Lukuvuoden 2025–2026 aikana osallistuin opettajan työelämäjaksolle, jonka aikana vietin yhteensä kymmenen päivää tutustuen omien opetusalojeni mukaisiin työympäristöihin. Jakso tarjosi monipuolisen katsauksen sosiaali- ja terveysalan arkeen, kohtaamisiin, johtamiseen ja asiakastyöhön.
Työelämäjaksoni alkoi Pohjois-Karjalan Muisti ry:ssä, jossa vietin neljä päivää. Näiden päivien aikana pääsin tutustumaan muun muassa omahoitovalmennukseen, strategiatyöhön, sairastuneiden ja läheisten vertaisryhmiin, kuoroharjoituksiin sekä Muistikahvilan toimintaan. Muistikahvilassa toimin itse kiikkutuolivieraana keskustellen kuulijoiden kanssa vertaisuudesta. Samalla oli ilo seurata harjoittelussa olevia opiskelijoitamme ja nähdä heidän osaamistaan ja luovuuttaan erilaisten ryhmien toteuttamisessa.
Jaksoon mahtui myös pysäyttäviä keskusteluja. Eräs sairastuneen läheinen kertoi, että sana harjoittelu tuntuu hänestä vieraalta ja jopa epämiellyttävältä. Hänen mukaansa ilmaus työelämässä tapahtuva käytännön jakso kuvaisi paremmin tilannetta, sillä näin ei synny vaikutelmaa siitä, että oikea ihminen olisi harjoittelun kohteena. Tämä näkökulma jäi mieleeni, samoin kuin monet muut keskustelut ja tunnekokemukset, joita ryhmissä vieraillessani kohtasin.
Asukkaan hyvää arkea mahdollistamassa
Toinen työelämäjakson kohteeni oli aikuispsykiatrian tehostettu avohoito. Ympäristö oli minulle aiemmalta työuralta tuttu ja tämä lähes kotiinpaluulta. Oli kiinnostavaa huomata, kuinka paljon tuttua toimintaympäristöstä vielä löytyi, mutta samalla myös uusia näkökulmia. Päivystävien sairaanhoitajien työskentelyn seuraaminen teki minuun suuren vaikutuksen, heidän ammattitaitonsa kohdata asiakkaita vaikeissa elämäntilanteissa oli ihailtavaa. Psykiatrinen hoidon tarpeen arviointi on vaativa tehtävä, jossa kohtaamisen merkitys korostuu erityisen vahvasti. Näitä kohtaamisia tapahtuu monissa eri ympäristöissä, päivystyksessä, vastaanotolla, puhelimitse ja verkkotapaamisissa.
Kolmantena kokonaisuutena tutustuin johtamisen eri tasoihin. Seurasin sekä hoitotyön operatiivista johtamista ylihoitajan mukana, että päivittäistä arjen johtamista tiimiesihenkilön työssä. Ylihoitajan työssä näin välähdyksen sote-johtamisen laajasta kokonaisuudesta, joka usein jää arjen yksityiskohtien varjoon. Juuri tällä kokonaiskuvan hallinnalla on kuitenkin suuri merkitys koko hyvinvointialueen toiminnalle. Päivien aikana tapasin myös muita johtamisen ja viestinnän ammattilaisia, ja sain aiempaa selkeämmän käsityksen siitä, miten suuren organisaation toiminta pidetään sujuvana ja kuinka monia verkostoja, toimijoita ja näkökulmia työssä on huomioitava. Nämä kokemukset tarjosivat runsaasti ajatuksia ja inspiraatiota myös johtamisen opetukseen.
Tiimiesihenkilön mukana pääsin seuraamaan Attendo Aallonharjan arkiesihenkilötyötä. Näin käytännössä, kuinka arjen yllättäviä haasteita ratkaistaan nopealla aikataululla, jotta asukkaiden hyvä hoito ei kärsisi. Erityisen mieleenpainuva kokemus oli yksikön kielikahvila, jossa monikulttuurisuus otettiin luontevaksi osaksi työyhteisön arkea. Päivän aikana vahvistui ajatus siitä, että niin hoitajien kuin esihenkilöidenkin työ kiteytyy lopulta samaan tavoitteeseen, asukkaan hyvän arjen mahdollistamiseen.
Työelämäjakson viimeinen kohde oli muistihoitajan vastaanotto, mikä tuntui luontevalta päätökseltä jaksolle, joka alkoi ja päättyi muistiterveyden teemoihin. Myös tässä työssä asiakaslähtöisen kohtaamisen merkitys korostui vahvasti. Muistitutkimukset ovat usein pitkiä, ja hyvä vuorovaikutus tukee asiakkaan jaksamista ja keskittymistä koko vastaanoton ajan. Lisäksi yhteistyö läheisten kanssa on muistihoitajan työssä keskeistä. Vastaanotolla sain myös tärkeän muistutuksen hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen merkityksestä.
Kohtaaminen kaiken keskiössä
Kaikissa tutustumiskohteissani oli omat toimintatapansa ja rutiininsa, mutta yhteisenä piirteenä korostui joustavuuden tarve. Ehkä tärkeimmäksi työelämäjaksoa yhdistäväksi teemaksi nousi kuitenkin kohtaaminen. Hyvän ja arvostavan kohtaamisen merkitystä ei voi liikaa korostaa, ei työelämässä eikä hoitotyössä. Työelämäjakso tarjosi minulle merkityksellisiä kokemuksia, uusia näkökulmia ja runsaasti inspiraatiota opetuksen sisältöihin.
Kirjoittaja:
Eini Hyppönen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
