Ru

En

Kategoria: Pulssi

  • Uusia sauna­kon­septeja suoma­laisten ja japani­laisten yhteistyönä

    Japani­lainen Nihon Fukushi University, Karelia-amk:n Innokau­punki-hanke ja Tulikivi Oyj järjes­tivät yhteis­työssä kansain­vä­lisen sauna-aiheisen työpajan Nunnan­lah­dessa, Juuassa 28.8 – 1.9.2023. Idea työpajan järjes­tä­mi­seksi syntyi Karelian vetämän Pohjois-Karjalan ja Japanin Naganon metsä­bio­ta­lous­yh­teistyön kehit­tä­minen 2020–2022 -hankkeen tutus­tu­mis­mat­kalla Japanissa alkuke­sästä 2022.  Sappo­rossa järjes­tetyn Pohjois-Karjalan metsä­bio­ta­lous­sek­torin toimi­joiden esitte­lyil­ta­päivän jälkei­sessä iltati­lai­suu­dessa Karelian edustajat tapasivat Nihon Fukushi yliopiston arkki­teh­tuu­rio­saston prosessori Daishi Sakaguchin. […]

  • Julkaisu: Pohjois-Karjalan ikäih­mi­sillä on asiaa terveys­pal­ve­lujen digitalisaatiosta

    Julkisten sosiaali- ja terveys­pal­ve­luiden digita­li­saatio etenee kovaa vauhtia. Digitaa­li­sista palve­luista ja terveys­tek­no­lo­giasta odotetaan ratkaisuja ikään­ty­neiden kotona selviy­ty­miseen, sairauksen omahoitoon ja seurantaan sekä yhden­ver­taisten palve­lujen tuottamiseen. Miten ikäih­miset pysyvät mukana terveys­pal­ve­lujen digita­li­saa­tiossa? Sitä selvi­tettiin Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun EAFS (RDI Excel­lence in creating Age Friendly Society in Remote Areas) -hankkeessa 2020-2023. Hankkeessa tuotettu julkaisu Pohjois-Karjalan ikäih­mi­sillä on asiaa terveys­pal­ve­lujen […]

  • Muistiys­tä­väl­liset avajaiset Kaivannonpuistossa

    Joensuun Pentti­län­rantaan raken­netun Kaivan­non­puiston ikä- ja muistiys­tä­väl­lisen puisto­ym­pä­ristön avajaisia vietettiin Maailman Alzheimer -päivänä syyskuussa, ja puisto oli täynnä muistin ystäviä. Juhlan avasi Muistista Laulajat -kuoro laula­malla tilan­teeseen sopivasti ”Mistä tunnet sä ystävän”.  Muistiys­tä­väl­li­syyden tärkeys tunnistetaan Joensuun kaupungin vastaava puutarhuri Jari Huikuri kertoi terveh­dys­pu­heessaan kaupungin puisto­ra­ken­ta­mi­sesta, jossa esteet­tömyys on ollut johtavia periaat­teita. Muistiys­tä­väl­lisyys oli sen sijaan […]

  • Tieto ohjaa toimintaa ja parantaa tehokkuutta

    Erilaisten laitteiden tuottama tieto ohjaa käyttäy­ty­mis­tämme, halusimme sitä tai emme. Sähkön kulutuk­sesta kertova lukema kannustaa säästämään sähköä ja makuu­huo­neessa sängyn alla vaaniva vaaka voi melkein huomaa­matta ohjata kättä enemmän salaat­ti­lau­tasen kuin kebabin suuntaan. Tietoa saa nykypäivänä valtavia määriä ja sitä myös tarvitaan. Urhei­lu­kello kannustaa liikkumaan, hybri­diauto säästämään polttoainetta Yksin­ker­tai­sem­pikin urhei­lu­kello kertoo prosent­teina päivän liikun­ta­ta­voitteen. Aikai­semmin […]

  • Digipe­da­go­ginen osaaminen kehit­tä­mis­koh­teena korkea­kou­lussa – Osa 2: Osaamis­tar­ve­ky­selyn tuloksia

    Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa on otettu viime vuosina käyttöön runsaasti uuden­laisia pedago­gisia työkaluja, oppimi­sym­pä­ristöjä, tiloja ja toimin­ta­tapoja osana Tulevai­suuden työ -kehit­tä­mis­ko­ko­nai­suutta. Sen kokoavana tavoit­teena on oppimi­sym­pä­ris­töjen ja pedago­giikan monia­lainen sekä työelä­mä­lä­heinen kehit­tä­minen. Nämä yhdessä ovat kannus­taneet järjes­tämään pedago­gisen osaamisen valmen­nuksen vuoden 2023 aikana. Valmen­nuksen suunnit­telua on ohjannut Karelian opetta­jille ja TKI-henki­lös­tölle suunnatun osaamis­tar­ve­ky­selyn tulokset. Osaamis­tar­ve­kysely toteu­tettiin osana Tulevai­suuden […]

  • Hiljainen tieto on tärkeä tiedon laji

    Tieto voidaan jakaa pääpiir­teittäin erilaisiin tiedon­la­jeihin. Yksi jako on ekspli­siit­tinen ja hiljainen tieto (tacit knowledge). Ekspli­siit­tinen tieto on sitä tietoa, jonka pystymme pukemaan sanoiksi, kirjoit­tamaan esimer­kiksi ohjekir­joiksi tai koodaamaan jollain muulla tavalla näkyväksi. Hiljainen tieto taas on sellaista tietoa, joka on mieles­sämme ja jota emme osaa kuvata sanoilla. Hiljainen tieto pitkälti konteks­ti­si­don­naista, se sisältää sosiaa­lisia […]

  • Miten toteuttaa vastuul­li­suutta omassa työssä?

    Keväällä 2023 järjes­tetyn Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun strate­gia­päivän aikana jäin miettimään, miten vastuul­lisuus ja kestävä kehitys ovat vaivihkaa viime vuosina hiipineet lähes kaikkeen: koulu­tukseen, työhön, uutisointiin ja arkipu­heeseen. Vastuul­lisuus ja kestävä kehitys on kirjattu myös Karelian strate­giaan 2030. Jäinkin pohtimaan, kuinka työnte­kijänä voin toteuttaa strategiaa toivo­tulla tavalla omassa työssäni hoitotyön koulu­tuksen lehtorina. Ilmaston muutoksen torju­miseen ja hiili­neu­raa­li­suuteen pyrki­miseen […]

  • Digipe­da­go­ginen osaaminen kehit­tä­mis­koh­teena korkea­kou­lussa – Osa 1: Näkökulmia digipedagogiaan

    Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa on otettu viime vuosina käyttöön runsaasti uuden­laisia pedago­gisia työkaluja, oppimi­sym­pä­ristöjä, tiloja ja toimin­ta­tapoja osana Tulevai­suuden työ -kehit­tä­mis­ko­ko­nai­suutta. Sen kokoavana tavoit­teena on oppimi­sym­pä­ris­töjen ja pedago­giikan monia­lainen sekä työelä­mä­lä­heinen kehit­tä­minen. Nämä yhdessä ovat kannus­taneet järjes­tämään pedago­gisen osaamisen valmen­nuksen vuoden 2023 aikana. Valmen­nuksen suunnit­telua on ohjannut Karelian opetta­jille ja TKI-henki­lös­tölle suunnatun keväällä 2022 toteu­tetun osaamis­tar­ve­ky­selyn tulokset. Osaamis­tar­ve­kysely […]

  • Moniam­ma­til­linen tieto on organi­saa­tiolle arvokasta

    Moniam­ma­til­li­sella tiedon­muo­dos­tuk­sella voidaan ymmärtää asiaa tai työteh­tävää paremmin ja saada tuo uusi ymmärrys osaksi ammattikäytäntöjä. Perin­tei­sessä organi­saa­tiossa ammatit toimivat usein erillään toisistaan. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia organi­saation rattaiden pyöri­miseen, jos tieto ei liiku tarpeeksi nopeasti eri tehtävien välillä. Usein organi­saatiot pyrkivät poistamaan tätä ongelmaa yhteistyön ja moniam­ma­til­li­suuden avulla. Moniam­ma­til­li­suu­dessa useamman eri ammat­ti­hen­kilön tieto yhdistyy osittain […]

  • Mistä on pätevöi­tynyt ope tehty?

    Opetta­jaksi Suomessa voi pätevöityä muun muassa ammatil­li­sissa opetta­ja­kor­kea­kou­luissa. Näihin opetta­jan­kou­lu­tuksiin hakeu­dutaan aina tammi­kuussa ja aloitetaan koulutus joko touko- tai elokuussa. Pedago­gisen pätevyyden opinto­pis­te­määrä on 60 ja se opiskellaan noin yhden vuoden aikana. Vaihte­le­vasti, riippuen korkea­kou­lusta, opinnot toteu­tetaan monimuoto-opintoina, lähi- tai etätoteutuksena. Opettaja tarvitsee monipuo­lisia taitoja, kuten: ollakseen riittävän hyvä opettaja. Vuoro­vai­ku­tus­taitoja ei voi sivuuttaa, eikä […]