Pitkäaikaistyöttömien työkyvyn tukeminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä, palvelujärjestelmän tuntemusta ja kykyä kohdata yksilöllisiä elämäntilanteita. Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hankkeen yhteydessä toteutettu opettajien työelämäjakso tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella näitä ilmiöitä käytännön työn kautta sekä pohtia, miten työkyvyn tuen teemat voidaan tuoda entistä vahvemmin osaksi sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutusta.
Työttömyys koskettaa yhä useampaa
Työttömyys on harvan toivoma elämäntilanne, mutta viime vuosien kehityksen myötä siitä on tullut yhä useammalle arjen todellisuutta Suomessa (Tilastokeskus 2026). Työttömyydellä on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia muun muassa mielenterveyteen ja syrjäytymisriskiin (Kosonen, 2023). Yksilöllisen kärsimyksen ja kuormituksen lisäksi työttömyys aiheuttaa huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle. Näitä ovat työttömyysturvamenojen, veromenetysten, menetetyn työpanoksen sekä välillisten kustannuksien kautta tulevat kustannukset. (Alasalmi, Alimov, Ansala, Busk, Huhtala, Kekäläinen, Keskinen, Ruuskanen & Vuori 2019).
Vuoden 2025 alussa toteutettu TE-palveluiden rakenneuudistus muutti merkittävästi työttömyyspalveluiden järjestämistä Suomessa. Vastuu palveluista jakautui kuntien, hyvinvointialueiden sekä Kelan ja työttömyyskassojen kesken. Muutoksen myötä eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitys korostui entisestään, jotta työttömien palvelukokonaisuudet voidaan toteuttaa sujuvasti ja vaikuttavasti.
Kuntouttavaa työtoimintaa kehitetään maakunnallisesti
Vuonna 2024 alkanut nelivuotinen Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hanke (jatkossa KuTy-hanke) pyrkii kehittämään kuntouttavan työtoiminnan sisältöjä Pohjois-Karjalassa. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ja Karelia-ammattikorkeakoulun välillä. Kehittämishankkeen myötä on avautunut mahdollisuus tarkastella kuntouttavan työtoiminnan sisältöjä uudelleen ja kehittää toimintaa asiakaslähtöisemmäksi, vaikuttavammaksi sekä yhdenmukaisemmaksi koko maakunnan alueella. Karelia-ammattikorkeakoululle hanke on mahdollistanut systemaattisemman ja moniammatillisesti toteutuvan yhteistyön kehittämisen hyvinvointialueen kanssa. (Karelia-ammattikorkeakoulu 2026a.)
Hankkeen kohderyhmänä ovat työikäiset kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan henkilöstö sekä Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijat. Välillisinä kohderyhminä ovat kuntien työllisyyspalvelut, yhteistyöverkostot kuten työkyvyntuen tiimit, mielenterveys- ja päihdepalvelut, kuntien ja mm. järjestöjen työtoimintapaikkoja tarjoavat tahot, Karelia-ammattikorkeakoulun opettajat ja opinto-ohjaajat sekä jatkuvan oppimisen palvelut. (Karelia-ammattikorkeakoulu 2026a.)
Opettajat työelämässä – TET-jakso hankkeessa
Osallistuimme opettajina hankkeen puitteissa toteutettuun työelämäjaksoon (hankkeessa käytetty termiä TET-jakso), jonka tavoitteena oli syventää ymmärrystämme työttömien palveluprosesseista ja työkyvyn tuen kokonaisuudesta hyvinvointialueella. Jakso toteutui kevään 2026 aikana yksittäisinä päivinä, mikä mahdollisti vaiheittain syvenevän ja monipuolisen perehtymisen eri toimintaympäristöihin.
Työelämäjakso käynnistyi perehdytyksellä työttömien palvelurakenteeseen. Samassa yhteydessä esiteltiin keväällä julkaistu työkyvyn tuen palvelupolku (Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote, 2026), joka jäsentää asiakkaan etenemistä ja eri toimijoiden rooleja palvelujärjestelmässä. Jakson aikana tutustuimme käytännön työhön useissa toimintaympäristöissä: vierailimme kuntouttavan työtoiminnan työpajoilla, seurasimme työttömille suunnattuja terveystarkastuksia sekä osallistuimme kuntoutuspoliklinikalla toteutettuihin työkykyarvioihin ja moniammatillisiin lähetekäsittelyihin. Saimme kokemuksia ja näkemyksiä eri alojen ammattilaisilta ja erityisesti myös työttömiltä itseltään. Osallistuimme myös KuTy-hankkeen palavereihin, joissa tarkasteltiin sekä hankkeessa tehtävän kehittämistyön suuntia, että TET-jakson aikana syntyneiden havaintojen hyödyntämistä opetuksessa.
TET-jakson keskeisenä tavoitteena oli oman ammattitaidon päivittämisen lisäksi työkyvyn tuen teemojen tuominen entistä näkyvämmin osaksi sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutusta. Opetushenkilöstön työelämäjaksot ovat osa Karelian strategista osaamisen kehittämistä ja työelämäyhteistyön vahvistamista (Karelia ammattikorkeakoulu 2026b).
Tässä hankkeessa toteutettu TET-jakso tarjosi vaihtoehtoisen, hajautetun toteutustavan perinteiselle työelämäjaksolle ja mahdollisti laaja-alaisen näkymän työkyvyn tuen kenttään. Jakso vahvisti käsitystämme siitä, että pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn tukeminen edellyttää tiivistä moniammatillista yhteistyötä, yksilöllistä kohtaamista sekä palvelupolkujen syvällistä ymmärrystä.
Moniammatillisuus ja palvelurakenteet työkyvyn vahvana tukena
Työkyvyn tukeminen rakentuu laajassa moniammatillisessa verkostossa, johon kuuluvat muun muassa työllisyyspalvelut, hyvinvointialue, Kela, yksityiset palveluntuottajat, järjestöt, työnantajat ja oppilaitokset. Asiakkaan näkökulmasta tämä tarkoittaa usein useiden eri ammattilaisten kohtaamista, mikä korostaa selkeän viestinnän ja asiakkaan tilanteen ymmärtämisen merkitystä. Vaikka asiakas kohtaa useita ammattilaisia, käyntien määrä ei kasva, vaan asioita käsitellään yhdessä. Tällöin kaikilla on sama ymmärrys ja asiakkaan tilanteen hoitaminen on kokonaisvaltaisempaa.
Keskeisiä työkyvyn tukirakenteita ovat vahvasti myös työkyvyn tuen tiimit, ammatillinen kuntoutus sekä nuorille suunnattu Ohjaamo-toiminta. Monialainen yhteispalvelu (TYM) puolestaan vastaa tilanteisiin, joissa asiakkaalla on samanaikaisesti useita palveluntarpeita. Työkykykoordinaattorin rooli on keskeinen työkykyyn liittyvien palvelujen koordinoinnissa.
Käytännön työssä hyödynnetään myös hyvinvointialueella kehitettyä TYTTI-toiminnallista työ- ja toimintakyvyn kartoituslomaketta (Innokylä 2026). Palvelupolkua tukevat myös valtakunnalliset digitaaliset kokonaisuudet, kuten Terveyskylän työkyvyn ylläpitämiseen liittyvät sisällöt sekä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle kehitetty työkyvyn tuen polku, joka ohjaa niin asiakasta, kuin ammattilaisiakin (Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote, 2026).
Työpajat kuntoutumisen arjessa
Työpajatoiminta tarjoaa konkreettisen näkymän pitkäaikaistyöttömien arkeen ja kuntoutustarpeisiin. Asiakkaiden taustat ovat usein moninaisia ja voivat liittyä esimerkiksi mielenterveyden haasteisiin, päihteiden käyttöön, oppimisvaikeuksiin tai arjen hallinnan ongelmiin.
Ohjaajien työ perustuu vahvasti vuorovaikutukseen, luottamuksen rakentamiseen ja asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen ja tukemiseen. Keskeistä on tunnistaa yksilölliset tuen tarpeet ja edetä realististen tavoitteiden kautta. Olennaista on juurisyiden etsiminen: miksi asiakas on päätynyt nykyiseen tilanteeseen ja mitkä tekijät vaikuttavat toimintakykyyn. Tässä kontekstissa pelkkä vaatiminen tai ”ota itseäsi niskasta kiinni” -ajattelu ei toimi.
Työttömien terveystarkastukset ja työkykyarviot käytännössä
Työttömien terveystarkastukset ovat merkittävä osa palvelukokonaisuutta sekä asiakkaan hyvinvoinnin että työ- ja toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta. Asiakkaiden tilanteet ovat usein kokonaisvaltaisesti monisyisiä. Yleisiä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, pitkittyneet kiputilat, mielenterveyden haasteet, oppimisvaikeudet sekä elämänhistorian kuormittavat tapahtumat. Terveystarkastuksissa kartoitetaan asiakkaan tilannetta monipuolisesti. Myös ohjaus ja neuvonta ovat isossa roolissa.
Jos tilanne vaatii tarkempaa selvittelyä, tehdään lähete moniammatilliseen lähetekäsittelyyn, jossa moniammatillinen tiimi arvioi asiakkaan kokonaistilanteen ja hänen tarvitsemia palveluja. Lähetekäsittelyyn osallistuvat lääkärit, psykologit, sosiaalityöntekijät, kuntoutusohjaajat ja terveydenhoitajat. Lähetteet voivat tulla myös perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta, vakuutusyhtiöiltä tai yksityiseltä sektorilta.
Työkykyarvioissa korostuvat riittävät esitiedot, asiakkaan koulutus- ja työhistoria sekä realistinen arvio työ- ja toimintakyvystä. Terveydenhuollon roolina on varmistaa prosessin eteneminen ja tarvittavien lausuntojen laatiminen, eikä vastuuta siirretä asiakkaalle. Ammattilaisten havaintojen perusteella erityisesti asiakkaiden heikko fyysinen kunto vaikuttaa usein kokonaisvaltaisesti työkykyynkin. Motivaation löytäminen ja vastuunotto omasta terveydestä nousevat keskeiseksi – ilman epärealistisia lupauksia nopeista ratkaisuista.
Mitä opimme – näkökulmia opetukseen
Keskeinen havainto on, että pitkäaikaistyöttömät eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan jokaisen tilanne on yksilöllinen ja edellyttää tapauskohtaista arviointia. Tämä vaatii myös runsaasti erilaisia monialaisia palveluja, jotta näihin tarpeisiin voidaan vastata. Palvelupolkujen tuntemus on välttämätöntä, jotta asiakkaalle voidaan tarjota tarkoituksenmukaisia ja vaikuttavia ratkaisuja.
Opettajien TET-jakso avasi konkreettisesti työkyvyn tuen ilmiöitä ja vahvisti tarvetta kehittää opetusta vastaamaan paremmin työelämän tämän hetken todellisuutta. Jakso tarjosi käytännön näkökulmia opettajille, sekä korosti moniammatillisen yhteistyön merkitystä. Työpajoilla nousi esiin havaintoja työelämätaitoihin liittyvistä teemoista – samansuuntaisia asioita on nähtävissä myös opiskelijoiden arjessa (Levanto, Smedlund, Hinkkanen, Matilainen, Mertanen, Suhonen, Vatanen & Martimo, 2024). Jakso tarjosi käytännön työkaluja opetukseen, vahvisti moniammatillisen yhteistyön merkitystä ja toi uuden näkökulman työkyvyn, elämänhallinnan ja oppimisen kysymyksiin.
Jatkotoimenpiteenä tarkastelemme sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen sisältöjä kokonaisuutena ja miten saisimme nostettua työttömien tilannetta ja siihen liittyviä erityispiirteitä enemmän näkyväksi opintojaksoilla. Tätä kautta vahvistetaan opiskelijoiden valmiuksia kohtaamiseen, palvelupolkujen ymmärtämiseen ja yksilöllisten tilanteiden monimuotoisuuden ymmärtämiseen. Työttömän tilannetta on tarkasteltava biopsykososiaalisena kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Palveluilta ja ammattilaisilta vaaditaan paljon kärsivällisyyttä, suunnitelmallisuutta, moniammatillista yhteistyötä sekä kykyä sietää prosessien etenemiseen liittyvää keskeneräisyyttä. Pitkäaikaistyöttömien tukemisessa todellinen vaikuttavuus syntyy kohtaamisesta, luottamuksesta ja ammattilaisen vastuunkannosta – ei kiireestä tai yksinkertaistavista ratkaisuista.
Kirjoittajat:
Minna Peake, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Hanne Timonen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Alasalmi, J., Alimov, N., Ansala, L., Busk, H., Huhtala, V-V., Kekäläinen, A., Keskinen, P., Ruuskanen, O-P. & Vuori, L. 2019. Työttömyyden laajat kustannukset yhteiskunnalle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 16/2019. 23.4.2026.
Innokylä. 2026. TYTTI-toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn kartoitus. https://www.innokyla.fi/fi/toimintamalli/tytti-toiminnallinen-tyo-ja-toimintakyvyn-kartoitus/kehittamisen-polku. 27.4.2026.
Karelia-ammattikorkeakoulu 2026a. Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen. https://hankkeet.karelia.fi/kuntouttavan-tyotoiminnan-maakunnallinen-kehittaminen/ 25.5.2026.
Karelia-ammattikorkeakoulu. 2026b. Karelia 2030 – Kestävää elinvoimaa. Karelia-ammattikorkeakoulun strategia. https://www.karelia.fi/strategia/ 23.4.2026.
Kosonen, S. 2023. Taantumalla yllättäviä terveysvaikutuksia. Suomen Lääkärilehti. 23.4.2026.
Levanto, S., Smedlund, A., Hinkkanen, N., Matilainen, V., Mertanen, J., Suhonen, I., Vatanen, J. & Martimo, K-P. 2024. Nuorten työkyky – tutkimusraportti. Ilmarinen. https://www.ilmarinen.fi/media_global/liitepankki/aineistot/2025/tutkimusraportti_nuoret_2025_ilmarinen.pdf. 5.5.2026.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote. 2026. Työkyvyn tuen palvelupolku. Työkyvyn tuen palvelupolku – Siun sote palveluketjut. 20.4.2026.
Tilastokeskus. 2025. Työttömiä enemmän joulukuussa 2025 verrattuna vuoden takaiseen. https://stat.fi/fi/julkaisu/cmfdynenh07fe07w25p7yzwr5 27.4.2026.
Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanke toteutetaan ryhmähankkeena Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ja Karelia-ammattikorkeakoulun kesken. Hanke käynnistyi tammikuussa 2024 ja se jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka.
