AKKUe -hanke osallistui Tampereella järjestettyyn Nordic Battery Summit 2026 -tapahtumaan, joka kokosi yhteen pohjoismaisen akkuekosysteemin keskeiset yritykset, tutkimusorganisaatiot, viranomaiset ja kehittäjät. Kahden päivän tapahtuma toi Solo Sokos Hotel Tornin Paja-keskukseen yli 200 osallistujaa keskustelemaan akkuarvoketjun tilanteesta, eurooppalaisen akkuteknologian tulevaisuudesta sekä sähköistymisen uusista sovelluksista.
Tapahtuman järjestivät Business Tampere ja Nordic Battery Collaboration, johon kuuluvat Business Finland, Business Sweden ja Innovation Norway yhdessä Nordic Innovationin ja European Battery Alliancen kanssa. Summitin ohjelmassa korostuivat erityisesti kolme teemaa: eurooppalaisen akkuteollisuuden strateginen omavaraisuus, tekoälyn ja datan kasvava rooli akkujen elinkaaren hallinnassa sekä raskaan kaluston ja teollisuuden sähköistyminen.
Seminaari osoitti samalla, että pohjoismainen akkuyhteistyö on siirtymässä visioista käytännön toteutukseen. Vaikka eurooppalainen akkuteollisuus on kohdannut viime vuosina merkittäviä haasteita, kuten investointien hidastumista ja yksittäisten toimijoiden vaikeuksia, Tampereella vallinnut viesti oli poikkeuksellisen yhtenäinen, itse akkusiirtymä ei ole pysähtynyt vaan nopeutunut entisestään.
Taustalla vaikuttavat Euroopan vihreän siirtymän tavoitteet, geopoliittinen epävarmuus sekä kasvava tarve rakentaa paikallista, turvallista ja vastuullista akkuarvoketjua. Tapahtuman keskusteluissa toistuivat kriittiset mineraalit, energiajärjestelmien resilienssi, puolustusteollisuuden tarpeet sekä akkujen kiertotalous.
Lähes jokaisessa puheenvuorossa korostui myös pohjoismaisen yhteistyön merkitys. Yhteinen viesti oli, ettei yksittäinen maa pysty rakentamaan koko akkuarvoketjua yksin, mutta yhdessä Pohjoismaat voivat muodostaa kilpailukykyisen ja kansainvälisesti uskottavan kokonaisuuden.
Pohjoismaat hakevat yhteistä akkustrategiaa
Tapahtuman avasi Business Finlandin vetämä katsaus pohjoismaiseen akkuyhteistyöhön. Business Finlandin Ilkka Homanen kuvasi, kuinka Nordic Battery Collaboration on rakentanut viime vuosina yhteistä pohjoismaista akkuverkostoa, jonka tavoitteena on vahvistaa alueen asemaa eurooppalaisessa akkuarvoketjussa.
Homanen nosti esiin Pohjoismaiden yhteiset vahvuudet: vastuullinen ja vakaa toimintaympäristö, vahva tutkimus- ja innovaatioverkosto, kriittisten mineraalien saatavuus sekä pitkä teollinen historia kaivostoiminnasta kierrätykseen. Hänen mukaansa erityisesti mineraalivarat ja poliittinen vakaus ovat nousseet geopoliittisesti aiempaa tärkeämmiksi kilpailutekijöiksi.
Suomen osalta esille nousivat muun muassa Keliberin litiumhankkeen eteneminen, CAM-materiaalituotannon kehitys sekä raskaan työkonekaluston sähköistymiseen liittyvä osaaminen. Tampereen seudun koneenrakennus- ja sähköistysklusteri näyttäytyi tapahtumassa vahvana veturina.
Ruotsin puheenvuoroissa käsiteltiin avoimesti Northvoltin ympärillä nähtyjä vaikeuksia, mutta samalla korostettiin uuden kasvun mahdollisuuksia. Business Swedenin ja tutkimusorganisaatio RISE:n edustajat kuvasivat, kuinka Ruotsissa pyritään säilyttämään akkuteollisuuden osaaminen ja tuotannollinen kyvykkyys sekä hyödyntämään syntynyttä startup-ekosysteemiä.
Norjan osuudessa keskustelu painottui erityisesti eurooppalaisen akkutuotannon strategiseen merkitykseen. Innovation Norwayn Benedicte Fasmer Waaler kuvasi akkujen olevan nykyisin osa energia- ja turvallisuuspolitiikkaa. Hän nosti esiin myös eurooppalaisen puolustusteollisuuden kasvavat tarpeet sekä tarpeen säilyttää vähintään osa akkujen valmistuskapasiteetista Euroopassa.
Yhteistä kaikille maille oli ajatus siitä, että Pohjoismaiden kilpailuetu syntyy yhteistyöstä eikä kansallisista siiloista. Erityisesti tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttö, materiaaliosaaminen ja pilotointi nähtiin alueellisina vahvuuksina.
Euroopan akkuteollisuus etsii uutta suuntaa
Seminaarin eurooppalaisissa katsauksissa korostui markkinan kaksijakoinen tilanne. Sähköistyminen etenee edelleen voimakkaasti, mutta samalla eurooppalainen akkuteollisuus hakee paikkaansa kiihtyvässä kansainvälisessä kilpailussa.
EIT InnoEnergyn Bo Normark muistutti, että erityisesti energian varastointi (BESS-markkina) kasvaa tällä hetkellä jopa sähköautosektoria nopeammin. Akkuteollisuus ei siis enää tarkoita vain liikennettä, vaan yhä enemmän myös sähköverkon tasapainottamista, energiavarastoja ja kriittisen infrastruktuurin resilienssiä.
Useissa puheenvuoroissa viitattiin siihen, että Euroopan on löydettävä oma roolinsa globaalissa kilpailussa Kiinan ja Yhdysvaltojen rinnalla. Eurooppalainen kilpailukyky ei rakennu pelkästään massatuotannon varaan, vaan myös vastuullisuudelle, kierrätettävyydelle, turvallisuudelle ja korkean jalostusarvon sovelluksille.
Tämä näkyi vahvasti myös Tampereen tapahtuman ohjelmassa. Perinteisen kennotuotannon rinnalle nousivat ohjelmistot, diagnostiikka, tekoäly, energianhallinta ja akkujen elinkaaripalvelut.
Tekoäly siirtyy laboratorioista käytännön akkuliiketoimintaan
Yksi seminaarin keskeisimmistä teemoista oli tekoälyn ja datan hyödyntäminen akkujen koko elinkaaren hallinnassa. Tekoälyä ei kuitenkaan käsitelty abstraktina tulevaisuuden teknologiana, vaan hyvin konkreettisena työkaluna turvallisuuden, tehokkuuden ja liiketoiminnan parantamiseen.
Ruotsalaisen Stena Recyclingin Marcus Martinson kuvasi laajasti eurooppalaisen akkujen kierrätyksen nykyhaasteita. Hänen mukaansa akkujen kierrätys on erittäin monimutkainen logistinen ja turvallisuuskriittinen kokonaisuus, jossa jokaisen akun alkuperä, kemia, kunto ja käsittelyhistoria täytyy tuntea.
Kierrätyksen suurimpia haasteita ovat valtava määrä erilaisia akkukemioita, vaarallisten materiaalien käsittely, akkujen jäljitettävyys, turvallinen logistiikka, materiaalien puhtausvaatimukset sekä kasvavat sääntelyvaatimukset.
Martinsonin mukaan teollisen mittakaavan kierrätys ei enää onnistu ilman algoritmeja, automaatiota ja IT- sekä OT-järjestelmien integraatiota. Erityisen tärkeää on kyky erotella eri akkukemiat toisistaan ja hallita materiaalivirtoja turvallisesti.
Stena nosti esiin myös akkujen ”second life” -käytön eli elinkaaren pidentämisen ennen varsinaista materiaalikierrätystä. Tämä nähtiin sekä liiketoimintamahdollisuutena että EU:n kiertotaloustavoitteiden mukaisena toimintatapana.
Suomalainen CeLLife Technologies jatkoi teemaa akkujen diagnostiikan näkökulmasta. Yhtiön toimitusjohtaja Roni Moutafala kuvasi, kuinka suurin osa markkinoilla olevista akuista kuuluu käytännössä ”tuntemattomien akkujen” luokkaan: niiden todellista kuntoa ei tunneta riittävän tarkasti.
CeLLifen ratkaisu perustuu erittäin nopeaan mittaukseen ja tekoälypohjaiseen analytiikkaan, jonka avulla voidaan tunnistaa turvalliset akut, heikkenevät akut, vialliset akut sekä second life -käyttöön soveltuvat akut.
Moutafalan mukaan tekoäly ei yksin ratkaise ongelmaa, jos lähtödata on puutteellista. Siksi ratkaisevaa on laadukas mittausdata jokaisesta kennosta, moduulista ja akkupaketista.
Tämä korostaa myös tulevaisuuden akkuteollisuuden datakeskeisyyttä. Akut eivät ole enää pelkkiä sähkökemiallisia komponentteja, vaan yhä enemmän ohjelmisto- ja dataohjattuja järjestelmiä.
Sähköistyminen laajenee työkoneisiin ja mikroverkkoihin
Tapahtuman ehkä näkyvin käytännön teema oli raskaan kaluston ja työkoneiden sähköistyminen. Tämä näkyi erityisesti metsäkoneisiin, työmaasovelluksiin ja mikroverkkoihin liittyvissä esityksissä.
Ponsse, Epec ja Ioncor esittelivät yhdessä kehitettyä EV1-konseptia, jossa metsäkoneiden sähköistämistä lähestytään hybridijärjestelmien kautta. Ratkaisussa yhdistyvät korkean suorituskyvyn akut, sähköiset voimalinjat ja älykäs energianhallinta.
Ponsse korosti erityisesti metsäteollisuuden kasvavia päästövähennystavoitteita. Metsäkoneiden käyttö muodostaa valtaosan koneiden elinkaaripäästöistä, joten sähköistyminen nähdään välttämättömänä osana metsäteollisuuden hiilineutraaliustavoitteita.
Metsäkoneet ovat kuitenkin poikkeuksellisen vaativa käyttöympäristö: käyttöolosuhteet vaihtelevat äärimmäisestä kylmyydestä kuumuuteen, käyttöajat ovat pitkiä, tehopiikit korkeita ja sähköverkko usein heikko tai olematon. Lisäksi jatkuva tärinä ja mekaaninen kuormitus asettavat omat vaatimuksensa järjestelmille. Näissä sovelluksissa korostuvat erityisesti lämpöhallinta, energiatehokkuus ja akkujen turvallisuus.
Ioncorin esityksessä käytiin läpi litiumtitanaattiakkujen käyttöä raskaissa työkoneissa. Yhtiö korosti korkean lataus- ja purkaustehon sekä tehokkaan jäähdytyksen merkitystä erityisesti vaativissa työkoneratkaisuissa.
Epec puolestaan avasi sähköistetyn työkoneen järjestelmäintegraatiota. Yhtiön mukaan onnistunut sähköistäminen vaatii simulointia, turvallisuusosaamista, ohjelmistokehitystä sekä useiden teknologia-alueiden yhdistämistä.
Avant Powerin esitys toi keskusteluun mukaan mikroverkot ja energianhallinnan. Yhtiön DC-mikroverkossa (OptiGrid-konsepti) akut, aurinkovoima, kuormat ja sähköverkko yhdistetään tekoälyohjatuksi kokonaisuudeksi.
Keskeinen viesti oli, ettei tulevaisuuden energiajärjestelmä rakennu vain tuotannon ympärille, vaan kyvylle hallita energiaa älykkäästi. Tämä liittyy suoraan myös sähköverkon kapasiteettihaasteisiin, jotka nousivat useissa keskusteluissa esiin.
Akkujen turvallisuus, jäljitettävyys ja kiertotalous korostuvat
Tapahtuman puheenvuoroista muodostui vahva kokonaiskuva siitä, kuinka akkujen turvallisuus, jäljitettävyys ja kiertotalous ovat nousemassa koko alan keskeisiksi kilpailutekijöiksi. EU:n akkuasetus ja kasvava sääntely ohjaavat koko toimialaa kohti tarkempaa materiaaliseurantaa ja vastuullisuutta. Tämä näkyy erityisesti akkupassien, diagnostiikan ja kierrätyksen kehityksessä.
Pohjoismailla nähtiin olevan tässä kehityksessä erityinen mahdollisuus. Alueella yhdistyvät vastuullinen energiantuotanto, vahva digitalisaatio-osaaminen, korkea automaatioaste, turvallisuuskulttuuri, tutkimus- ja pilotointiympäristöt sekä kiertotalousosaaminen.
Useissa puheenvuoroissa todettiin, että eurooppalaisen akkuteollisuuden kilpailuetu ei välttämättä synny halvimmasta massatuotannosta, vaan korkeasta laadusta, turvallisuudesta, läpinäkyvyydestä ja elinkaaren hallinnasta.
Aluekehitys ja Tampereen rooli akkuekosysteemissä
Nordic Battery Summit nosti näkyvästi esiin myös Tampereen ja laajemmin Suomen roolin akkuteollisuuden alueellisena kehittäjänä. Tampereen seudulla yhdistyvät raskaan koneenrakennuksen pitkä historia, sähköistymiseen liittyvä ohjelmisto- ja automaatio-osaaminen, tutkimus- ja kehitysympäristöt, energiateknologia sekä turvallisuus- ja puolustusteollisuus. Erityisesti SIX Sustainable Industry X -ekosysteemi sekä Tampereen ajoneuvo- ja työkoneklusteri näkyivät tapahtuman taustalla vahvasti.
Seminaarin sisältö osoitti, että akkuekosysteemin kehittäminen ei tarkoita pelkästään kennotehtaita ja akkujen valmistajia. Yhtä tärkeiksi nousevat ohjelmistot, testaus, diagnostiikka, sähköiset työkoneet, energianhallinta, kierrätys ja palveluliiketoiminta.
Tämä on myös suomalaiselle teollisuudelle realistinen mahdollisuus. Vaikka Euroopan akkuteollisuuden suurimmat investoinnit kohdistuvat edelleen kennotuotantoon, Tampereen kaltaisilla alueilla voidaan rakentaa korkean lisäarvon osaamista juuri järjestelmäintegraation, ohjelmistojen ja vaativien teollisten sovellusten ympärille.
Akkuekosysteemin kehitys näkyy jo nyt myös alueellisissa hankkeissa ja yhteistyöverkostoissa. Tapahtuman puheenvuoroissa viitattiin useisiin Business Finlandin, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteisiin kehitysohjelmiin, joiden tavoitteena on vahvistaa sähköistymisen, akkuteknologian ja kiertotalouden osaamista.
Opit Pohjois-Karjalaan ja AKKUe-hankkeelle
Nordic Battery Summitin keskeiset teemat tarjoavat myös selkeitä näkökulmia Pohjois-Karjalan aluekehitykseen ja AKKUe-hankkeen jatkokehitykseen. Seminaarin puheenvuoroissa korostui ajatus siitä, että akut eivät ole enää yksittäisiä laitteita, vaan osa laajempaa älykästä energiaekosysteemiä. Tämä sopii hyvin AKKUe-hankkeen tavoitteisiin, joissa akkuvarastoja tarkastellaan osana uusiutuvaa energiaa, energiayhteisöjä, sähkömarkkinoita, huoltovarmuutta ja paikallista verkon tasapainotusta.
Pohjois-Karjalassa tämä voisi tarkoittaa maatilojen ja yritysalueiden mikroverkkoja, kyläkohtaisia energiayhteisöjä sekä hajautetun aurinko- ja bioenergian yhdistämistä akkuvarastoihin. Alueella, jossa sähköverkko on paikoin harva ja sääriippuvainen energiantuotanto kasvaa nopeasti, energian paikallinen hallinta voi muodostua merkittäväksi kilpailutekijäksi.
Seminaarin työkone-esitykset osoittivat myös, kuinka kylmät olosuhteet, pitkät etäisyydet ja raskaat käyttöympäristöt tekevät Pohjoismaista ainutlaatuisen testiympäristön. Tämä tarjoaa suoran mahdollisuuden Pohjois-Karjalalle, joka voisi profiloitua erityisesti kylmien, haastavien ja hajautettujen energiajärjestelmien testialustaksi, jossa kehitetään haastavien olosuhteiden akkuvarastoratkaisuja, maaseudun energiaomavaraisuutta, kriittisen infrastruktuurin varautumista sekä metsä- ja maaseutukoneiden sähköistymistä.
Pohjois-Karjalan vahvuus ei todennäköisesti ole massiivinen akkujen valmistus, vaan akkujen sekä akkusovellusten kehittäminen, jossa ratkaisuja voidaan testata todellisissa käyttöolosuhteissa. Tämä yhdistyy luontevasti maakunnan metsä- ja biotalousosaamiseen.
Nordic Battery Summitin metsäkone-esitykset osoittivat, että sähköistyminen laajenee nopeasti metsäkoneisiin, logistiikkaan, työmaihin ja maatalouteen. Pohjois-Karjalassa tämä voisi tarkoittaa uudenlaisia esimerkiksi “metsäenergia + akku + mikroverkko” -kokonaisuuksia, joissa yhdistyvät uusiutuva energia, energian varastointi ja raskaan kaluston sähköistyminen.
Seminaarissa korostui lisäksi huoltovarmuuden ja energiaresilienssin merkitys. Tämä on erityisen ajankohtainen teema Itä-Suomessa. Pohjois-Karjala voisi rakentaa profiilia “resilientin hajautetun energiajärjestelmän testimaakuntana”, jossa yhdistyvät hajautettu energiantuotanto, akkuvarastot, paikalliset mikroverkot, kriittinen infrastruktuuri ja energian omavaraisuus. Tällainen profiili olisi kiinnostava myös EU-rahoituksen ja kansainvälisten kehitysohjelmien näkökulmasta.
Yhteenveto
Nordic Battery Summit 2026 tarjosi realistisen mutta samalla optimistisen kuvan eurooppalaisen akkuteollisuuden tilanteesta. Keskustelut käsittelivät energiaa, turvallisuutta, teollisuuden rakennemuutosta ja sitä, millaista eurooppalaista teollista tulevaisuutta Pohjoismaissa halutaan rakentaa.
Alan toimijat tunnistavat hyvin markkinoiden haasteet: investointien epävarmuuden, geopoliittiset riskit, kilpailun Aasiasta sekä eurooppalaisten hankkeiden rahoituspaineet. Samalla tapahtuma osoitti, että teknologinen kehitys etenee nopeasti.
Keskeiseksi teemaksi nousi akkujen ympärille rakentuva kokonainen digitaalinen ja teollinen ekosysteemi. Tulevaisuuden kilpailuetu ei synny yksittäisestä kennosta, vaan kyvystä hallita energiaa, dataa, turvallisuutta ja kiertotaloutta koko elinkaaren ajan.
Tampereella nähtiin myös vahva usko siihen, että Pohjoismailla on tässä kehityksessä erityinen rooli. Alueella yhdistyvät vastuullinen energia, korkea teknologiaosaaminen, vahva teollinen pohja ja kasvava tarve rakentaa strategisesti riippumattomia ratkaisuja, mutta ennen kaikkea pohjoismaista yhteistyötä olisi tiivistettävä entisestään.
Kirjoittaja:
Kim Blomqvist, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
