Yhteis­työn kehit­tä­mi­nen ja huoli tule­vasta puhut­ti­vat amma­til­li­sen koulu­tuk­sen toimijoita

OAJ Pohjois-Karjala järjesti 24.11.2023 perin­tei­sen amma­til­li­sen edun­val­von­ta­ta­paa­mi­sen alueen toimi­joi­den kanssa. Tapaa­mi­sessa olivat läsnä Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lulta rehtori Petri Raivo, Ammat­tio­pisto Luovilta koulu­tus­joh­taja Suvi Mutanen ja koulu­tus­pääl­likkö Helena Kuiva­lai­nen ja Rive­rialta peda­go­gi­nen johtaja Jatta Herra­nen. OAJ:ta tilai­suu­dessa edus­ti­vat OAJ Pohjois-Karja­lan puheen­joh­taja Kirsi Vuori, alue­asian­tun­tija Nina Räty ja pääluot­ta­mus­mie­het Atte Korte ja Toni Niemeläinen.

Kansain­vä­li­syys lisääntyy

Keskus­te­lussa nousi esiin kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den määrän kasva­mi­nen tule­vai­suu­dessa. Suomessa ikäluo­kat pienen­ty­vät, minkä vuoksi kv-opis­ke­li­joi­den määrän kasvua voidaan pitää maakun­nan omien oppi­lai­tok­sien säily­mi­sen kannalta tärkeänä. Toisaalta Suomessa tarvi­taan jatku­vasti uutta työvoi­maa ja osaa­mista. Tähän tarpee­seen voidaan vastata lisää­mällä kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den määrää.

Kansain­vä­li­syys tarjoaa mahdol­li­suuk­sia, mutta se tuo muka­naan myös haas­teita. Opet­ta­jilta vaadi­taan tule­vai­suu­dessa uuden­laista osaa­mista, mikä ei rajoitu pelkäs­tään kieli­tai­toon. Saapu­ville kv-opis­ke­li­joille on turvat­tava muun muassa riit­tävä suomen kielen taito ja suoma­lai­sen kult­tuu­rin tunte­mus. Saman­ai­kai­sesti myös oppi­lai­tok­sien henki­lös­tön tietä­mystä ulko­maa­lai­sista kult­tuu­reista tulisi lisätä. Kult­tuu­rin tunte­mat­to­muus voi johtaa ikäviin ilmiöi­hin kuten rasis­miin. Kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den integroi­mi­sessa osaksi yhteis­kun­taa voisi yhtenä apukei­nona olla alueel­li­nen moniam­ma­til­li­nen oppi­lai­tok­sien yhteis­työ maakunnassa.

Oppi­lai­tok­sien yhteis­työtä voidaan kehittää

Edun­val­von­ta­ta­paa­mi­sessa keskus­tel­tiin myös mahdol­li­suu­desta lisätä Kare­lian, Luovin ja Rive­rian välistä yhteis­työtä. Tässä mahdol­li­suuk­sia nähtiin varsin­kin opis­ke­li­joi­den erityi­sen tuen osalta. Erityistä tukea tarvit­se­vien opis­ke­li­joi­den määrä on kasva­nut jatku­vasti. Yhteis­työn avulla olisi hyvä miettiä keinoja esimer­kiksi siihen, miten voidaan luoda riit­tä­vän sujuva väylä amma­til­li­sen 2. asteen opin­noista ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pin­toi­hin. Keskus­te­luissa pohdit­tiin myös mahdol­li­suutta kehit­tää yhteis­työn kautta erilai­sia hyviä käytän­töjä oppi­lai­tok­sissa esiin­ty­viin haas­ta­viin tilanteisiin.

Yhteis­kun­nan tilanne puhututti

Yhteis­kun­nassa on viime vuosina ollut monia krii­sejä. Näistä koro­na­kriisi oli koulu­tuk­sen näkö­kul­masta osit­tain posi­tii­vista aikaa, kun toimin­nassa syntyi sääs­töjä ja samaan aikaan valtiolta saatiin lisä­ra­hoi­tusta. Tällä hetkellä tilanne on kuiten­kin koulu­tuk­sen näkö­kul­masta haas­tava. Hyvin­voin­tia­lu­eet aloit­ta­vat toimin­tansa vuoden 2023 alussa, mikä osal­taan heiken­tää oppi­lai­tok­sien omis­ta­ja­kun­tien rahoi­tusta. Lisäksi edus­kun­ta­vaa­lien jälkeen aloit­ta­valta Suomen halli­tuk­selta voi tulla erilai­sia leik­kaus­lis­toja, jotka saat­ta­vat koskea myös amma­til­lista koulu­tusta. Oman haas­teensa tuo myös jatku­vasti kohoa­vat kustan­nuk­set, jotka syövät aiempia hyviä tuloksia.

Yhteis­työtä myös jatkossa

Seuraa­vaksi konkreet­ti­seksi yhteis­työn osoi­tuk­seksi osapuo­let päät­ti­vät selvit­tää mahdol­li­suutta hakea tammi­kuussa yhdessä apura­haa OAJ:n työhy­vin­voin­ti­ra­has­tosta. Rahasto myöntää apura­hoja hank­kei­siin, joilla voidaan paran­taa henki­lös­tön työhy­vin­voin­tia ja edistää työtur­val­li­suutta. Mahdol­li­sena teemana apura­ha­ha­ke­muk­selle nousi esiin henki­lös­tön kult­tuu­rio­saa­mi­sen tuke­mi­nen. Toisena konkreet­ti­sena yhteis­työ­muo­tona osapuo­let päät­ti­vät tavata yhtei­sesti maakun­nan kansan­edus­ta­jia tulevaisuudessa.

Edun­val­von­ta­ta­paa­mi­sen päät­teeksi kaikki osapuo­let koros­ti­vat sään­nöl­li­sen yhtey­den­pi­don tärkeyttä jatkos­sa­kin. Yhteis­työn avulla on hyvä pyrkiä etsi­mään ratkai­suja vaikei­siin­kin asioihin.

---

Kirjoit­taja:

Atte Korte, lehtori, OAJ:n pääluot­ta­mus­mies, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­kuva: Jill Welling­ton