Toimintaterapiassa toiminta nähdään terapeuttisena menetelmänä (Partanen & Hämäläinen 2022, Toimintaterapia). Terapeuttinen toiminta tuottaa mielihyvää ja on suunniteltu sopivan haastavaksi ja ihmisen tavoitteisiin sopivaksi (Pierce 2003, 9–12). Tässä artikkelissa tuon esiin toimintaterapian näkökulman siitä, mikä tekee toiminnasta kuntouttavaa ja mitä toiminnan käyttö kuntoutumista edistävänä menetelmänä tarkoittaa ja edellyttää. Toiminnan lisäksi artikkelissa jäsennetään toimintakykyä, aikuisen ihmisten toimintaa, toiminnan ulottuvuuksia sekä itse kuntoutumista.
Tarve jäsentää työikäisen kuntoutumista edistävää toimintaa on tullut esille Siun Soten ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteisessä Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallisen kehittäminen -hankkeessa, jossa on tavoiteltu uudenlaisia, asiakkaiden ja työelämän tarpeisiin vastaavia tapoja toteuttaa kuntouttavaa työtoimintaa (Karelia ammattikorkeakoulu 2026). Kuntouttava työtoiminta on palvelu pitkään työttömänä olleille henkilöille, joilla ei ole valmiuksia osallistua työhön tai ensisijaisiin työvoimapalveluihin. Sen tavoitteena on edistää heidän toiminta- ja työkykyään, vahvistaa elämänhallintaa sekä ehkäistä syrjäytymistä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2026).
Ihmisen toiminta ja toimintakyky
Kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuu ihmisiä, joilla on haasteita toimintakyvyn eri osa-alueilla. Haasteet fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn alueilla tulevat esiin arjen ympäristöissä toiminnan eri ulottuvuuksilla. Toimintakykyä voidaan havainnoida ja käsitteenä se kattaa kaikki ihmiskehon rakenteet ja toiminnot, suoritukset ja osallistumisen. Suorituksilla tarkoitetaan tehtävien suoritusta ja osallistumisella osallisuutta oman elämän eri tilanteisiin. (Kippola-Pääkkönen & Karhula 2025, Toimintakykyä kuvaavia teorioita, malleja ja viitekehyksiä.) Kuntouttavassa työtoiminnassa kuntoutumista edistävän toiminnan tarkoitus on edistää asiakkaana olevan ihmisen toimintakykyä arjessa.
Ihmisen toiminta edellyttää ihmisen toimintakyvyn lisäksi niin kognitiivista, psyykkistä, fyysistä kuin henkistä sitoutumista niissä ympäristöissä, jossa toiminta tapahtuu ja siihen osallistutaan (Townsend ym. 2013, 126). Toiminnan tieteessä toimintaa jaotellaan erilaisiin toiminnan ulottuvuuksiin ja yksi tapa tähän on luokitella ne itsestä huolehtimisen, tuottavan toiminnan ja vapaa-ajantoimintoihin. (Polatajko ym. 2013a, 23; Savolainen & Aralinna 2017, 14–17.) Aikuinen ihminen toimii kaikilla näillä toiminnan ulottuvuuksien osa-alueilla. Toiminnan ulottuvuudet on jäsennelty kuvioon 1.
Itsestä huolehtimisella tarkoitetaan esimerkiksi omasta terveydestä huolehtimista, hygieniasta huolehtimista, ruokailua ja ruokailutottumuksia sekä lepoa edistäviä tapoja. Tuottavalla toiminnalla tarkoitetaan aikuisen ihmisen kohdalla työhön tai opiskeluun liittyviä toimintoja, kuten opiskelu ja työtehtäviin hakeutumista ja niiden tekemistä. Vapaa-ajan toiminnot taas ovat työn ja opiskelun ulkopuolelle jääviä merkityksellisiä toimintoja, jotka tuottavat mielihyvää (Savolainen & Aralinna 2017, 14–17.)
Toiminnan käyttö määräytyy kuntoutumisen tavoitteiden perusteella
Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ovat kuntoutumisen prosessissa. Kuntoutuminen on prosessi, joka edellyttää kuntoutujan omaa aktiivista toimintaa edetäkseen, eikä sitä voi tehdä kuntoutujan puolesta. Kuntoutumisen prosessissa kuntoutuja toimii aktiivisessa roolissa yhdessä kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa. Kuntoutumiselle asetetaan tavoitteet ja siihen suhteutetaan kuntoutujan taustatekijät, motivaatio, kuntoutuksen ammattilaisten arviointitieto sekä vuorovaikutuksessa tapahtuva yhteistyö. Kuntoutuminen ei ole ongelmien korjaamista vaan kuntoutujan voimavarojen ja vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä. Kuntoutumista voi haitata se, että sille ei aseteta tavoitteita, aktiivisuutta ei tueta tai toiminta on irrallaan kuntoutumisen tavoitteista. (Autti-Rämö, Salminen, Rajavaara & Melkas 2022, Kuntoutumisen käsite vahvistuu.)
Kuntoutumista arvioidaan yksilöllisesti määriteltyjen tavoitteiden avulla (Karhula, Sellman, SIpari & Ylisassi 2022, Tavoitteita ja suunnitelmia monella tasolla). Tavoitteen tulee olla toimintalähtöinen ja mitattava, jotta kuntoutumista edistävän toiminnan hyöty voidaan osoittaa. Muuten toiminta on enemmän ajanvietettä kuin kuntoutumista edistävää. (Partanen & Hämäläinen 2022, Toiminnan analyysi ja terapeuttinen toiminta.) Terapeuttisesti käytettävä toiminta yhteensovitetaan asiakkaan tavoitteiden kanssa ja suunnitellaan yksilön tarpeisiin sopivaksi. Tämä edistää asiakkaan sitoutumista ja osallisuutta omaan kuntoutumisprosessiinsa. (Townsend ym. 2013, 126.)
Suunnitellessa kuntoutumista toiminnan avulla on tärkeää tuntea toiminta eli kuntoutumista edistävä menetelmä sekä yksilön henkilökohtainen tarve kuntoutukselle ja kuntoutumisen tavoite. Tämä on toimintaterapeutin ydinosaamista (Toimintaterapeuttiliitto 2025). Jotta tavoitteen saavuttaminen on motivoivaa ja kuntoutumista edistävää, ihmisen toimintakyky tulee nähdä kokonaisvaltaisesti toiminnallisuutena ja suunnitella hänelle tarkoituksenmukainen ja kuntoutumista tukeva toiminta (Fisher & Martella 2019, 51). Kun toimintaa käytetään terapeuttisesti, sillä voidaan tavoitella ihmisen osallisuutta, elämisen taitoja, itsenäisyyttä ja näin vaikuttaa ihmisen elämänlaatuun. Toiminnan käyttö perustuu arviointiin, jossa on tunnistettu ihmisen ongelmat, tavoitteet ja kuntoutuksen fokus (Abaoğlu, Cesim, Kars & Çelik 2017, 49–50.)
Toiminnan analyysi jäsentää toimintaa
Toiminnan analyysi on toimintaterapeutin ydinosaamista. Toiminnan analyysin avulla suunnitellaan yksilöllisesti kuntoutumista edistävää terapeuttista toimintaa, tapoja porrastaa tätä ja esimerkiksi erilaisia kuntoutumista tukevia, toimintaa täydentäviä harjoitteita (Toimintaterapeuttiliitto 2025). Toiminnan analyysiä toteutetaan esimerkiksi tehtäväkohtaisesti, koska halutaan tietää, mitä toiminta vaatii ihmiseltä (Thomas 2015, 2).
Tehtäväkohtaisessa toiminnan analyysissä tarkasti määritelty toiminta jäsennetään ja määritellään millaisia taitoja, valmiuksia se ihmiseltä edellyttää ja toisaalta, kuinka kyseiseen toimintaan osallistumalla ja suorittamalla voidaan edistää näitä tarvittavia valmiuksia ja taitoja. Toiminnan analyysissä määritellään myös tavat porrastaa toimintaa eli määritellään erilaisia tapoja, kuinka toimintaa voi helpottaa ja vaikeuttaa. (Boyt, Gillen & Pierce 2023, 689–705.)
Toimintaterapeuttiopiskelijat toimintaterapiaa oppimassa
Karelian toimintaterapeuttiopiskelijat ovat Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hankkeessa oppineet toimintaterapeutin ydinosaamista kohdaten kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Asiakkaiden kohtaaminen on opiskelijoiden osalta koettu merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Opiskelijat ovat arvioineet, havainnoineet sekä haastatelleet asiakkaita heidän toiminnastaan arjessa sekä toimintakykyyn ja toiminnallisuuteen vaikuttavasta ympäristöstä. Tämä on mahdollistanut opiskelijoille asiakkaiden kuntoutumista edistävän toiminnan suunnittelun.
Keskeiseksi teemaksi kuntoutumista edistävien tavoitteiden asettelussa on noussut itsestä huolehtimisen taidot arjessa, oman fyysiseen ympäristöön liittyvät huolehtimisen ja läheisten hoivaamisen taidot, mutta myös opiskeluun ja työhön liittyvät valmiudet. Niin asiakkaat, työntekijät kuin opiskelijat ovat kokeneet oivalluksia. Yksilöllinen sekä konkreettinen tavoitteen asettaminen on tukenut asiakkaiden kuntouttavaan työtoimintaan osallistumista ja kuntoutumista tukevien keinojen löytymistä.
Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hankkeessa Siun sote antoi toimintaterapeuttiopiskelijoille toimeksiannon analysoida kuntouttavan työtoiminnan pajoilla toteutuvia toimintoja. Toimeksianto perustuu hankkeen tavoitteeseen vahvistaa asiakkaille ohjatun toiminnan tavoitteellisuutta sekä sitoa se aiempaa tiiviimmin asiakkaiden yksilöllisiin tavoitteisiin. Toiminnan analyysejä on tehty esimerkiksi puutarhatoimintaan, ruokailuun liittyviin toimintoihin sekä liikkumisen toimintoihin ja näiden avulla on pyritty tukemaan kuntouttavan työtoiminnan pajojen ohjaajien toiminnan suunnittelua ja toimintojen valitsemista ryhmätoimintaan tai yksilöohjaukseen ja näin tukea pajaohjaajien työn kehittämistä.
Toimintaterapiassa toiminta toimii terapeuttisena, tavoitteellisesti suunniteltuna menetelmänä, jonka avulla edistetään yksilön toimintakykyä, osallisuutta ja kuntoutumista arjessa. Kuntouttavan toiminnan tulee perustua yksilöllisiin tavoitteisiin, arviointiin ja tarkoituksenmukaiseen toiminnan analyysiin, jotta se tukee asiakkaan aktiivista roolia, osallisuutta ja edistää elämänlaatua.
Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanke toteutetaan ryhmähankkeena Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ja Karelia-ammattikorkeakoulun kesken. Hanke käynnistyi tammikuussa 2024 ja se jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka.
Kirjoittaja:
Sanna Tiainen, lehtori, työelämäkehittäjä-opettaja, TtM, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Abaoğlu, H., Cesim, Ö. B., Kars, S. & Çelik, Z. 2017. Life Skills in Occupational Therapy. InTech. doi: 10.5772/intechopen.68462 , 49-65.
Autti-Rämö, I., Salminen, A-L., Rajavaara, M. & Melkas, S. 2022. Kuntoutumisen käsite vahvistuu. Teoksessa: Teoksessa: Autti-Rämö, I., Salminen A-L, Rajavaara, M. & Melkas, S. 2022. Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim
Boyt Schell, B. A. & Gillen, G. & Pierce, D. 2023. Analysing Occupations and activities. s. 689-705.
Fisher, A. G. & Martella, A. 2019. Powerful practice: A model for authentic occupational therapy. Center for Innovative OT solutions
Karelia ammattikorkeakoulu 2026. Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen https://hankkeet.karelia.fi/kuntouttavan-tyotoiminnan-maakunnallinen-kehittaminen/12.5.2026.
Karhula, M., Sellman, J., Sipari S., & Ylisassi, H. 2022, Tavoitteita ja suunnitelmia monella tasolla. Teoksessa: Autti-Rämö, I., Salminen A-L, Rajavaara, M. & Melkas, S. 2022. Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim
Kippola-Pääkkönen, A. & Karhula, M. 2025. Toimintakykyä kuvaavia teorioita, malleja ja viitekehyksiä. Teoksessa: Autti-Rämö, I., Salminen A-L, Rajavaara, M. & Melkas, S. 2022. Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim
Partanen T. & Hämäläinen T. 2022. Toimintaterapia. Teoksessa: Autti-Rämö, I., Salminen A-L, Rajavaara, M. & Melkas, S. 2022. Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim
Partanen T. & Hämäläinen T. 2022. Toiminnan analyysi ja terapeuttinen toiminta. Teoksessa: Autti-Rämö, I., Salminen A-L, Rajavaara, M. & Melkas, S. 2022. Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim
Pierce, D. E. 2003. Occupation by Design: Building Therapeutic Power. Philadelphia: F.A. Davis Company.
Polatajko, H., Davis, J., Stewart, D.m Cantin, N., Amoroso, B., Purdie, L. & Zimmerman, D. 2013a. Specifying the domain of consern: Occupation as core. Teoksessa Townsend, E. A. & Polatajko, H. J. (toim.). Enabling occupation II: Advancing an occupational therapy vision for health, well-being, & justice through occupation. (Second edition). CAOT, 13-36.
Savolainen, T. & Aralinna, V. 2017. Toimintaterapianimikkeistö. Kuntaliitto. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2017/1868-toimintaterapianimikkeisto-nomenklatur-ergoterapi
Sosiaali- ja terveysministeriö 2026. Kuntouttava työtoiminta. https://stm.fi/kuntouttava-tyotoiminta 12.5.2026
Thomas, H. 2015. Occupation-Based Activity Analysis. Second edition. Slack Incorporated.
Toimintaterapeuttiliitto 2025. Toimintaterapeuttien ydinosaamiskuvaus. https://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/wp-content/uploads/2026/03/toi_toimintaterapeuttien_ydinosaamiskuvaus_valmis_1.pdf
Townsend, E. A, Beagan, B., Kumas-Tan, Z., Versnel, J., Iwama,M., Landry, J., Stewart, D. & Brown, J. 2013. Enabling: Occupational therapys’s core competency. Teoksessa Townsend, E. A. & Polatajko, H. J. (toim.). Enabling occupation II: Advancing an occupational therapy vision for health, well-being, & justice through occupation. (Second edition). CAOT, 87-134
