Karelian metsäopettajat osallistuivat osana Innokaupunki Joensuu 3 -hankkeen kehittämistoimia 12.2.2026 Tampereella järjestettyyn Etelä-Suomen metsäfoorumiin, joka pidettiin Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) tiloissa. Tapahtuman teemana oli ajankohtainen ja ajatuksia herättävä kysymys: ymmärtääkö tekoäly metsää?
Tekoäly on viime vuosina noussut yhdeksi keskeisimmistä kehityssuunnista myös metsäalalla. Foorumissa tarkasteltiin tekoälyn mahdollisuuksia monesta näkökulmasta, aina teknologisista ratkaisuista käytännön sovelluksiin ja työelämän muutoksiin. Tilaisuus kokosi yhteen noin 200 metsäalan ammattilaista ja opiskelijaa. Kareliaa edusti neljä metsäopettajaa. Päivä tarjosi runsaasti uutta tietoa, ajattelemisen aihetta sekä mahdollisuuksia keskusteluun ja verkostoitumiseen. Foorumin teemat ovat keskeisiä sekä Innokaupunki-hankkeen tavoitteissa, että metsäopetuksessa.
Tekoälyn mahdollisuudet metsäalalla
Tilaisuuden pääpuhuja futuristi Risto Linturi käsitteli tekoälyn nopeaa kehitystä sekä sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja työelämään. Linturi oli meille tuttu reilun parin vuoden takaa Karelian strategiapäivästä. Linturi korosti, että tekoälyn hyödyntäminen ei ole pelkästään tekninen kysymys, vaan edellyttää käyttäjältä kykyä määritellä ongelma oikein ja antaa riittävä tilannekuva. Mitä paremmin lähtötiedot kuvataan, sitä hyödyllisempiä vastauksia tekoäly pystyy tuottamaan.
Linturi esitti myös näkemyksiä tulevaisuuden kehityksestä. Yhtenä esimerkkinä hän nosti esiin mahdollisuuden itsenäisesti toimivista metsäkoneista, joita voitaisiin ohjata etänä tai jopa keskitetysti yhdestä paikasta. Tällainen kehitys on mielenkiintoinen ajatuksena, mutta siihen liittyy edelleen paljon ratkaisemattomia haasteita, kuten maasto-olosuhteiden vaihtelu ja teknologian luotettavuus.
Tekoälyn vaikutukset voivat Linturin mukaan olla mittavia ja ulottua laajasti yhteiskuntaan. Muutokset koskevat muun muassa työn sisältöjä, osaamistarpeita ja talouden rakenteita. Kehitystä on verrattu jopa teollistumiseen, sillä tekoäly muuttaa tapaa, jolla työtä ja päätöksiä tehdään. Osaaminen, luovuus ja kyky soveltaa teknologiaa korostuvat, ja edelläkävijät voivat saavuttaa merkittävää kilpailuetua.
Käytännön esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä
Foorumissa kuultiin useita käytännön esimerkkejä siitä, miten tekoälyä hyödynnetään metsäalalla jo nyt.
Ponssen IT- ja digitaalisten palveluiden johtaja Miikka Soininen kuvasi metsäkoneiden tuottamaa suurta datamäärää. Puunkorjuun yhteydessä kerätään tietoa esimerkiksi puiden ominaisuuksista, katkonnasta, koneen toiminnasta sekä ympäristöolosuhteista. Haasteena on usein tiedonsiirto metsästä eteenpäin, sillä yhteydet voivat olla heikkoja tai katkonaisia. Tämän vuoksi tekoälyn on toimittava suoraan koneessa. Sen tulee olla kevyt, itsenäinen ja kestävä katkonaisille yhteyksille. Tekoälyn vahvuuksia ovat nopea havainnointi, ennustaminen ja optimointi, jotka tukevat kuljettajan päätöksentekoa. Samalla on kuitenkin tärkeää muistaa, että tekoäly on riippuvainen datan laadusta eikä se pysty korvaamaan asiantuntijan harkintaa.
Arbonaut Oy:n paikkatietoanalyytikko Jeremias Jeskanen esitteli tekoälyn käyttöä metsien terveydentilan ja monimuotoisuuden arvioinnissa. Esimerkiksi LiDAR-aineistoon perustuvilla menetelmillä voidaan tunnistaa maalahopuuta, joka on tärkeä elinympäristö monille eliölajeille. Aikaisemmin maassa olevan lahopuun tunnistaminen on ollut vaikeaa, mutta tekoäly tarjoaa tähän uusia mahdollisuuksia.
MHYP Oy:n kehityspäällikkö Juha Laitinen puolestaan kuvasi tekoälyn nykyisiä ja tulevia käyttökohteita metsänhoitoyhdistyksissä. Tällä hetkellä tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi hyönteistuhojen tunnistamisessa satelliittikuvista sekä taloushallinnon prosessien automatisoinnissa. Tulevaisuudessa sen rooli voi kasvaa esimerkiksi ennusteiden tekemisessä, puunhankinnan optimoinnissa ja strategisessa päätöksenteossa.
Sitowise Oy:n Jani Heikkilä toi esiin, että tekoälyä on hyödynnetty metsäalalla jo pitkään, mutta kehitys on viime vuosina kiihtynyt erityisesti kaukokartoitusdatan, automaation ja generatiivisen tekoälyn ansiosta. Tekoälyä käytetään muun muassa hakkuiden ja metsätuhojen monitorointiin, metsien terveyden analysointiin sekä metsänhoidon ja puukaupan tehostamiseen. Samalla se mahdollistaa entistä yksilöllisemmän asiakaspalvelun.
Tekoäly ja työhyvinvointi
Päivän lopuksi tarkasteltiin tekoälyn vaikutuksia työhyvinvointiin. Tarja Ollas Markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Tapio Palvelut Oy:stä kertoi, miten työhyvinvointia huomioidaan tekoälymurroksessa. Keskeisiksi tekijöiksi nousivat työn itsenäisyys, kyvykkyyden kokemus ja yhteenkuuluvuus työyhteisössä.
Tekoäly voi tukea työn sujuvuutta automatisoimalla rutiinitehtäviä ja helpottamalla tiedon käsittelyä. Tämä voi vapauttaa aikaa vaativampiin ja luovempiin tehtäviin. Toisaalta tekoälyn käyttöönotto voi myös lisätä työn kuormittavuutta, jos osaamisen kehittäminen ei pysy mukana muutoksessa tai jos työn hallinnan tunne heikkenee.
Kyvykkyyden tunne syntyy siitä, että työntekijä kokee osaavansa työnsä ja kehittyvänsä siinä. Tekoäly voi tukea oppimista, mutta samalla se voi lisätä paineita osaamisen jatkuvaan päivittämiseen. Lisäksi tekoälyn tuottaman tiedon arviointi ja virheiden tunnistaminen voivat kuormittaa työntekijää.
Yhteenkuuluvuuden näkökulmasta tekoäly voi sekä vahvistaa että heikentää työyhteisöä. Yhteiset tavoitteet ja uuden oppiminen voivat lisätä yhteishenkeä, mutta samalla digitaalinen työskentely voi vähentää vuorovaikutusta kollegoiden kanssa.
Ollas kiteytti työhyvinvoinnin oleellisuuden seuraavasti: ”kun tätä aikaa joskus katsotaan taaksepäin, olennaista ei ole, mitä järjestelmiä käytimme, vaan miten muutos koettiin. Oliko työ hallittavaa, oikeudenmukaista ja inhimillistä. Vaikutetaan siihen nyt”.
Yhteenveto
Metsäfoorumi osoitti, että tekoäly tarjoaa metsäalalle merkittäviä mahdollisuuksia niin tuotannon tehostamisessa kuin päätöksenteon tukena. Samalla se tuo mukanaan uusia haasteita osaamiseen, tiedon laatuun ja työhyvinvointiin liittyen. Parhaimmillaan tekoäly auttaa vapauttamaan ihmisen työaikaa itse päätöksentekoon ja metsien hoitoon.
Keskeistä on, että tekoälyä hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti ja vastuullisesti. Vaikka teknologia kehittyy nopeasti, asiantuntijan rooli säilyy keskeisenä. Tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa ei ole pelkästään se, mitä teknologioita otetaan käyttöön, vaan myös se, kuinka hallittuna ja ihmisläheisenä työ säilyy kehityksen keskellä.
Ja kuten myös muutama kuukausi metsäfoorumin jälkeen Lapin metsätalouspäivillä 9.-10.4.2026 Rovaniemellä tekoälyn hyödyntämisestä metsätalouteen liittyen kommentoitiin: emme tällä hetkellä vielä todennäköisesti osaa edes kuvitella, mihin tekoälyn kehitys voi tulevaisuudessa johtaa. Samoin kuin emme aikanaan ensimmäisten kännyköidenkään ilmestyessä osanneet kuvitella, että vielä jonain päivänä pystyisimme selaamaan internetiä tai maksamaan kauppalaskujamme kännyköiden välityksellä. Kehitystyö metsäalaan ja tekoälyyn liittyen jatkuu joka tapauksessa vahvana myös meillä täällä Joensuussa mm. edellä mainitun Innokaupunki Joensuu –hanketoiminnan kautta.
Kirjoittajat:
Mari Hautala, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Heidi Tanskanen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Ari Talkkari, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Sini Rantanen, koulutuspäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Ollipekka Hakonen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Pekka Huotari, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Innokaupunki Joensuu 3 on alueellinen innovaatiohanke, joka toteutetaan osana Joensuun kaupungin ja valtion välistä ekosysteemisopimusta vuosille 2021–2027. Hankkeen toteutusaika on 1.6.2025–30.6.2026, ja Karelia vie sitä eteenpäin yhdessä Joensuun kaupungin, Itä-Suomen yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Business Joensuun kanssa. Hankkeen tavoitteena on syventää aiempaa Innokaupunki-työtä sekä fotoniikan ja metsäbiotalouden ekosysteemien kehittämistä tuomalla Karelian kansainvälisen tutkimusosaamisen siirto osaksi alueen elinkeinoyhteistyötä.
