Metsälaboratorio opetuksen ja tutkimuksen tueksi sekä näyteikkunaksi metsälle

Innokaupunki Joensuu 3 -hankkeen puitteissa on yhdessä metsätalouden koulutuksen kanssa valmisteltu metsälaboratorion perustamista Karelia-ammattikorkeakoulun Wärtsilä-kampukselle. Tavoitteita, toimintoja ja toteutussuunnitelmaa on työstetty lukuvuoden aikana yhteensä 13 palaverissa, joihin on osallistunut mm. metsätalouden opetushenkilöstöä, koulutuspäällikkö sekä rakentamisen ja tilapalveluiden asiantuntijoita. Alkuvaiheessa toteutettiin myös metsäopiskelijoille suunnattu sähköinen ideakysely.

Mikä metsälaboratorio?

Metsälaboratorion tärkein tavoite on toimia oppimisympäristönä metsätalouden koulutuksen opiskelijoille sekä tutkimuspaikkana metsätalouden alan tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Laboratorio luo kampukselle näyteikkunan metsään ja lisää siten kaikkien laboratoriossa kävijöiden yleistietämystä metsän monista ulottuvuuksista ja nykypäivän metsätaloudesta. Laboratorion avulla tuodaan myös esille Karelian metsäosaamista ja tuetaan metsäkoulutuksen imagoa ja vetovoimaa.

Parhaimmillaan tila tarjoaa foorumin niin metsäalan kuin muidenkin alojen väliselle yhteistyölle ja vuorovaikutukselle, tukikohdan metsäisten TKI-projektien aktiviteeteille sekä auttaa esittelemään metsäasioita kansallisten opiskelijoiden lisäksi myös kansainvälisille opiskelijoille ja vierailijoille.

Kehittämisen vaiheet

Metsälaboratorion suunnittelu aloitettiin syksyllä 2025 pidetyillä työpajoilla, joihin osallistui koko metsätalouden opetushenkilöstö. Työtä vietiin eteenpäin seuraavissa vaiheissa: tavoitteiden määrittely, vapaa ideointi, toteutuskelpoisten ideoiden alustava seulonta, ideoiden pisteytys tavoitteisiin pohjautuvien kriteereiden perusteella ja lopuksi korkeimmat pisteet saavuttaneiden ideoiden toteutettavuuden (ml. kustannustaso ja tilavaateet) tarkempi selvittäminen. Ideoita metsälaboratorioon haettiin ja keräiltiin myös useammalta kansainväliseltä koulutusyhteistyön ja hanketoiminnan reissulta.

Huoneeseen rakennettu nurkkaus, joka simuloi metsää. Seinillä taustakuva metsästä, lattialla sammaleen näköinen matto, kanto, ja puunrunko
Metsälaboratorioon saatiin ideoita mm. Slovakiasta, jossa paikallisen yliopiston metsäosaston tiloissa metsää oli havainnollistettu yllä mainitun metsänurkkauksen tavoin. Kuva: Sini Rantanen.

Opiskelijoiden ja opetushenkilöstön ideoinnin anti metsälaboratorion sisällöstä oli hyvin runsasta. Laboratorioon toivottiin mm. metsäsimulaattoria, havainnollistavia kuvia eri metsätyypeistä, digitaalista kasviota, suurennettuja malleja metsätuholaisista, turpeen täyteistä suonurkkausta rentoutumista varten, erilaisia puupintoja ja -lajeja sekä reaalikuvaa ja -tietoa erilaisilta metsäalueilta.

Jatkoseulontaa varten alkukartoituksen 23 ideaa luokiteltiin kolmeen kategoriaan: yleistoteutus, fyysinen toteutus ja virtuaalinen toteutus. Tämän jälkeen kukin työryhmän jäsen arvioi pisteasteikolla 0–3, miten hyvin mikäkin idea palveli metsälaboratorion yleistavoitteita (7 kpl), laatutavoitteita (5 kpl) ja toteutuksen reunaehtoja (2 kpl). Lopuksi kaikkien antamat pisteet summattiin ja ideat asetettiin yhteispisteiden perusteella paremmuusjärjestykseen.

Kuvakaappaus esitysdiasta. Tekstit: Ideoiden pisteytys. Arvioidaan seuraavia ominaisuuksia: Miten idea palvelee metsälabralle asetettuja tavoitteita, Yleisiä laatukriteereitä, ja toteutettavuus
Työpajatyöskentelyssä sovelletut ideoiden pisteytysperiaatteet. Kuva: Heidi Tanskanen.

Metsätieto näkyväksi

Metsälaboratorion sisällöiksi on valikoitunut em. prosessin tuloksena kuvakollaasi metsätyypeistä, marteloskooppien visualisointeja, hakkuusimulaattori, kuva- ja videolähetyksiä metsästä sekä metsässä oleskelun hyvinvointihyötyjä havainnollistava ”metsäkellintätila”.

Marteloskoopeista on kevään aikana kuvattu metsälaboratoriossa hyödynnettävää materiaalia drooneilla ja materiaalia jalostetaan metsälaboratoriota varten. “Metsäkellintätila” tarjoaa konkreettisesti mahdollisuuden rentoutua katsomalla ja kuuntelemalla esimerkiksi vesistöjä ympäröivää luontoa ja siihen liittyvää äänimaailmaa. Hakkuusimulaattorilla voi puolestaan harjoitella puun kaatoa ja sen katkontaa puutavaralajeiksi.

Konseptiin sisältyvät myös opiskelun tueksi tarkoitettu hyönteis-, kasvi-, puulaji- ja maaperänäytteiden kokoelma sekä alue, jonne asetetaan näytteille opiskelijoiden töitä. Metsälaboratorion ulkopuolelle sijoitetaan isokokoinen näyttö, joka on kaikkien ohikulkijoiden nähtävillä. Näytössä esitetään yleistajuista metsään liittyvää tietoa. Näyttöön tulee myös kosketustoiminto, jolla ohikulkija voi valita näytettäväksi itselleen mielenkiintoista metsäsisältöä. Tavoitteena on lisätä metsäalan tunnettuutta ja näkyvyyttä kampuksella konkreettisen tiedon avulla.

Suunnitelmissa on hankkia myös kampukselle sijoittuvan tilan satelliitiksi Joensuun lähiympäristöön tutkimus- ja opetusmetsätila, jolta voidaan siirtää monenlaista metsätietoa laboratorioon käsiteltäväksi ja esitettäväksi. Metsätilalle voidaan lisäksi perustaa erilaisia tutkimuskoealoja ja muun muassa pysyvä metsätaitorata sekä luontopolku.

Metsälaboratorio toiminnassa

Metsälaboratorio toimii ennen kaikkea opetuksen ja tutkimuksen työtilana ja -välineenä, mutta myös metsäluonnon havainnollistajana ja metsien esittelytilana. Metsälaboratorio- ja metsätilahankkeiden edellyttämät investoinnit aiotaan rahoittaa Metsähallitus-yhteistyösopimuksessa Karelian metsäopetuksen kehittämiseen allokoiduilla puunmyyntituloilla. Tavoite on, että ainakin osa metsälaboratorion toiminnoista ja rakenteista valmistuu jo vuoden 2027 aikana.

Innokaupunki Joensuu 3 -hanke on Joensuun alueen laaja innovaatiohanke, jossa Karelia toimii yhtenä toteuttajana Joensuun kaupungin, Itä-Suomen yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Business Joensuun kanssa. Hanke on osa kaupungin ja valtion välistä innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimusta (2021–2027), ja se toteutetaan aikavälillä 1.6.2025–30.6.2026. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa aiempien Innokaupunki-toteutusten sekä fotoniikan ja metsäbiotalouden ekosysteemien kehittämistyötä tuomalla Karelian kansainvälisen tutkimusosaamisen siirron toiminnot osaksi alueen elinkeinoyhteistyötä.


Kirjoittajat:

Mari Hautala, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Heidi Tanskanen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Ari Talkkari, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Sini Rantanen, koulutuspäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Loading