Sote-alan opis­ke­li­joille tarvi­taan lisää harjoit­te­lu­paik­koja – Työelä­mä­opet­ta­juus­malli -hanke etsii haas­tee­seen ratkaisuja

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa aloi­tet­tiin syksyllä 2021 Otsa­kor­pi­sää­tiön rahoit­tama Sosi­aali- ja tervey­sa­lan työelä­mä­opet­ta­juus­malli -hanke. Hank­keen tavoit­teena oli vahvis­taa ja uudis­taa Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun, sosi­aali- ja tervey­sa­lan (sote) toimi­joi­den sekä muiden työelä­mä­kump­pa­nei­den kanssa tehtä­vää yhteis­työtä maakun­nal­li­sesti. Hank­keen tarkoi­tuk­sena oli selvit­tää moniam­ma­til­lis­ten harjoit­te­lu­jen toteu­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sia ja pilo­toida työelä­mä­opet­ta­juus­mal­lia. STM (2020) on suosi­tel­lut, että sote-alalla vastat­tai­siin tule­vai­suu­den osaa­mis­tar­pee­seen esimer­kiksi moniam­ma­til­li­silla tiimiharjoitteluilla. 

Moniam­ma­til­li­sen työs­ken­te­lyn lisäksi jokai­sella Kare­lian sosi­aali- ja tervey­sa­lan koulu­tus­vas­tuulla oli hank­keessa oma työpa­ket­tinsa. Hoitoa­lan, fysio­te­ra­pian ja sosi­aa­lia­lan koulu­tus­ten työpa­ket­tien keskei­nen tavoite oli avata koulu­tus­vas­tuulle uusia harjoit­te­lu­ym­pä­ris­töjä ja kokeilla uusia jous­ta­via oppi­mista edis­tä­viä käytän­teitä. Kare­lian sote-alan opis­ke­li­joi­den harjoit­te­lu­paik­ka­tarve luku­kau­dessa on viime luku­kausina ollut yhteensä noin 950 harjoit­te­lu­paik­kaa. Tervey­den­hoi­taja-, gero­nomi- ja toimin­ta­te­ra­pia­kou­lu­tuk­sien myötä harjoit­te­lu­paik­ko­jen tarve lisään­tyy jatkuvasti. 

Sote-alan harjoit­te­lui­den lähtö­koh­dat 

Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­laki (932/2014) määrit­te­lee ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­toi­hin kuulu­vaa harjoit­te­lua. Sote-alan ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­toi­hin sisäl­tyy ammat­ti­tai­toa edis­tä­vää harjoit­te­lua 45-120 opin­to­pis­tettä, joista merkit­tävä osa tapah­tuu käytän­nön harjoit­te­lussa (STM 2022). Yhden opin­to­pis­teen laajuus on 27 tuntia opis­ke­li­jan työtä. Käytän­nön harjoit­te­lulla tarkoi­te­taan opis­ke­li­jan aidossa oppi­mi­sym­pä­ris­tössä tapah­tu­vaa oppi­mista. Harjoit­te­luilla tavoi­tel­laan opis­ke­li­jan pereh­ty­mistä amma­til­li­sen osaa­mi­sen kannalta keskei­siin työteh­tä­viin sekä ammatin edel­lyt­tä­mien tieto­jen, taito­jen, arvojen sekä eettis­ten peri­aat­tei­den hallin­taa ja asia­kas­työ­hön sovel­ta­mista. (STM 2020, 31). 

Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen tehtä­vänä on valmis­taa tule­vai­suu­den osaajia, joilla olisi valmius työelä­män osaa­mis­tar­pei­siin. Tämän päivän työelä­mässä tarvi­taan aiempaa enemmän moniam­ma­til­li­sista toimin­taa. Tule­vai­suu­den sote-palve­lui­den uudis­tuk­ses­sa­kin koros­tuu monia­lai­sen yhteis­työn merki­tys (Timperi 2022).  Yksi­löi­den ongel­mien ollessa entistä laajem­pia, niiden ratkai­se­mi­seen tarvi­taan usean eri osa-alueen asian­tun­ti­jan osaa­mista. Yksit­täi­set asian­tun­ti­jat eivät pysty hallit­se­maan enää koko­nai­suutta tieto­mää­rän ja osaa­mis­vaa­ti­mus­ten kehit­tyessä sekä kasvaessa. Yksilön asioi­den ratkai­se­mi­seksi tarvi­taan eri alojen osaa­jien tiimi, joiden toimin­nan keskiössä on yksilö. (Isoher­ra­nen 2012.) 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa moniam­ma­til­li­suutta on lisätty opetus­suun­ni­tel­miin jo opin­to­jak­so­jen myötä, jolloin opis­ke­li­jat pääse­vät tutus­tu­maan toisen koulu­tusa­lan opis­ke­li­joi­hin. Esimerk­kinä hyvin­voin­nin, tervey­den ja toimin­ta­ky­vyn edis­tä­mi­sen (HTT) -harjoit­telu, jossa moniam­ma­til­li­sesti koottu opis­ke­li­ja­tiimi toteut­taa työelä­män toimek­sian­tona suun­ni­tel­len, toteut­taen ja arvioi­den projek­ti­päi­vän aidon asia­kas­koh­de­ryh­män kanssa. Opis­ke­li­joita saattaa olla myös käytän­nön harjoit­te­luissa samaan aikaan samoissa yksi­köissä, mutta yhteis­työ on vielä ollut hyvin vähäistä. On huomioi­tava, että tavoi­tel­lessa käytän­nön arvoa monia­lai­suu­den opet­ta­mi­selle, opetus ja oppi­mi­nen pitäisi sitoa todel­li­sen työelä­män käytän­töi­hin ja konteks­tei­hin (Timperi 2022).

Kare­lian sote-alan opis­ke­li­joi­den harjoit­te­lu­paik­ka­mää­rät ovat kasvussa 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun sote-alan koulu­tus­ten harjoit­te­lu­paik­ka­tarve on kasva­massa jatkossa reilusti yli 1000 harjoit­te­lu­paik­kaan luku­kau­dessa. Jo vakiin­tu­nei­den koulu­tus­ten lisäksi vuonna 2022 alka­nei­den gero­no­mi­kou­lu­tuk­sen ja syksyllä 2023 alkavan toimin­ta­te­ra­peut­ti­kou­lu­tuk­sen myötä harjoit­te­lu­paik­ka­tarve kasvaa enti­ses­tään. Uusien koulu­tuk­sien tarvit­se­mien harjoit­te­lu­paik­ko­jen myötä saadaan vahvis­tet­tua uuden­laista osaa­mista Pohjois-Karja­lan alueelle.

Sairaan­hoi­ta­jien koulu­tuk­sessa opis­ke­li­jat suorit­ta­vat harjoit­te­lua yhteensä 90 opin­to­pis­tettä, josta opin­näy­te­työn osuus on 15 opin­to­pis­tettä (Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu 2022a). Tervey­sa­lan hoito­työn koulu­tuk­sen harjoit­te­luja sään­te­lee Euroo­pan Unionin direk­tiivi (2005/36/EY ja 2013/55/EU). Harjoit­te­lu­jen tulee EU-direk­tii­vin mukaan tapah­tua asiakkaiden/potilaiden todel­li­sissa hoito­ym­pä­ris­töissä. Kare­lian sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tuk­sen sisään­otto on kaksi kertaa vuodessa ja luku­kausit­tain sairaan­hoi­ta­jao­pis­ke­li­joille harjoit­te­lu­paik­ka­tarve olisi noin 410 paikkaa. Sairaan­hoi­ta­jien harjoit­te­lut sijoit­tu­vat koko luku­kau­den ajalle, alkaen ensim­mäi­sestä luku­kau­desta. Lisäksi kahdella luku­kau­della on opis­ke­li­joilla suori­tet­ta­va­naan kaksi harjoit­te­lua hoito­työn eri teemoissa.

Fysio­te­ra­peut­tien koulu­tuk­sessa opis­ke­li­jat suorit­ta­vat käytän­nön harjoit­te­lua 46 opin­to­pis­tettä (Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu 2022b), jonka lisäksi opis­ke­li­jat tekevät 15 opin­to­pis­teen opin­näy­te­työn. Fysio­te­ra­peut­ti­kou­lu­tuk­sen sisään­otto toteu­tuu kaksi kertaa vuodessa. Luku­kausit­tain Kare­lian fysio­te­ra­peut­tio­pis­ke­li­joille pitäisi olla harjoit­te­lu­paik­koja noin 150, jonka lisäksi tarvi­taan ensim­mäi­sen luku­kau­den opis­ke­li­joi­den orien­toi­van harjoit­te­lun paikat. Fysio­te­ra­piao­pis­ke­li­joi­den harjoit­te­lut sijoit­tu­vat koko luku­kau­den ajalle, alkaen kolman­nesta lukukaudesta. 

Sosio­no­mien koulu­tuk­sessa opis­ke­li­joilla on opin­to­jen aikana harjoit­te­lua yhteensä 53 opin­to­pis­tettä, josta opin­näy­te­työn osuus on 15 opin­to­pis­tettä (Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu 2022c). Kare­lian sosio­no­mi­kou­lu­tuk­sen sisään­otto toteu­tuu kaksi kertaa vuodessa. Sosio­no­mien luku­kausit­tai­nen harjoit­te­lu­paik­ka­tarve on noin 300 harjoit­te­lu­paik­kaa.  Harjoit­te­lut sijoit­tu­vat koko luku­kau­den ajalle, alkaen toisesta lukukaudesta.

Sosi­aali- ja tervey­sala isojen muutos­ten keskellä

Sote-alaa on viimeis­ten vuosien aikana kohdan­nut useampi muutos, joilla on suoria sekä välil­li­siä vaiku­tuk­sia käytän­nön harjoit­te­lu­paik­ko­jen saata­vuu­teen. Esimer­kiksi Covid-19 kriisin sote-alan palve­lu­ve­lan purka­mi­nen tulee kestä­mään vielä vuosia. Kriisin aikana monen tukea tarvit­se­van tilanne heik­keni enti­ses­tään, ja tuen piiriin tuli uusia ihmisiä, jotka lisää­vät palve­lui­den tarvetta. Kriisin voidaan myös katsoa lisän­neen palve­lu­jär­jes­tel­män henki­lös­töön kohdis­tu­vaa kuor­mi­tusta (Varanka ym. 2022).

Sote-alan henki­lös­tön jaksa­mi­sen haas­teet sekä työkuor­mi­tus ovat kehit­ty­neet usean vuoden aikana huonom­paan suun­taan mm. henki­lös­tön eläköi­tyessä (Honka­tu­kia 2019; Kansal­li­nen koulu­tuk­sen arvioin­ti­kes­kus 2020). Korona, hoitoa­lan työtais­te­lu­toi­met, hoita­ja­mi­toi­tus ja nega­tii­vi­nen julki­suus, sotea­lan henki­lös­tön riit­tä­vyys sekä hyvin­voin­tia­lueille siir­ty­mi­nen ovat olleet sote-alan haas­teita (THL 2022a, 2; THL 2022b).

Uudet hyvin­voin­tia­lu­eet aloit­ti­vat toimin­nan 1.1.2023, jolla voi olla vaiku­tuk­sia opis­ke­li­joi­den käytän­nön harjoit­te­lu­paik­ko­jen saami­seen. Samaan aikaan sote-alan käytän­nön harjoit­te­lui­den korvauk­set siir­ty­vät ammat­ti­kor­kea­kou­luilta valtiolle (STM 2022), tämä voi vaikut­taa etenkin yksi­tyis­ten toimi­joi­den haluk­kuu­teen ottaa opis­ke­li­joita käytän­nön harjoit­te­lu­jak­solle. Lakieh­do­tuk­sen tavoit­teena oli tarjota opis­ke­li­joille riit­tä­västi harjoit­te­lu­paik­koja yhden­ver­tai­sesti koko Suomessa. Harvaan asutut alueet ja asukas­ti­heys vaikut­ta­vat hyvin­voin­tia­luei­den tarpei­siin sekä rahoi­tuk­seen (THL 2022c, 4, 18, 38). Pohjois-Karja­lassa harjoit­te­lu­paik­koja on tarjolla ja harjoit­te­lu­yh­teis­työ tehdään koko maakun­nan alueella.

Työelä­mä­opet­ta­juus­malli-hanke kehit­tää harjoit­te­luja yhdessä työnan­ta­jien kanssa

Hanke­tiimi verkos­toi­tui aktii­vi­sesti Pohjois-Karja­lan alueen sote-alan eri palve­lu­jen tarjoa­jien sekä muiden työelä­män toimi­joi­den ja hank­kei­den edus­ta­jien kanssa. Yhteis­työssä suun­ni­tel­tiin sote-alan opis­ke­li­joi­den harjoit­te­lui­hin liit­ty­viä asioita. Harjoit­te­lu­paik­ko­jen määrää tulisi lisätä ja mahdol­lis­taa moni­puo­li­sia harjoit­te­lu­jen toteu­tuk­sia sekä moniam­ma­til­li­sia harjoit­te­luja työelä­män eri yksi­köissä. Opis­ke­li­ja­mo­duuli- ja työpa­ri­työs­ken­te­ly­malli harjoit­te­luissa voisi­vat osal­taan tarjota ratkai­suja harjoit­te­lu­paik­ko­jen lisää­mi­seen sote-alalla.

Hank­keen alussa havait­tiin jo useita haas­teita työelä­män mahdol­li­suuk­sissa tarjota harjoit­te­lu­paik­kaa. Harjoit­te­lu­pai­kat eivät aina sovellu kaikille sote-alan opis­ke­li­joille, esimer­kiksi sairaan­hoi­ta­jao­pis­ke­li­jalla tulee olla harjoit­te­lu­pai­kassa ohjaa­jana sairaan­hoi­taja. Maakun­nan alueella on tarjolla parem­min harjoit­te­lu­paik­koja, joihin ei vält­tä­mättä saada opis­ke­li­joita harjoit­te­luun, esimer­kiksi pitkien väli­mat­ko­jen vuoksi. Tämä osal­taan voi vaikut­taa ammat­tiin valmis­tu­mi­sen ajan­koh­taan, jos opis­ke­li­jalla ei ole jous­ta­vuutta harjoit­te­lu­jen teke­mi­seen myös maakun­nassa (Kangas 2021).

Harjoit­te­lu­paik­ko­jen riit­tä­vyy­den lisäksi opis­ke­li­joi­den tuen ja ohjauk­sen tarve on lisään­ty­nyt. Nyt tulee kehit­tää jous­ta­via ratkai­suja sekä opis­ke­li­joille että ohjaa­ville ammat­ti­lai­sille tähän tarpee­seen, esimer­kiksi hyödyn­tä­mällä etäoh­jauk­sen mene­tel­miä ja mahdol­li­suuk­sia. Työelä­mä­opet­ta­juus­malli voi olla yksi ratkai­su­malli, jota on pilo­toitu tämän hank­keen aikana opis­ke­li­ja­mo­duu­lia toteut­ta­vassa hoito­työn yksikössä.

Monia­lai­sen harjoit­te­lun toteu­tu­mi­nen vaatii tiivistä yhteistyötä 

Kare­lian oppimis- ja palve­lu­ym­pä­ristö TARMO toimii sote-alan opis­ke­li­joi­den moniam­ma­til­li­sena käytän­nön harjoit­te­lu­paik­kana. Hank­keen aikana on pyritty kehit­tä­mään toimin­nan moniam­ma­til­li­suutta nykyistä monia­lai­sem­maksi TARMO:n henki­lös­tön, opis­ke­li­joi­den sekä työelä­män edus­ta­jien kanssa. Esimer­kiksi TARMO:n moni­puo­li­sesta toimin­nasta on tuotettu hank­keen avulla esit­te­ly­vi­deot, joilla pyri­tään vies­ti­mään toimin­nasta eri kohderyhmille.

Eri koulu­tuk­sien opetus­suun­ni­tel­mat ovat toteu­tuk­sel­taan erilai­sia; harjoit­te­lut ovat eri pitui­sia ja toteu­tusa­jan­koh­dat vaih­te­le­vat luku­kau­den aikana. Moniam­ma­til­li­set koulu­tuk­set tarvit­se­vat yhteen­so­vit­ta­mista harjoit­te­lu­jen osalta jo opetus­suun­ni­tel­man suun­nit­te­lu­vai­heessa. Koulu­tuk­sien kehit­tä­mi­nen kohti tule­vai­suu­den työelä­män osaa­mis­tar­peita on pitkä­jän­teistä ja alkaa jo opetus­suun­ni­tel­ma­vai­heesta (Timperi 2022).

Monia­lai­sen harjoit­te­lun toteu­tu­mi­seen tarvi­taan jatkos­sa­kin tiivistä yhteis­työtä työelä­män sekä korkea­kou­lun kanssa. Harjoit­te­lu­paik­ko­jen sijoit­tu­mi­sesta ja työl­lis­ty­mi­sestä maakun­nassa tarvit­tai­siin vielä tarkem­paa selvit­tä­mistä, jotta kasva­viin harjoit­te­lu­paik­ka­mää­riin ja työelä­män henki­lös­tö­tar­pei­siin sote-alalla voidaan tarpei­den mukai­sesti vastata myös jatkossa. 


Kirjoit­ta­jat :

Hilppa Musto­nen, opet­taja, fysio­te­ra­pia­kou­lu­tus, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Mirka Nisula, opet­taja, sosio­no­mi­kou­lu­tus, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Jaana Pant­sari, lehtori, sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tus, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Kirjoit­ta­jat toimi­vat Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun hoito­työn, kuntou­tuk­sen ja sosi­aa­lia­lan opetus-, ohjaus- ja hanke­teh­tä­vissä. Hanke­tii­mille on muotou­tu­nut yhte­näi­nen ajatus moniam­ma­til­li­sesta yhteis­työn tarpeesta koulu­tuk­sen suun­nit­te­lussa, eri koulu­tusa­lo­jen harjoit­te­lu­jen yhteen sovit­ta­mi­sesta ja toteu­tus toteu­tuk­selta harjoit­te­lu­jen edel­leen kehit­tä­mi­sestä, sosi­aali- ja tervey­sa­lan opis­ke­li­joi­den moniam­ma­til­li­suu­den mahdol­lis­ta­mi­sesta, mutta myös laajem­man­kin monia­lai­suu­den tuomi­sesta kokei­luja hyödyn­täen sosi­aali- ja tervey­sa­lan opin­toi­hin. 


Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­laki (932/2014).   https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932  5.1.2023. 

Euroo­pan Unionin direk­tiivi (2005/36/EY) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/?uri=CELEX:32005L0036 5.1.2023. 

Euroo­pan Unionin direk­tiivi (2013/55/EU) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013L0055 5.1.2023. 

Honka­tu­kia, Juha. 2019. Palve­lu­tarve kasvaa, mutta riit­tääkö palve­lui­den teki­jöitä. Pääkir­joi­tus. Optimi-uutis­kirje. 28.2.2019. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040411057 18.1.2023. 

Isoher­ra­nen, K. 2012. Uhka vai mahdol­li­suus –moniam­ma­til­lista yhteis­työtä kehit­tä­mässä. Väitös­kirja. Helsin­gin yliopisto, valtio­tie­teel­li­nen tiede­kunta, sosi­aa­li­tie­tei­den laitos http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7664-0  26.1.2023.

Kangas, L. 2021. Opis­ke­li­joi­den harjoit­te­lu­pai­kat ovat olleet kiven alla korona-aikana: suurin osa pääsi harjoit­te­luun, mutta alojen väliset erot ovat isot. https://yle.fi/a/3-11744782 24.1.2023.

Kansal­li­nen koulu­tuk­sen arvioin­ti­kes­kus. 2020. Sosi­aali- ja tervey­sa­lan korkea­kou­lu­tuk­sen arviointi. Hanke­suun­ni­telma. Korkea­kou­lu­jen arvioin­ti­jaos­ton hyväk­symä 16.9.2020. https://karvi.fi/wp-content/uploads/2020/09/Hankesuunnitelma_valmis-1.pdf 20.1.2023.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu. 2022a. Sairaan­hoi­ta­ja­kou­lu­tus (AMK), päivä, syksy 2022.    https://opinto-opas.karelia.fi/fi/47/fi/122/SHNS22/plan/332/year/2022 18.1.2023. 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu. 2022b. Fysio­te­ra­peutti (AMK), päivä, syksy 2022. https://opinto-opas.karelia.fi/fi/47/fi/118/SFNS22/plan/341/year/2022 4.1.2023. 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu. 2022c. Sosio­nomi (AMK)., päivä, kevät 2023.  https://opinto-opas.karelia.fi/fi/47/fi/127/SSNK23/plan/357/year/2022 16.1.2023. 

Manni­nen K. 2014. Expe­riencing authencity – The core of student lear­ning in clinical prac­tice. Karo­linska Insti­tu­tet. Tukholma. Väitös­kirja. https://www.proquest.com/openview/45d88f9e4b964634c5dcbd396e0a5250/1.pdf?pq-origsite=gscholar&cbl=2026366&diss=y  5.1.2023. 

Opis­ke­li­ja­mo­duu­li­har­joit­telu. https://www.tays.fi/fi-FI/Koulutus/Opetus/Terveysalan_harjoittelu/Opiskelijamoduuliharjoittelu(80237) 5.1.2023. 

Pohjois-Karja­lassa Suomen ensim­mäi­set työelä­mä­opet­ta­jat. https://pko.fi/news/pohjois-karjalassa-suomen-ensimmaiset-tyoelamaopettajat/  5.1.2023. 

STM. 2019. Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon uudis­tus (sote- uudis­tus) https://stm.fi/soteuudistus 4.1.2023 

STM. 2020. Uusia käytän­töjä ja raken­teita näyt­töön perus­tu­van hoito­työn osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seksi. Ehdo­tuk­set työelä­mälle ja koulu­tuk­selle. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4145-8

STM. 2022. Valtio korvaa sosi­aali- ja tervey­sa­lan ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­to­jen harjoit­te­lu­kus­tan­nuk­set. https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/valtio-korvaa-sosiaali-ja-terveysalan-ammattikorkeakoulututkintojen-harjoittelukustannukset  4.1.2023 

THL työpa­peri 26/2022a. Sote-rahoi­tuk­sen tarve­va­kiointi. Holster, T., Haula, T. & Kora­joki, M. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-876-7 18.1.2023. 

THL 2022b. Koro­nae­pi­de­mian vaiku­tuk­set hyvin­voin­tiin, palve­lui­hin ja talou­teen. Seuran­ta­ra­portti koronan vaiku­tuk­sista hyvin­voin­tiin, palve­lui­hin ja talou­teen. Vuoden 2021 ja 2020 rapor­tit. https://www.julkari.fi/handle/10024/143938 18.1.2023. 

THL työpa­peri 22/2022c. Olosuh­de­te­ki­jät sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon rahoi­tuk­sessa. Häkki­nen, U., Lauk­ko­nen, M-L., Nguyen, L., Holster, T. & Kapiai­nen, S. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-874-3 18.1.2023.  

Timperi, T. 2022. Sote-inte­graa­tion edel­lyt­tämä monia­lai­nen yhteis­työ­osaa­mi­nen. Selvi­tys­hen­ki­lön raportti. Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riön raport­teja ja muis­tioita. 2022:22 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5399-4 26.1.2023.

Varanka, J., Packa­len, P., Voipio-Pulkki, L.M., Määttä, S., Pohjola, P., Salmi­nen, M., Railavo, J., Berg­häll, J., Rikama, S., Neder­ström, H. & Hiitola, J. 2022. COVID-19 –kiirsin yhteis­kun­nal­li­set vaiku­tuk­set Suomessa. Valtio­veu­vos­ton julkai­suja 2022:14. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-708-9 24.1.2023.