Categories
Artikkelit Pulssi Osaamisella elinvoimaa Kestävää hyvinvointia

Sote-alan opiske­li­joille tarvitaan lisää harjoit­te­lu­paikkoja – Työelä­mä­opet­ta­juus­malli -hanke etsii haasteeseen ratkaisuja

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa aloitettiin syksyllä 2021 Otsakor­pi­säätiön rahoittama Sosiaali- ja tervey­salan työelä­mä­opet­ta­juus­malli -hanke. Hankkeen tavoit­teena oli vahvistaa ja uudistaa Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun, sosiaali- ja tervey­salan (sote) toimi­joiden sekä muiden työelä­mä­kump­pa­neiden kanssa tehtävää yhteis­työtä maakun­nal­li­sesti. Hankkeen tarkoi­tuksena oli selvittää moniam­ma­til­listen harjoit­te­lujen toteu­tu­mis­mah­dol­li­suuksia ja pilotoida työelä­mä­opet­ta­juus­mallia. STM (2020) on suosi­tellut, että sote-alalla vastat­taisiin tulevai­suuden osaamis­tar­peeseen esimer­kiksi moniam­ma­til­li­silla tiimiharjoitteluilla. 

Moniam­ma­til­lisen työsken­telyn lisäksi jokai­sella Karelian sosiaali- ja tervey­salan koulu­tus­vas­tuulla oli hankkeessa oma työpa­ket­tinsa. Hoitoalan, fysio­te­rapian ja sosiaa­lialan koulu­tusten työpa­kettien keskeinen tavoite oli avata koulu­tus­vas­tuulle uusia harjoit­te­lu­ym­pä­ristöjä ja kokeilla uusia joustavia oppimista edistäviä käytän­teitä. Karelian sote-alan opiske­li­joiden harjoit­te­lu­paik­ka­tarve lukukau­dessa on viime lukukausina ollut yhteensä noin 950 harjoit­te­lu­paikkaa. Tervey­den­hoitaja-, geronomi- ja toimin­ta­te­ra­pia­kou­lu­tuksien myötä harjoit­te­lu­paik­kojen tarve lisääntyy jatkuvasti. 

Sote-alan harjoit­te­luiden lähtö­kohdat 

Ammat­ti­kor­kea­kou­lulaki (932/2014) määrit­telee ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­toihin kuuluvaa harjoit­telua. Sote-alan ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­toihin sisältyy ammat­ti­taitoa edistävää harjoit­telua 45-120 opinto­pis­tettä, joista merkittävä osa tapahtuu käytännön harjoit­te­lussa (STM 2022). Yhden opinto­pisteen laajuus on 27 tuntia opiske­lijan työtä. Käytännön harjoit­te­lulla tarkoi­tetaan opiske­lijan aidossa oppimi­sym­pä­ris­tössä tapah­tuvaa oppimista. Harjoit­te­luilla tavoi­tellaan opiske­lijan pereh­ty­mistä ammatil­lisen osaamisen kannalta keskeisiin työteh­täviin sekä ammatin edellyt­tämien tietojen, taitojen, arvojen sekä eettisten periaat­teiden hallintaa ja asiakas­työhön sovel­ta­mista. (STM 2020, 31). 

Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen tehtävänä on valmistaa tulevai­suuden osaajia, joilla olisi valmius työelämän osaamis­tar­peisiin. Tämän päivän työelä­mässä tarvitaan aiempaa enemmän moniam­ma­til­li­sista toimintaa. Tulevai­suuden sote-palve­luiden uudis­tuk­ses­sakin korostuu monia­laisen yhteistyön merkitys (Timperi 2022).  Yksilöiden ongelmien ollessa entistä laajempia, niiden ratkai­se­miseen tarvitaan usean eri osa-alueen asian­tun­tijan osaamista. Yksit­täiset asian­tun­tijat eivät pysty hallit­semaan enää kokonai­suutta tieto­määrän ja osaamis­vaa­ti­musten kehit­tyessä sekä kasvaessa. Yksilön asioiden ratkai­se­mi­seksi tarvitaan eri alojen osaajien tiimi, joiden toiminnan keskiössä on yksilö. (Isoher­ranen 2012.) 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa moniam­ma­til­li­suutta on lisätty opetus­suun­ni­telmiin jo opinto­jak­sojen myötä, jolloin opiske­lijat pääsevät tutus­tumaan toisen koulu­tusalan opiske­li­joihin. Esimerkkinä hyvin­voinnin, terveyden ja toimin­ta­kyvyn edistä­misen (HTT) -harjoittelu, jossa moniam­ma­til­li­sesti koottu opiske­li­ja­tiimi toteuttaa työelämän toimek­siantona suunni­tellen, toteuttaen ja arvioiden projek­ti­päivän aidon asiakas­koh­de­ryhmän kanssa. Opiske­li­joita saattaa olla myös käytännön harjoit­te­luissa samaan aikaan samoissa yksiköissä, mutta yhteistyö on vielä ollut hyvin vähäistä. On huomioitava, että tavoi­tel­lessa käytännön arvoa monia­lai­suuden opetta­mi­selle, opetus ja oppiminen pitäisi sitoa todel­lisen työelämän käytän­töihin ja konteks­teihin (Timperi 2022).

Karelian sote-alan opiske­li­joiden harjoit­te­lu­paik­ka­määrät ovat kasvussa 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun sote-alan koulu­tusten harjoit­te­lu­paik­ka­tarve on kasva­massa jatkossa reilusti yli 1000 harjoit­te­lu­paikkaan lukukau­dessa. Jo vakiin­tu­neiden koulu­tusten lisäksi vuonna 2022 alkaneiden gerono­mi­kou­lu­tuksen ja syksyllä 2023 alkavan toimin­ta­te­ra­peut­ti­kou­lu­tuksen myötä harjoit­te­lu­paik­ka­tarve kasvaa entisestään. Uusien koulu­tuksien tarvit­semien harjoit­te­lu­paik­kojen myötä saadaan vahvis­tettua uuden­laista osaamista Pohjois-Karjalan alueelle.

Sairaan­hoi­tajien koulu­tuk­sessa opiske­lijat suorit­tavat harjoit­telua yhteensä 90 opinto­pis­tettä, josta opinnäy­tetyön osuus on 15 opinto­pis­tettä (Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu 2022a). Tervey­salan hoitotyön koulu­tuksen harjoit­teluja sääntelee Euroopan Unionin direk­tiivi (2005/36/EY ja 2013/55/EU). Harjoit­te­lujen tulee EU-direk­tiivin mukaan tapahtua asiakkaiden/potilaiden todel­li­sissa hoito­ym­pä­ris­töissä. Karelian sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tuksen sisäänotto on kaksi kertaa vuodessa ja lukukausittain sairaan­hoi­ta­jao­pis­ke­li­joille harjoit­te­lu­paik­ka­tarve olisi noin 410 paikkaa. Sairaan­hoi­tajien harjoit­telut sijoit­tuvat koko lukukauden ajalle, alkaen ensim­mäi­sestä lukukau­desta. Lisäksi kahdella lukukau­della on opiske­li­joilla suori­tet­ta­vanaan kaksi harjoit­telua hoitotyön eri teemoissa.

Fysio­te­ra­peuttien koulu­tuk­sessa opiske­lijat suorit­tavat käytännön harjoit­telua 46 opinto­pis­tettä (Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu 2022b), jonka lisäksi opiske­lijat tekevät 15 opinto­pisteen opinnäy­tetyön. Fysio­te­ra­peut­ti­kou­lu­tuksen sisäänotto toteutuu kaksi kertaa vuodessa. Lukukausittain Karelian fysio­te­ra­peut­tio­pis­ke­li­joille pitäisi olla harjoit­te­lu­paikkoja noin 150, jonka lisäksi tarvitaan ensim­mäisen lukukauden opiske­li­joiden orien­toivan harjoit­telun paikat. Fysio­te­ra­piao­pis­ke­li­joiden harjoit­telut sijoit­tuvat koko lukukauden ajalle, alkaen kolman­nesta lukukaudesta. 

Sosio­nomien koulu­tuk­sessa opiske­li­joilla on opintojen aikana harjoit­telua yhteensä 53 opinto­pis­tettä, josta opinnäy­tetyön osuus on 15 opinto­pis­tettä (Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu 2022c). Karelian sosio­no­mi­kou­lu­tuksen sisäänotto toteutuu kaksi kertaa vuodessa. Sosio­nomien lukukausit­tainen harjoit­te­lu­paik­ka­tarve on noin 300 harjoit­te­lu­paikkaa.  Harjoit­telut sijoit­tuvat koko lukukauden ajalle, alkaen toisesta lukukaudesta.

Sosiaali- ja terveysala isojen muutosten keskellä

Sote-alaa on viimeisten vuosien aikana kohdannut useampi muutos, joilla on suoria sekä välil­lisiä vaiku­tuksia käytännön harjoit­te­lu­paik­kojen saata­vuuteen. Esimer­kiksi Covid-19 kriisin sote-alan palve­lu­velan purka­minen tulee kestämään vielä vuosia. Kriisin aikana monen tukea tarvit­sevan tilanne heikkeni entisestään, ja tuen piiriin tuli uusia ihmisiä, jotka lisäävät palve­luiden tarvetta. Kriisin voidaan myös katsoa lisänneen palve­lu­jär­jes­telmän henki­löstöön kohdis­tuvaa kuormi­tusta (Varanka ym. 2022).

Sote-alan henki­löstön jaksa­misen haasteet sekä työkuor­mitus ovat kehit­tyneet usean vuoden aikana huonompaan suuntaan mm. henki­löstön eläköi­tyessä (Honka­tukia 2019; Kansal­linen koulu­tuksen arvioin­ti­keskus 2020). Korona, hoitoalan työtais­te­lu­toimet, hoita­ja­mi­toitus ja negatii­vinen julkisuus, sotealan henki­löstön riittävyys sekä hyvin­voin­tia­lueille siirty­minen ovat olleet sote-alan haasteita (THL 2022a, 2; THL 2022b).

Uudet hyvin­voin­tia­lueet aloit­tivat toiminnan 1.1.2023, jolla voi olla vaiku­tuksia opiske­li­joiden käytännön harjoit­te­lu­paik­kojen saamiseen. Samaan aikaan sote-alan käytännön harjoit­te­luiden korvaukset siirtyvät ammat­ti­kor­kea­kou­luilta valtiolle (STM 2022), tämä voi vaikuttaa etenkin yksityisten toimi­joiden haluk­kuuteen ottaa opiske­li­joita käytännön harjoit­te­lu­jak­solle. Lakieh­do­tuksen tavoit­teena oli tarjota opiske­li­joille riittä­västi harjoit­te­lu­paikkoja yhden­ver­tai­sesti koko Suomessa. Harvaan asutut alueet ja asukas­tiheys vaikut­tavat hyvin­voin­tia­lueiden tarpeisiin sekä rahoi­tukseen (THL 2022c, 4, 18, 38). Pohjois-Karja­lassa harjoit­te­lu­paikkoja on tarjolla ja harjoit­te­lu­yh­teistyö tehdään koko maakunnan alueella.

Työelä­mä­opet­ta­juus­malli-hanke kehittää harjoit­teluja yhdessä työnan­tajien kanssa

Hanke­tiimi verkos­toitui aktii­vi­sesti Pohjois-Karjalan alueen sote-alan eri palve­lujen tarjoajien sekä muiden työelämän toimi­joiden ja hankkeiden edustajien kanssa. Yhteis­työssä suunni­teltiin sote-alan opiske­li­joiden harjoit­te­luihin liittyviä asioita. Harjoit­te­lu­paik­kojen määrää tulisi lisätä ja mahdol­listaa monipuo­lisia harjoit­te­lujen toteu­tuksia sekä moniam­ma­til­lisia harjoit­teluja työelämän eri yksiköissä. Opiske­li­ja­mo­duuli- ja työpa­ri­työs­ken­te­ly­malli harjoit­te­luissa voisivat osaltaan tarjota ratkaisuja harjoit­te­lu­paik­kojen lisää­miseen sote-alalla.

Hankkeen alussa havaittiin jo useita haasteita työelämän mahdol­li­suuk­sissa tarjota harjoit­te­lu­paikkaa. Harjoit­te­lu­paikat eivät aina sovellu kaikille sote-alan opiske­li­joille, esimer­kiksi sairaan­hoi­ta­jao­pis­ke­li­jalla tulee olla harjoit­te­lu­pai­kassa ohjaajana sairaan­hoitaja. Maakunnan alueella on tarjolla paremmin harjoit­te­lu­paikkoja, joihin ei välttä­mättä saada opiske­li­joita harjoit­teluun, esimer­kiksi pitkien välimat­kojen vuoksi. Tämä osaltaan voi vaikuttaa ammattiin valmis­tu­misen ajankohtaan, jos opiske­li­jalla ei ole jousta­vuutta harjoit­te­lujen tekemiseen myös maakun­nassa (Kangas 2021).

Harjoit­te­lu­paik­kojen riittä­vyyden lisäksi opiske­li­joiden tuen ja ohjauksen tarve on lisään­tynyt. Nyt tulee kehittää joustavia ratkaisuja sekä opiske­li­joille että ohjaa­ville ammat­ti­lai­sille tähän tarpeeseen, esimer­kiksi hyödyn­tä­mällä etäoh­jauksen menetelmiä ja mahdol­li­suuksia. Työelä­mä­opet­ta­juus­malli voi olla yksi ratkai­su­malli, jota on pilotoitu tämän hankkeen aikana opiske­li­ja­mo­duulia toteut­ta­vassa hoitotyön yksikössä.

Monia­laisen harjoit­telun toteu­tu­minen vaatii tiivistä yhteistyötä 

Karelian oppimis- ja palve­lu­ym­pä­ristö TARMO toimii sote-alan opiske­li­joiden moniam­ma­til­lisena käytännön harjoit­te­lu­paikkana. Hankkeen aikana on pyritty kehit­tämään toiminnan moniam­ma­til­li­suutta nykyistä monia­lai­sem­maksi TARMO:n henki­löstön, opiske­li­joiden sekä työelämän edustajien kanssa. Esimer­kiksi TARMO:n monipuo­li­sesta toimin­nasta on tuotettu hankkeen avulla esitte­ly­videot, joilla pyritään viestimään toimin­nasta eri kohderyhmille.

Eri koulu­tuksien opetus­suun­ni­telmat ovat toteu­tuk­seltaan erilaisia; harjoit­telut ovat eri pituisia ja toteu­tusa­jan­kohdat vaihte­levat lukukauden aikana. Moniam­ma­til­liset koulu­tukset tarvit­sevat yhteen­so­vit­ta­mista harjoit­te­lujen osalta jo opetus­suun­ni­telman suunnit­te­lu­vai­heessa. Koulu­tuksien kehit­tä­minen kohti tulevai­suuden työelämän osaamis­tar­peita on pitkä­jän­teistä ja alkaa jo opetus­suun­ni­tel­ma­vai­heesta (Timperi 2022).

Monia­laisen harjoit­telun toteu­tu­miseen tarvitaan jatkos­sakin tiivistä yhteis­työtä työelämän sekä korkea­koulun kanssa. Harjoit­te­lu­paik­kojen sijoit­tu­mi­sesta ja työllis­ty­mi­sestä maakun­nassa tarvit­taisiin vielä tarkempaa selvit­tä­mistä, jotta kasvaviin harjoit­te­lu­paik­ka­määriin ja työelämän henki­lös­tö­tar­peisiin sote-alalla voidaan tarpeiden mukai­sesti vastata myös jatkossa. 


Kirjoit­tajat :

Hilppa Mustonen, opettaja, fysio­te­ra­pia­kou­lutus, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Mirka Nisula, opettaja, sosio­no­mi­kou­lutus, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Jaana Pantsari, lehtori, sairaan­hoi­ta­ja­kou­lutus, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Kirjoit­tajat toimivat Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun hoitotyön, kuntou­tuksen ja sosiaa­lialan opetus-, ohjaus- ja hanke­teh­tä­vissä. Hanke­tii­mille on muotou­tunut yhtenäinen ajatus moniam­ma­til­li­sesta yhteistyön tarpeesta koulu­tuksen suunnit­te­lussa, eri koulu­tusa­lojen harjoit­te­lujen yhteen sovit­ta­mi­sesta ja toteutus toteu­tuk­selta harjoit­te­lujen edelleen kehit­tä­mi­sestä, sosiaali- ja tervey­salan opiske­li­joiden moniam­ma­til­li­suuden mahdol­lis­ta­mi­sesta, mutta myös laajem­mankin monia­lai­suuden tuomi­sesta kokeiluja hyödyntäen sosiaali- ja tervey­salan opintoihin. 


Ammat­ti­kor­kea­kou­lulaki (932/2014).   https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932  5.1.2023. 

Euroopan Unionin direk­tiivi (2005/36/EY) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/?uri=CELEX:32005L0036 5.1.2023. 

Euroopan Unionin direk­tiivi (2013/55/EU) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013L0055 5.1.2023. 

Honka­tukia, Juha. 2019. Palve­lu­tarve kasvaa, mutta riittääkö palve­luiden tekijöitä. Pääkir­joitus. Optimi-uutis­kirje. 28.2.2019. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040411057 18.1.2023. 

Isoher­ranen, K. 2012. Uhka vai mahdol­lisuus –moniam­ma­til­lista yhteis­työtä kehit­tä­mässä. Väitös­kirja. Helsingin yliopisto, valtio­tie­teel­linen tiede­kunta, sosiaa­li­tie­teiden laitos http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7664-0  26.1.2023.

Kangas, L. 2021. Opiske­li­joiden harjoit­te­lu­paikat ovat olleet kiven alla korona-aikana: suurin osa pääsi harjoit­teluun, mutta alojen väliset erot ovat isot. https://yle.fi/a/3-11744782 24.1.2023.

Kansal­linen koulu­tuksen arvioin­ti­keskus. 2020. Sosiaali- ja tervey­salan korkea­kou­lu­tuksen arviointi. Hanke­suun­ni­telma. Korkea­kou­lujen arvioin­ti­jaoston hyväksymä 16.9.2020. https://karvi.fi/wp-content/uploads/2020/09/Hankesuunnitelma_valmis-1.pdf 20.1.2023.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu. 2022a. Sairaan­hoi­ta­ja­kou­lutus (AMK), päivä, syksy 2022.    https://opinto-opas.karelia.fi/fi/47/fi/122/SHNS22/plan/332/year/2022 18.1.2023. 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu. 2022b. Fysio­te­ra­peutti (AMK), päivä, syksy 2022. https://opinto-opas.karelia.fi/fi/47/fi/118/SFNS22/plan/341/year/2022 4.1.2023. 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu. 2022c. Sosionomi (AMK)., päivä, kevät 2023.  https://opinto-opas.karelia.fi/fi/47/fi/127/SSNK23/plan/357/year/2022 16.1.2023. 

Manninen K. 2014. Experiencing authencity – The core of student learning in clinical practice. Karolinska Insti­tutet. Tukholma. Väitös­kirja. https://www.proquest.com/openview/45d88f9e4b964634c5dcbd396e0a5250/1.pdf?pq-origsite=gscholar&cbl=2026366&diss=y  5.1.2023. 

Opiske­li­ja­mo­duu­li­har­joittelu. https://www.tays.fi/fi-FI/Koulutus/Opetus/Terveysalan_harjoittelu/Opiskelijamoduuliharjoittelu(80237) 5.1.2023. 

Pohjois-Karja­lassa Suomen ensim­mäiset työelä­mä­opet­tajat. https://pko.fi/news/pohjois-karjalassa-suomen-ensimmaiset-tyoelamaopettajat/  5.1.2023. 

STM. 2019. Sosiaali- ja tervey­den­huollon uudistus (sote- uudistus) https://stm.fi/soteuudistus 4.1.2023 

STM. 2020. Uusia käytäntöjä ja raken­teita näyttöön perus­tuvan hoitotyön osaamisen kehit­tä­mi­seksi. Ehdotukset työelä­mälle ja koulu­tuk­selle. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4145-8

STM. 2022. Valtio korvaa sosiaali- ja tervey­salan ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­tojen harjoit­te­lu­kus­tan­nukset. https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/valtio-korvaa-sosiaali-ja-terveysalan-ammattikorkeakoulututkintojen-harjoittelukustannukset  4.1.2023 

THL työpaperi 26/2022a. Sote-rahoi­tuksen tarve­va­kiointi. Holster, T., Haula, T. & Korajoki, M. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-876-7 18.1.2023. 

THL 2022b. Koronae­pi­demian vaiku­tukset hyvin­vointiin, palve­luihin ja talouteen. Seuran­ta­ra­portti koronan vaiku­tuk­sista hyvin­vointiin, palve­luihin ja talouteen. Vuoden 2021 ja 2020 raportit. https://www.julkari.fi/handle/10024/143938 18.1.2023. 

THL työpaperi 22/2022c. Olosuh­de­te­kijät sosiaali- ja tervey­den­huollon rahoi­tuk­sessa. Häkkinen, U., Laukkonen, M-L., Nguyen, L., Holster, T. & Kapiainen, S. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-874-3 18.1.2023.  

Timperi, T. 2022. Sote-integraation edellyttämä monia­lainen yhteis­työ­osaa­minen. Selvi­tys­hen­kilön raportti. Sosiaali- ja terveys­mi­nis­teriön raportteja ja muistioita. 2022:22 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5399-4 26.1.2023.

Varanka, J., Packalen, P., Voipio-Pulkki, L.M., Määttä, S., Pohjola, P., Salminen, M., Railavo, J., Berghäll, J., Rikama, S., Neder­ström, H. & Hiitola, J. 2022. COVID-19 –kiirsin yhteis­kun­nal­liset vaiku­tukset Suomessa. Valtio­veu­voston julkaisuja 2022:14. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-708-9 24.1.2023.