Suomalaisten ihannekoti on luonnonläheinen, rauhallinen ja ekologinen, ja siinä korostuvat energiatehokkuus ja kierrätys. Tämä käy ilmi Asuntomessujen toteuttamasta Asumisen ihanteet -tutkimuksesta (Asuntomessut 2025). Omakotitalo tai pientalo lähellä luontoa on edelleen suomalaisten suosituin asumismuoto. Merkittävä havainto tutkimuksessa on myös se, että ekologiset valinnat ovat nousseet yhdeksi keskeiseksi asumisen arvoksi. Samalla tutkimuksessa todettiin, että omakotitalojen keskikoko on pienentynyt vuosien saatossa ollen nyt 90-120m2.
Asumisen tarpeet ja toiveet muuttuvat jatkuvasti yhteiskunnan kehityksen myötä. Viime vuosina minitalot, eli pienet, kompaktit asuinrakennukset, ovat nousseet vaihtoehdoksi perinteisille omakotitaloille ja kerrostaloasunnoille. Tutkiessaan minitalojen suosiota Shearer ja Burton (2023) löysivät kolme keskeistä syytä mitä asiakkaat arvostivat minitaloissa: ekologisuus, edullisuus ja vapaus. Tärkeimmäksi tekijäksi minitalojen valinnassa mainitaan taloudellisuus. Ei tarvita suuria lainoja eikä sitoa pääomia omaan asuntoon.
Minitalot ovat myös keskeinen elementti Joensuun kaupungin suunnitellessa uutta asuinaluetta Joensuun eteläpuolelle Kotilahteen. Entisen sairaalan alueelle on kaavoituksessa suunnitteilla minitaloalue, jossa rakennusten koko vaihtelisi 40-80m2 välillä. Kaavoituksen tavoitteissa mainitaan, että valinnoissa painotetaan pienimittakaavaista, vähäpäästöistä, vihreää ja kylämäistä ympäristöä (Joensuun kaupunki 2026). Kaikki nämä tavoitteet ovat linjassa Shearer ja Burton (2023) tutkimuksessa mainittujen minitalossa asuvien mielipiteiden kanssa.
Karelia-ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Joensuun kaupungin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Innokaupunki Joensuu -hankesarjaa. Innokaupungit kohdentavat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta omiin vahvuuksiinsa perustuviin painopistealoihin. Joensuussa painopistealat ovat metsäbiotalous ja fotoniikka. Tavoitteena on entisestään tiivistää yritysten sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä. Kotilahden alue muodostaa luontevan tulevaisuuteen suuntaavan yhteistyöareenan myös Innokaupunki-hankkeen toteuttamisessa.
Kansainväliset intensiivikurssit Karelian rakennustekniikan koulutuksessa
Blended Intensive Programme (BIP) tarkoittaa opintojaksoa, joka yhdistää fyysistä ja virtuaalista yhteisöllistä oppimista. BIP-kurssin järjestävät kolme korkeakoulua kolmesta eri Erasmus+ -ohjelmamaasta. Karelia-ammattikorkeakoulu on toteuttanut lukuisia Erasmus+ -rahoituksella tuettuja intensiiviohjelmia ja samalla osallistunut eurooppalaisten kumppanien vastaaville kursseille. Karelian rakennustekniikan koulutus on ollut aktiivisesti mukana sekä intensiivijaksojen järjestämisessä että kumppanien intensiivikursseille osallistumisessa.
BIP-kurssit lyhyesti:
- Vähintään kolme korkeakoulua kolmesta eri Erasmus+ -ohjelmamaasta
- Osallistuvilla oppilaitoksilla on eri roolit: koordinoiva, lähettävä, vastaanottava
- Järjestetään isäntämaassa, jossa vastaanottava oppilaitos toimii
- Vähintään 15 liikkuvaa oppijaa
- 5–30 päivää fyysistä liikkuvuutta yhdistettynä virtuaaliseen opiskeluun
- Opettajat ovat joko korkeakoulun henkilökuntaa tai ulkomaisista yrityksistä kutsuttuja
Intensiiviopintojakso minitalot-teemalla
Karelian rakennustekniikan koulutus on ollut toteuttamassa itävaltalaisen Salzburgin ja saksalaisen Jade -ammattikorkeakoulujen kanssa yhdessä kolme BIP-jaksoa (2022, 2023, 2024), joissa keskityttiin kiertotalouteen rakentamisessa. Kokemukset olivat positiivisia ja yhteinen näkemys kaikilla oli, että vastaavaa työtä kannattaa jatkaa. Kun samaan aikaan tuli tietoon Joensuun kaupungin tavoitteet Kotilahden alueen suhteen ehdotettiin kumppaneillemme mahdollisuutta järjestää seuraava BIP-opintojakso teemalla minitalot. Idea sai heti positiivisen vastaanoton ja nähtiin, että minitalo-teemalla aloitetaan Joensuussa vuonna 2025 ja jatketaan teeman käsittelyä seuraavina vuosina Saksassa ja Itävallassa.
Joensuun kaupungin kaavoitusosasto suhtautui myönteisesti ajatukseen, että kansainvälinen opiskelijaryhmä ideoisi Kotilahden alueen kaavoitusta ja rakentamista kilpailumuotoisesti. Osaston maankäytön suunnittelija Lumi Kortelainen oli alusta lähtien yhteyshenkilö työskentelyssä ja samalla osallistui myös aktiivisesti opiskelijatöiden ohjaukseen ja palautteen antamiseen. Ensimmäisissä yhteisissä suunnittelukokouksissa sovittiin, että intensiivijakso toteutetaan aikavälillä 7.10.–18.11. 2025, ja varsinainen työskentelyjakso Joensuussa ajoittui marraskuun ensimmäiselle viikolle.
Intensiivijakson toteutus
BIP-intensiivijaksojen toteutuksessa on oleellista, että jakso sisältää sekä virtuaaliosuuden että lähityöskentelyosuuden. Kaikkien opintojakson aikana järjestettyjen tapaamisten ja opiskelijoille annettujen tehtävien tulee olla tavoitteellisia ja samalla edistää opiskelijoiden oppimista jakson aihealueella.
Minitaloihin keskittyvä intensiivijakso aloitettiin yhteisellä verkkotapaamisella, jossa esiteltiin jakson tavoitteet ja aikataulu sekä annettiin ensimmäinen tehtävä opiskelijoille. Tehtävänä oli tehdä raportti opiskelijoiden kotimaan tilanteessa minitalo-markkinoilla. Näin saatiin hyvää perustietoa minitaloista ja samalla eurooppalaista näkökulmaa asiaan. Raportoinnin tulokset esiteltiin seuraavassa verkkotapaamisessa 21.10.2025. Samassa tapaamisessa muodostettiin myös monikansalliset työryhmät, jotka tulisivat työskentelemään ryhmätyövaiheessa Joensuussa.
Intensiivijaksoon osallistuvat opettajat ja opiskelijat saapuivat Suomeen 29.10.2025 ja majoittuivat Helsinkiin. Seuraavana päivänä kaikki osallistuivat Puupäivä 2025 -tapahtumaan (kuva 1). Tapahtuman järjestäjänä toimi Puuinfo Oy, ja se on suurin Suomessa järjestettävä puualan seminaari ja messutapahtuma.
Puupäivä-tapahtuman jälkeen koko ryhmä matkusti bussilla Helsingistä Joensuuhun. Matkan aikana pysähdyttiin Savonlinnassa XAMK-ammattikorkeakoulun uudessa puurakentamisen laboratoriossa. Laboratoriossa tutustuttiin sekä tiloihin että toimintaan käytännön kautta. Lisäksi pysähdyttiin Kerimäellä tutustumassa maailman suurimpaan puukirkkoon, Kerimäen kirkkoon.
Viikonloppu oli varattu Pohjois-Karjalan maakuntaan ja paikalliseen kulttuuriin tutustumiseen. Ryhmä vieraili Kolin kansallispuistossa ja lauantai-iltana vietettiin vapaamuotoista aikaa grillaten Lykynlammen ympäristössä. Sunnuntaina kaikilla oli mahdollisuus kokea saunomista ja uimista Vehkalahdella ja tämä mahdollisuus hyödynnettiinkin innokkaasti.
Kotilahden alueen suunnittelu ja tutustuminen puurakentamisen ratkaisuihin
Intensiivijakson virallisen avauksen jälkeen tutustuttiin Kotilahden alueeseen (kuva 2), jossa tuleva rakennuspaikka sijaitsee. Suunnittelu aloitettiin maanantai-iltapäivänä ja jatkui perjantaihin puoleenpäivään asti, minkä jälkeen ryhmät esittivät viikon aikana aikaansaamansa tulokset.
Työskentely tapahtui ennalta määritellyissä ryhmissä, joissa jokaisella ryhmällä oli intensiivijaksoon osallistuva opettaja mentorina. Mentori huolehti ryhmän ohjauksesta ja auttoi tarvittaessa kysymysten ja haasteiden ratkaisemisessa, jotta opiskelijoiden työ eteni sujuvasti. Viikon aikana ryhmät vierailivat myös esimerkiksi Joensuussa 14-kerroksisessa Lighthouse-puukerrostalossa. Vierailujen, tutustumisten ja luentojen (kuva 3) tavoitteena oli avata uusia näkökulmia erityisesti puun käyttöön rakentamisessa, mikä on yksi Kotilahden alueen painopisteistä.
Ryhmien työskentely oli intensiivistä ja itseohjautuvaa koko viikon ajan. Perjantaina oli vuorossa tulosten esittely, jossa jokainen yhteensä viidestä ryhmästä esitteli viikon aikana tekemänsä suunnitelmat. Ryhmät saivat samalla palautetta Joensuun kaupungin kaavoitusosaston kahdelta asiantuntijalta siitä, kuinka ryhmän tuotokset sopivat kaupungin tavoitteisiin ja Kotilahden ympäristöön. Lisäksi kaupungin edustajat antoivat seuraavalla viikolla kirjallisen palautteen jokaiselle ryhmälle.
Perjantaina loppuesityksen jälkeen ryhmä suuntasi bussilla Ilomantsiin Parppeinpirtille, missä vietettiin yhteinen viimeinen ilta sekä nautittiin nykykarjalainen illallinen. Lauantaina olikin sitten jokaisella edessä kotimatka.
Aidon asuinalueen suunnittelu motivoi opiskelijoita
Opintojakso huipentui 18.11.2025 järjestettyyn verkkotapaamiseen, jossa Joensuun kaupungin edustajat paljastivat valintansa parhaaksi ehdotukseksi. Voittajaryhmä sai pienen palkinnon, joka sisälsi Joensuun kaupungin muistamisen sekä kirjallisuutta Suomesta.
Kuvissa 4 ja 5 on esitetty voittaneen ryhmän ajatuksia Kotilahden alueen kaavoituksesta, ulkoalueiden käytöstä sekä ehdotelma minitaloksi.
Opiskelijoilta kerätyn palautteen mukaan työskentely intensiivijaksolla sujui mallikkaasti, opiskelijat olivat innostuneita ja yhteistyö eri oppilaitosten sekä Joensuun kaupungin kanssa oli saumatonta. Erityisen motivoivaa opiskelijoille oli osallistua aidon alueen kaavoitusprosessiin ja ehkä vaikuttaa omilla ideoillaan lopputulokseen. Kaavoitus on edennyt intensiivijakson jälkeen ja toteutus alkanee vuoden 2027–2028 aikana.
Tämä intensiivijakso vahvisti ammattikorkeakoulujen halua jatkaa vastaavaa toimintaa tulevaisuudessa. Opettajien yhteisessä kokouksessa päätettiinkin, että seuraava intensiivijakso järjestetään marraskuussa 2026 Saksassa, Oldenburgin kaupungissa, ja kolmas jakso toteutetaan keväällä 2027 Salzburgissa.
Lähteet:
Asuntomessut 2025. Asumisen ihanteet -tutkimus 2025.
Shearer, H. & Burton, P. 2023. Tiny houses: movement or moment? Housing Studies 2023, VOL. 38, 3, 360-382
Joensuun kaupunki 2026. Kotilahden kaava etenee.
Kirjoittaja:
Timo Pakarinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
