaa­via koke­muk­sia on saatu myös TAYSin lasten­ki­rur­gian osas­tolta opis­ke­li­ja­pari-ohjaus­pi­lo­tista, josta muodos­tui toimiva harjoit­te­lu­malli. Koke­mus­ten mukaan opis­ke­li­jat pääse­vät mm. hyödyn­tä­mään tois­tensa tieto­tai­toa, rohkais­tu­vat aktii­vi­sem­min keskus­te­le­maan ongel­mista ja kehit­tä­vät itse­luot­ta­musta. Tilan­tei­den reflek­toin­nin merki­tys koros­tuu, koska ohjaaja ei ole aina läsnä tilan­teissa. (Anto &Tervajärvi 2022).

Opis­ke­li­ja­mo­duuli pilotti Attendo tera­pia­pal­ve­lui­den kanssa

Työelä­mä­opet­ta­juus­malli-hanke aloitti yhteis­työn kehit­tä­mi­sen Atten­don kanssa heti hank­keen alussa. Yhtenä toimen­pi­teenä oli lisätä fysio­te­ra­peut­tio­pis­ke­li­joi­den harjoit­te­li­joi­den määrää Attendo tera­pia­pal­ve­lui­hin ja muodos­taa jatku­valle yhteis­työlle vankka pohja. Attendo tera­pia­pal­ve­lut tuot­ta­vat kaik­kiin yksi­köi­hinsä tera­piaa. Yksi­köi­den asia­kas­kunta muodos­tuu ikäih­mi­sistä, kehi­tys­vam­mai­sista sekä mielen­ter­veys- ja päih­de­kun­tou­tu­jista (Attendo 2023a). Pohjois-Karja­lan alueella Atten­dolla on yhteensä 20 yksik­köä (Attendo 2023b).

Syksyllä 2022 Attendo tera­pia­pal­ve­lut tarjosi opis­ke­li­ja­mo­duu­li­mal­lin mukai­sesti kaksi harjoit­te­lu­paik­kaa fysio­te­ra­peut­tio­pis­ke­li­joi­den ensim­mäi­seen harjoit­te­luun neljäksi viikoksi. Opis­ke­li­joille valit­tiin kaksi fysio­te­ra­peut­tia ohjaa­maan harjoit­te­lua ja he jakoi­vat ohjaus­tar­peen. Opis­ke­li­jat kokivat pari­har­joit­te­lun erit­täin mielek­käänä, ja sovel­tu­vana etenkin opin­to­jen alku­vai­hee­seen. Opis­ke­li­jat nosti­vat esille, että oli hyödyl­listä jakaa koke­muk­sia, ajatuk­sia ja tunte­muk­sia samassa harjoit­te­lussa olevalle ja he saivat vertais­tu­kea toisis­taan. Konkreet­ti­sina asioina esiin nousi tera­pioi­den suun­nit­telu ja raken­tei­nen kirjaa­mi­nen, jotka olivat opet­ta­vai­sia yhdessä toisen kanssa. Opis­ke­li­jat kokivat hyödyl­li­seksi nähdä, miten toinen opis­ke­lija toimii ja oppivat myös siitä. Opis­ke­li­jat nosti­vat tärkeänä asiana esille vastuun jakau­tu­mi­sen. Etenkin jos oppi­ja­pari ei ole tasa­ver­tai­nen, on huomioi­tava tilan ja vastuun anta­mi­nen molem­mille. Atten­don kanssa yhteis­työ jatkuu, ja seuraava fysio­te­ra­peut­tio­pis­ke­li­ja­pari suoritti opis­ke­li­ja­mo­duu­lin mukai­sen harjoit­te­lun keväällä 2023.

Hank­keen tavoit­teena oli löytää yhtei­siä asiak­kaita moniam­ma­til­li­sesti hoidet­ta­vaksi. Atten­don kanssa yhteis­työssä etsit­tiin sairaan­hoi­taja- ja fysio­te­ra­peut­tio­pis­ke­li­joille kohtaa­mi­sen paik­koja käytän­nön­har­joit­te­lun aikana. Fysio­te­ra­peutti- ja sairaan­hoi­ta­jao­pis­ke­li­joi­den käytän­nön­har­joit­te­lu­jak­sot toteu­tu­vat usein eri aikoi­hin, joka luo oman haas­teensa moniam­ma­til­li­sen toimin­nan kehittämiselle.

Syksyllä 2022 opis­ke­li­jat olivat yhtä aikaa Atten­dolla harjoit­te­lussa kaksi viikkoa, sairaan­hoi­ta­jao­pis­ke­lija yhdessä yksi­kössä ja fysio­te­ra­peut­tio­pis­ke­li­jat useam­massa yksi­kössä. Sairaan­hoi­ta­jao­pis­ke­li­jat tekevät vuoro­työn mukai­sia työai­koja, jonka vuoksi opis­ke­li­jat olivat harvoin yhtä aikaa harjoit­te­lu­pai­kalla. Yhtei­siä kohtaa­mi­sia oli haas­tava järjes­tää nopealla aika­tau­lulla. Jatkossa olisi hyvä kehit­tää yksi­köissä myös moniam­ma­til­lista harjoit­te­lua, joka vaatisi hyvää etukä­teis­suun­nit­te­lua ja moniam­ma­til­lista yhteis­työtä käytän­nön­har­joit­te­lu­pai­kan ohjaa­jien kesken.

Opis­ke­li­ja­pa­rina harjoit­te­lussa Siun soten yksiköissä

Siun sotessa opis­ke­li­ja­pa­rina toteu­tet­ta­vaa harjoit­te­lua on lähdetty kehit­tä­mään hoito­työn puolelle jo syksyllä 2022 asumis­pal­ve­lui­hin sekä tk-sairaa­loi­hin (Näätä­nen 2022). Opis­ke­li­ja­pari-mallin pilot­ti­jak­solla Siun soten terveys­kes­kus­sai­raa­lassa oli harjoit­te­lussa kuusi sairaan­hoi­ta­jao­pis­ke­li­jaa ja yksi tervey­den­hoi­ta­jao­pis­ke­lija. Opis­ke­li­joista neljä suoritti 2. luku­kau­den harjoit­te­lua ja kolme opis­ke­li­jaa 4. luku­kau­den harjoit­te­lua. Opis­ke­li­jat suorit­ti­vat harjoit­te­lun kolmessa syklissä tammi-touko­kuun 2023 välillä. Haas­teena sykleissä oli saada opis­ke­li­jat harjoit­te­luun saman­ai­kai­sesti opis­ke­li­ja­pa­rina. Harjoit­te­luissa oli mukana opis­ke­li­joita opin­to­jen eri vaiheista. Koke­neem­man opis­ke­li­jan mukaan oli myön­teistä toimia opin­to­jen alku­vai­heessa olevan opis­ke­li­jan työpa­rina. Opin­to­jen alku­vai­heessa oleva opis­ke­lija koki helpom­maksi osoit­taa epävar­muut­taan opis­ke­li­ja­kol­le­gal­leen kuin valmiille sairaan­hoi­ta­jalle, ”parilta uskalsi kysyä tyhmiä kysymyksiä”.

Opis­ke­li­ja­pa­ri­har­joit­te­lun ohjeis­tuk­sen mukaan opis­ke­li­joille olisi tullut määri­tellä työelä­män ohjaa­ja­pari, joka ohjaa harjoit­te­lussa opis­ke­li­ja­pa­ria. Tämä ei kuiten­kaan täysin toteu­tu­nut, mutta kaikki opis­ke­li­jat kokivat kuiten­kin saaneensa harjoit­te­lun aikana ohjaa­jil­taan riit­tä­västi tukea ja ohjausta. Opis­ke­li­jat kokivat opis­ke­li­ja­pa­rina työs­ken­te­lyn lisän­neen yksi­lö­oh­jausta enemmän heidän amma­til­lista itse­tun­to­aan ja vähen­tä­neen stres­siä yksi­lö­oh­jauk­seen verrat­tuna. Opis­ke­li­ja­pa­rina työs­ken­tely edisti heidän tiimi­työs­ken­te­ly­tai­to­jaan ja itse­luot­ta­musta. Harjoit­te­lun koet­tiin lisän­neen vuoro­vai­ku­tusta poti­laan kanssa, koska osa opis­ke­li­joista koki jännit­tä­vänsä vuoro­vai­ku­tuk­sen poti­laan kanssa ohjaa­jan läsnä­ol­lessa. Opis­ke­li­ja­pa­rina toimi­mi­nen lisäsi opis­ke­li­jan päätök­sen­teko- ja orga­ni­soin­ti­tai­toja sekä havain­noin­ti­ky­kyä. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että opis­ke­li­ja­mo­duu­liin otet­tai­siin aina paril­li­nen määrä opis­ke­li­joita, jolloin opis­ke­li­ja­pa­ri­har­joit­telu toteu­tuu eikä kukaan joudu toimi­maan yksin.

Hyvien koke­muk­sien perus­teella lähdimme hank­keena esit­tä­mään toimin­ta­mal­lia myös Siun soten fysio­te­ra­peu­teille, jotka lähti­vät kehit­tä­mään toimin­taa keväällä 2023. Opis­ke­li­ja­pari-harjoit­te­lu­malli lisäisi varmasti Pohjois-Karja­lan maakun­tien veto­voi­mai­suutta harjoit­te­lu­paik­koina. Näin opis­ke­li­jat pystyi­si­vät jaka­maan kustan­nuk­sia sekä saisi­vat toisis­taan tukea työpai­kalla harjoit­te­lua­jan ulkopuolellakin.

Opis­ke­li­ja­mo­duu­lit vakiin­tu­neeksi harjoittelumalliksi

Opis­ke­li­ja­mo­duu­li­har­joit­telu mahdol­lis­taa opis­ke­li­jalle tärkei­den työelä­mä­tai­to­jen vahvis­ta­mista, samalla kun hän ottaa itse­näi­sesti vastuuta omasta toimin­nas­taan ohjauk­sessa. Vuoro­vai­ku­tus- (Hatakka & Anttila 2022) ja tiimi­työs­ken­te­ly­tai­to­jen (Vierula 2010; Virk­kala 2021) lisäksi tule­vai­suu­den ammat­ti­lais­ten pitää olla itseoh­jau­tu­via ja varmoja ammat­ti­lai­sia. Aktii­vi­nen rooli oman oppi­mi­sen edis­tä­jänä myös harjoit­te­lussa mahdol­lis­taa tehok­kaan oppi­mi­sen. Tule­vai­suu­den sote-asian­tun­ti­joi­den tulee olla työelä­mään tultaessa varmem­pia itse­näi­seen työs­ken­te­lyyn ja heidän täytyy osata työs­ken­nellä moniam­ma­til­li­sesti muiden asian­tun­ti­joi­den kanssa.

Samalla kun opis­ke­lija harjaan­tuu työelä­män tarpeita varten, on toimi­vassa opis­ke­li­ja­mo­duu­lissa mahdol­lista vapaut­taa työn­te­ki­jän voima­va­roja muihin tehtä­viin. Uuden toimin­ta­mal­lin käyt­töön­otto vaatii aikaa, mutta toimin­nan vakiin­tu­mi­sen jälkeen hyödyt ovat suurem­mat. Opis­ke­li­joi­den hyödyn­täessä vertaista esimer­kiksi hoidon suun­nit­te­lussa sekä kirjaa­mi­sessa voi työelä­mä­oh­jaaja käyttää aikaa omiin työteh­tä­viin. Opis­ke­li­joita ei kuiten­kaan kuulu hyödyn­tää korvaa­maan työn­te­ki­jä­va­jetta, vaan vapau­tu­nutta aikaa tulisi hyödyn­tää opis­ke­li­joi­den ohjaa­mi­seen sekä palaut­teen anta­mi­seen. Opis­ke­li­ja­mo­duu­lin ohjaa­jalta vaadi­taan luot­ta­musta opis­ke­li­jan taitoi­hin sekä halua kehit­tää yksik­könsä toimin­ta­mal­leja. Hyvällä orga­ni­soin­nilla työyk­sikkö hyötyy monella tavalla kehit­täes­sään tule­vai­suu­den ammattilaisia.

Pohjois-Karja­lan alueella toteu­tuu hyvin vähäi­sesti moniam­ma­til­li­sia opis­ke­li­ja­mo­duu­li­har­joit­te­luja. Työelämä vaatii moniam­ma­til­lista työs­ken­te­lyä, joten tähän olisi hyvä panos­taa jo opis­ke­lu­vai­heessa myös käytän­nössä moniam­ma­til­li­sen työs­ken­te­lyn teoriao­pis­ke­lun lisäksi. Koulu­tusor­ga­ni­saa­tion tehtä­vänä olisi tuottaa suun­ni­telma siitä, miten mahdol­lis­te­taan moniam­ma­til­li­nen työs­ken­tely sote-alojen yhteis­työssä opis­ke­li­ja­mo­duu­lia hyödyn­täen. Opetus­hen­ki­lös­töltä ja työelä­mäyh­teis­työltä moduu­li­har­joit­te­lu­jen mahdol­lis­ta­mi­nen edel­lyt­tää hyvää yhteis­työtä ja harjoit­te­luai­ka­tau­lu­jen yhteen­so­vit­ta­mista. Opis­ke­li­joi­den käytän­nön­har­joit­te­luissa toiseen ammat­tia­laan ja työn­ku­vaan tutus­tu­mi­nen sekä yhdessä työs­ken­tely lisää­vät osaa­mista jo opin­to­jen aikana.

Opis­ke­li­ja­mo­duuli voi mahdol­lis­taa useam­malle opis­ke­li­jalle harjoit­te­lu­pai­kan yhtä aikaa, jolla voidaan vastata lisään­ty­nee­seen harjoit­te­lu­paikka tarpee­seen. Kehit­tä­mistä on kuiten­kin jatket­tava, jotta löyde­tään uusia mahdol­li­suuk­sia opis­ke­li­ja­mo­duu­leille ja vahvis­te­taan niitä entistä moniammatillisemmiksi.


Kirjoit­ta­jat:

Hilppa Musto­nen, opet­taja, fysio­te­ra­pia­kou­lu­tus, Karelia-ammattikorkeakoulu

Mirka Nisula, opet­taja, sosio­no­mi­kou­lu­tus, Karelia-ammattikorkeakoulu

Jaana Pant­sari, lehtori, sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tus, Karelia-ammattikorkeakoulu

Mari Sivonen, lehtori, sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tus, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kirjoit­ta­jat toimi­vat Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun hoito­työn, kuntou­tuk­sen ja sosi­aa­lia­lan opetus-, ohjaus- ja hanke­teh­tä­vissä. Hanke­tii­mille on muotou­tu­nut yhte­näi­nen ajatus moniam­ma­til­li­sesta yhteis­työn tarpeesta koulu­tuk­sen suun­nit­te­lussa, eri koulu­tusa­lo­jen harjoit­te­lu­jen yhteen sovit­ta­mi­sesta ja toteu­tus toteu­tuk­selta harjoit­te­lu­jen edel­leen kehit­tä­mi­sestä, sosi­aali- ja tervey­sa­lan opis­ke­li­joi­den moniam­ma­til­li­suu­den mahdol­lis­ta­mi­sesta, mutta myös laajem­man­kin monia­lai­suu­den tuomi­sesta kokei­luja hyödyn­täen sosi­aali- ja tervey­sa­lan opintoihin.


Lähteet:

Anto, A. & Terva­järvi, L. 2022. Yhdessä eteen­päin – yksi­lö­oh­jauk­sesta kohti parioh­jausta. TAMK-blogi 26.9.2022.  https://blogs.tuni.fi/tamkblogi/opetus/yhdessa-eteenpain-yksiloohjauksesta-kohti-pariohjausta/ 29.3.2023

Attendo. 2023a. Tera­pia­pal­ve­lut. https://www.attendo.fi/palvelumme/terapiapalvelut/ 26.5.2023

Attendo. 2023b. Attendo-kodit. https://www.attendo.fi/yksikot/?region=Pohjois-Karjala&unittype= 26.5.2023

Hatakka, O. & Anttila, S. 2022. Lisää kilpai­lu­ky­kyäsi – ota haltuun tule­vai­suu­den työelä­mä­tai­dot. https://www.karelia.fi/2022/04/lisaa-kilpailukykyasi-ota-haltuun-tulevaisuuden-tyoelamataidot/ 29.3.2023

Holst, H. & Hörber, U. 2013. Students lear­ning in clinical prac­tice, super­vi­sed in pairs of students – a pheno­me­no­lo­gical study. Journal of Nursing Educa­tion and Prac­tice 8(3), 113–124.

Holst, H., Ozolins, LL., Brunt, D. & Hörberg, U. 2017. The expe­riences of suppor­ting lear­ning in pairs of nursing students in clinical prac­tice. Nurse Educa­tion in Prac­tice 26, 6–11.

Issa­kai­nen, M. & Musto­nen, H. 2021. Koulu­fy­sio­te­ra­pialla hyvin­voin­tia Pohjois-Karja­laan: Otsa­korpi-hank­keen loppu­ra­portti. https://www.theseus.fi/handle/10024/508848 21.2.2023

Jansson, I. & Ene, KW. 2016. Nursing students´ evalua­tion of quality indica­tors during lear­ning in clinical prac­tice. Nurse Educa­tion in Prac­tice 20, 17–22.

Koho, N., Leppälä, J., Musto­nen, E. & Niemelä, T. 2014. Vertai­sop­pi­mi­sen monet muodot korkea­kou­luo­pe­tuk­sessa. Teac­hing in Life Sciences: Current prac­tices and deve­lop­ment, Vol. 1 (Fall), 17-29.

Mamhi­dir, AG., Kris­tof­ferzon, ML., Hell­ström-Hyson, E., Persson, E. & Mårtens­son, G. 2014. Nursing precep­tors´ expe­riences of two clinical educa­tion models. Nurse Educa­tion in Prac­tice 14(4), 427–433.

Manni­nen K. 2014. Expe­riencing authencity – The core of student lear­ning in clinical prac­tice. Karo­linska Insti­tu­tet. Tukholma. Väitöskirja.

Musto­nen, H., Nisula, M., & Pant­sari, J. 2023a. Sote-alan opis­ke­li­joille tarvi­taan lisää harjoit­te­lu­paik­koja – Työelä­mä­opet­ta­juus­malli -hanke etsii haas­tee­seen ratkai­suja. https://www.karelia.fi/2023/02/sote-alan-harjoittelupaikkoja-tarvitaan/ 21.2.2023

Musto­nen, H., Nisula, M, & Pant­sari, J. 2023b. Oppimis- ja palve­lu­ym­pä­ristö TARMO mahdol­lis­taa moniam­ma­til­li­sen yhteis­työn – Terve­tu­loa mukaan opis­ke­li­jat, henki­löstö, työelä­män toimi­jat ja asiak­kaat! https://www.karelia.fi/2023/05/oppimis-ja-palveluymparisto-tarmo-mahdollistaa-moniammatillisen-yhteistyon/ 8.5.2023

Nygren, F. & Carlson, E. 2017. Precep­tors’ concep­tions of a peer lear­ning model: a pheno­me­no­grap­hic study. Nurse Educa­tion Today 49, 12–16.

Näätä­nen, H. 2022. Amk –opis­ke­li­joi­den työpa­ri­työs­ken­tely asumis­pal­ve­luissa ja tk-sairaa­loissa. Luentodiat.

Parta­nen, T., Palomaa, A., Metsä­harju, T., Intke, H. & Hujanen, T. 2021. Opis­ke­li­ja­mo­duu­li­har­joit­te­lulla koko­nai­suuk­sien oppi­mi­seen. Radio­gra­fia 43 (5), 30 – 31.

Pålsson, Y., Mårtens­son, G., Swenne, CL., Ädel, E. & Engström, M. 2017. A peer lear­ning inter­ven­tion for nursing students in clinical prac­tice educa­tion: a quasi-expe­ri­men­tal study. Nurse Educa­tion Today 51, 81–87.

Quars­tein, V.A., Peter­son, P.A. 2001. Asses­ment of Coope­ra­tive lear­ning: a goal-crite­rion approach. Inno­va­tive Higher Educa­tion, 26(1), 59–77.

Sten­berg, M. & Carlson, E. 2015. Swedish student nurses’ percep­tion of peer lear­ning as an educa­tio­nal model during clinical prac­tice in a hospi­tal setting—an evalua­tion study. https://doi-org.ezproxy.uef.fi:2443/10.1186/s12912-015-0098-2.

Tynjälä, P. 1999. Oppi­mi­nen tiedon raken­ta­mi­sena. Konstruk­ti­vis­ti­sen oppi­mis­kä­si­tyk­sen perus­teita. Tampere: Tammer-paino.

Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö. 2021. Toimia­la­ra­portti: Sote- alalle on haas­teel­lista houku­tella työvoi­maa ja pitää nykyi­sistä kiinni -alan työoloja kehi­tet­tävä. https://valtioneuvosto.fi/-//1410877/toimialaraportti-sote-alalle-on-haasteellista-houkutella-tyovoimaa-ja-pitaa-nykyisista-kiinni-alan-tyooloja-kehitettava 21.2.2023

Vierula, H. 2010. Työpa­ri­työ muuttaa terveys­kes­kuk­sia. Lääkä­ri­lehti 42/2010 vsk 65 s. 3386 – 3388.

Virk­kala, T. 2021. Tera­pia­pal­ve­lut mukana muutos­mat­kalla asiak­kaan, lähei­sen ja hoito­hen­ki­lö­kun­nan tukena. https://www.attendo.fi/ajankohtaista/arkisto/artikkelit-ja-blogit/terapia/terapia/terapiapalvelut-mukana-muutosmatkalla-asiakkaan-laheisen-ja-hoitohenkilokunnan-tukena/ 29.3.2023

Artik­ke­li­kuva: Freepik