Pysyvätkö kaikki kielituetun ryhmän sairaanhoitajaopiskelijat varmasti mukana opetuksessa, kun luokkahuoneessa käsitellään potilashoitoon liittyvää uutta asiaa? Tämä mietityttää usein opettajia, kun opetuskieli ei olekaan opiskelijoiden äidinkieli. Tukikielellä onkin ollut iso merkitys tämän kaksi vuotta sitten opintonsa aloittaneen pilottiryhmän oppimisessa niin luokkahuoneessa kuin sen ulkopuolellakin.
Opiskelijoiden ensikieli suomen kielen oppimisen tukena sairaanhoitajaopinnoissa
Suomenkielisessä sairaanhoitajakoulutuksessa on yhä enemmän opiskelijoita, joiden äidinkieli ei ole koulutuksen kieli. Karelia-ammattikorkeakoulussa järjestettävä kielituettu sairaanhoitajakoulutus vastaa kasvavaan tarpeeseen tukea kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten opiskelijoiden hakeutumista Karelia-ammattikorkeakouluun. Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Siun soten kanssa suomenkielistä tutkintokoulutusmallia, jossa opetuskieli on alusta alkaen selkeä suomi ja tukikieli venäjä.
Venäjä valikoitui tukikieleksi, sillä venäjää puhuvat ovat myös Itä-Suomessa merkittävin kielellinen vähemmistö. Koulutuksen pilottiryhmään valittiin 30 Suomessa asuvaa venäjää äidinkielen tasolla puhuvaa venäläistä ja ukrainalaista opiskelijaa, joiden suomen kielen taitotaso oli opintojen alussa syksyllä 2024 vähintään A2.2. Tällä ns. kehittyvän peruskielitaidon taitotasolla osataan jo viestiä jokapäiväisiä ja tuttuja asioita rutiininomaisissa tilanteissa. Kielitaito ei tuossa kielenoppimisen vaiheessa kuitenkaan vielä riitä tavallisen suomenkielisen koulutuksen suorittamiseen.
Kielituetun sairaanhoitajakoulutuksen opetuskielenä on alusta alkaen ollut selkeä suomi. Kaikki opetusmateriaalit on laadittu tavallistakin ymmärrettävämmällä suomen kielellä ja ryhmän opetusta toteutetaan huomioiden opiskelijoiden suomen kielen taso. Opiskelijat ovat saaneet kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana sekä kirjallista että suullista kielitukea myös venäjäksi sen lisäksi, että heillä on opetussuunnitelmassa tavallista tutkintoa enemmän suomen kielen opintoja, yhteensä 26 opintopistettä. Tavoitteena on koulutuksen aikana hankkia toiminnallinen kaksikielinen ammattitaito: opiskelijan on tarkoitus valmistumisensa jälkeen paitsi pystyä työskentelemään laillistettuna sairaanhoitajana suomen kielellä myös viestiä tarvittaessa asiakkaiden kanssa hoitotilanteissa venäjäksi.
Kielituki oppimateriaaleissa
Venäjän kielen opettaja Riitta Hyttinen on ollut mukana Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hankkeessa rakentamassa kirjallista kielitukea. Tämä ensikielinen tuki on painottunut erityisesti opintojen alkuun. Koska opiskelijoilla oli jo opintojen alussa suomen peruskielitaito, oppimateriaaleja ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole lähdetty kääntämään kokonaan heidän ensikielelleen. Kaikkein vaikeimmat ammatilliset tekstit tai tekstinpätkät on kuitenkin voitu valikoidusti kääntää kokonaan venäjäksi pitäen mielessä, että koulutuksen tavoite on siirtyä käyttämään opetuksessa systemaattisesti pelkkää suomea.
Kokonaan käännettyjen tekstien on arveltu voivan pahimmillaan hidastaa suomen kielen taidon kehitystä: onhan inhimillistä mennä siitä, mistä aita on matalin, ja tyytyä vaivattomampaan omakieliseen materiaaliin, jos sen voi valita. Moodlen suomenkielisten tekstien kääntämisen sijaan niihin onkin suunnitelmallisesti sijoitettu venäjänkielistä tukisanastoa. Mukana on tietysti paitsi selkeästi ammatillista sanastoa, joka on tälle ammatinvaihtajaryhmälle uutta venäjäksikin, myös sellaista opetukseen ja ohjaukseen kuuluvaa yleiskielistä ainesta, joka voi A2.2-tasolla olla vielä haasteellista. Hoitotyön ammatillinen terminologia on koottu myös teemoittain kaksikielisiin sanastoihin. Niiden aktiivisen omaksumisen tueksi on laadittu vielä erilaisia interaktiivisia verkkotehtäviä, joita opiskelija voi halutessaan suorittaa omaan tahtiin ja tarpeen mukaan. Näitä harjoitteita on tehty Wordwall-, Quizlet- ja MOT Kielipalvelu -alustoille kielipareilla suomi-venäjä ja suomi-latina.
Kielituki luokassa
Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hankkeessa työskentelee koulutuksen tukena kaksikielinen sairaanhoitaja Natalia Pokanen, joka toimii opiskelijoiden apuna oppitunneilla, klinikkatunneilla, simulaatioissa sekä harjoitteluihin liittyvissä keskusteluissa.
Natalian tehtävänä on auttaa opiskelijoita tilanteissa, joissa opetuksessa käytettävä kieli tai ammattisanasto vaikeuttaa hoitotyön sisällön ymmärtämistä. Opiskelija voi esimerkiksi lääkelaskennan opetuksessa hyvinkin hallita matemaattiset periaatteet, mutta tehtävänannon tai käsitteiden ymmärtäminen voi hankaloittaa osaamisen näyttämistä. Tällöin kielituki voi avata käsitteitä selkeämmällä kielellä, selventää tehtävänantoja sekä tarvittaessa kääntää yksittäisiä termejä opiskelijan äidinkielelle. Opetustilanteissa vaikeita käsitteitä voidaan avata toisin sanoin, käyttää synonyymejä tai havainnollistaa sanastoa kirjallisesti. Suullinen kielituki ei siis sekään ole systemaattista tulkitsemista suomesta venäjään.
Natalia tekee tiivistä yhteistyötä opettajien kanssa opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhteistyön tavoitteena on rakentaa opiskelijalähtöistä ja kielitietoista opetusta, joka myös oppitunneilla tukee samanaikaisesti sekä ammatillisen osaamisen että suomen kielen kehittymistä. Kielituen merkitys näkyy usein arjen pienissä opetustilanteissa, kun väärinymmärryksiä ehkäistään, opiskelijoiden osallistumista tuetaan, heitä kannustetaan kysymään ja oppimaan.
Kielituki opiskelijaohjauksen apuna
Kasvokkain tapahtuva kielituki ulottuu opetustilanteiden lisäksi opiskelijaohjaukseen ja arjen tukemiseen. Kansainvälisillä opiskelijoilla voi olla samanaikaisesti opintoihin, suomen kieleen sekä suomalaisiin toimintatapoihin liittyviä kysymyksiä tai haasteita, joiden selvittämiseen suomen kielen taito ei vielä riitä. Omankielinen tuki voi olla tarpeen ohjaustilanteissa, jotka liittyvät esimerkiksi harjoitteluihin, opintojen etenemiseen, oppimisympäristöihin, sähköisiin järjestelmiin sekä opiskelukäytäntöihin. Matalalla kynnyksellä tarjottava kielituki auttaa opiskelijaa ymmärtämään ohjeita, selkiyttämään epäselviä tilanteita sekä tarvittaessa sanoittamaan omia kysymyksiä tai haasteita.
Harjoittelujen aikana kielituen merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa opiskelija tarvitsee tukea ammatillisessa vuorovaikutuksessa tai harjoitteluun liittyvien palautteiden käsittelyssä. Kielitukea voidaan järjestää tarvittaessa harjoittelun puheeksiotto- ja palautekeskusteluissa, kun halutaan varmistaa, että osapuolet ymmärtävät tilanteen samalla tavalla.
Yhdessä rakentaen parempaa tukea
Olemme huomanneet, että kielituetussa koulutuksessa on onnistuneen oppimisprosessin taustalla saumaton moniammatillinen yhteistyö hoitotyön opettajien, S2-opettajien ja kielituen välillä. Yhdessä tehden turvataan kielitukitoimien oikea-aikaisuus ja tuen sopiva määrä opintojaksoilla. Toisaalta kielituettu koulutus vaatii tässä yhteisesti sovittuja toimintatapoja myös hoitotyön opettajien kesken. Tässä onkin ollut hieno mahdollisuus kollegoilta oppimiseen.
Kareliassa on nyt jo kolmannelle lukuvuodelle siirtyvän pilottiryhmän jälkeen aloittanut tammikuussa 2026 toinen venäjätuettu sairaanhoitajaryhmä. Seuraavan, tammikuussa 2027 aloittavan ryhmän tukikieli on englanti. Vaikka kolmannen ryhmän käytössä on sama koulutusmalli ja opetuskieli on edelleen selkeä suomi, koulutuksen suunnittelussa ja opetustilanteissa ollaan osittain taas uuden edessä. Toisaalta opettajat voivat englannintaitoisina tarjota tarvittaessa itse kielitukea. Sen sopivaa määrää joutuu kukin kouluttaja varmasti kuitenkin pohtimaan kaikissa kohtaamisissa opiskelijoiden kanssa. Toisaalta taas tukikieli englanti ei ole välttämättä kenenkään opiskelijan äidinkieli, ja niinpä he opettelevat vieraalla kielellä toista vierasta kieltä. Kielituetun koulutusmallin hankepioneerit jakavat kuitenkin mielellään kokemuksiaan pilottivaiheesta, joten tässäkin tilanteessa voimme varmasti luottaa yhteistyön voimaan!
Kirjoittajat:
Riitta Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tuulia Sunikka, Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hankkeen projektipäällikkö, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Natalia Pokanen, projektisuunnittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
