Työelämässä korostetaan jatkuvasti yhteistyötaitoja, vuorovaikutusta ja kykyä toimia osana tiimiä. Tiimityöllä tarkoitetaan työskentelyä pysyvässä ryhmässä tai tiimissä, jolla on yhteinen tehtävä ja mahdollisuus suunnitella työtään (Tilastokeskus 2026). Harva asiantuntija työskentelee enää täysin yksin. Työelämä muuttuu yhä nopeammin: tarvitaan itseohjautuvuutta, joustavuutta ja kykyä toimia erilaisissa yhteisöissä.
Karelia-ammattikorkeakoulun Yrittäjyysakatemia (Y-akatemia) tarjoaa oppimisympäristön, jossa opiskelijat harjoittelevat näitä tiimityötaitoja käytännössä. Näissä tiimeissä opiskelijat toteuttavat projekteja oikeille asiakkaille ja harjoittelevat yrittäjyyttä käytännön tekemisen kautta. Toimintaympäristö muistuttaa monin tavoin oikeaa työelämää ja yritystoimintaa, jossa tiimit kohtaavat tavoitteita, aikatauluja ja vastuunjakoa. Y-akatemiassa on monialaiset tiimit, jossa eri alojen opiskelijat jakavat osaamistaan tiimissä.
Sotealan opiskelijoiden polku Y-akatemiassa eroaa muiden alojen opiskelijoiden polusta siten, että sotealan opiskelijan tulee tehdä ammatilliset opinnot yrittäjyysopintojen ohessa, jotta voi valmistua laillistettuun ammattiin. Sotealan opiskelija voi tehdä myös yhden harjoittelun projektiopinnoilla Y-akatemiassa joko omassa osuuskunnassa tai tekemällä kehittämistyön Y-akatemiaan. Tässä artikkelissa sosionomiopiskelija Liisa Laitinen kuvaa omaa syventävän harjoittelun kehittämistyötään Y-akatemiassa.
Yhteinen tavoite antaa tiimille suunnan
Valitsin Y-akatemian osaksi sosionomiopintojen polkua jo syksyllä 2024. Yritysakatemiassa minua kiehtoi mahdollisuus toimia itseohjautuvasti opintojen suunnittelussa sekä lisäksi ennenkokematon mahdollisuus tehdä yhteistyötä eri alojen opiskelijoiden kuten tradenomi- ja matkailualan opiskelijoiden kanssa. Luontevana jatkumona, pääsin tekemään myös sosionomiopintojen syventävän harjoittelun yritysakatemiassa.
Keväällä 2026 toteutetussa sosionomiopintojen syventävässä kehittämistyön harjoittelussa tarkastelin kyselyn ja teoriatiedon avulla sitä, millaiset tekijät rakentavat hyvän tiimin toimintaa. Erityisen kiinnostavaa oli selvittää, mitä yritysakatemian opiskelijat itse pitävät tärkeänä toimivassa tiimissä. Laadin Webropol-kyselyn, johon tuli 19 vastausta. Kyselyn vastauksista nousi esille yhdeksän teemaa, jotka liittyivät muun muassa yhteisöllisyyteen, luottamukseen, avoimeen vuorovaikutukseen ja tavoitteellisuuteen.
Toimivan tiimin perustaksi mainittiin kyselyn vastauksissa ennen kaikkea yhteinen tavoite. Opiskelijat kuvasivat hyvää tavoitetta sanoilla ”selkeä”, ”yhteinen”, ”motivoiva” ja ”realistinen”. Vastauksissa korostui ajatus siitä, että tavoitteen tulee olla kaikkien ymmärtämä ja hyväksymä. Pelkkä yhdessä työskentely ei vielä muodosta toimivaa tiimiä, vaan tiimi tarvitsee yhteisen suunnan, jonka vuoksi työtä tehdään.
Kun tiimillä on selkeä suunta ja yhteinen ymmärrys toiminnasta, epävarmuus vähenee ja osallistuminen helpottuu. Opiskelijoiden vastauksissa näkyi ajatus siitä, että hyvä tavoite tukee jokaisen oppimista ja motivoi osallistumaan yhteiseen tekemiseen. Tulokset ovat linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa. Tiimityötä käsittelevässä kirjallisuudessa yhteinen tavoite nähdään keskeisenä tekijänä, joka erottaa aidon tiimin tavallisesta ryhmästä (Toivanen 2025, 29). Selkeä tavoite auttaa hahmottamaan rooleja, tukee päätöksentekoa ja vähentää epäselvyyksiä tiimin toiminnassa.
Psykologinen turvallisuus mahdollistaa osallistumisen
Yksi kehittämistyön merkittävimmistä löydöksistä oli psykologisen turvallisuuden korostuminen. Opiskelijoiden vastauksissa toistuivat avoin puhe, suora keskustelu, hyväksytyksi tulemisen tunne sekä mahdollisuus olla oma itsensä.
Edmondson (2019) määrittelee psykologisen turvallisuuden työyhteisön tai tiimin jäsenten kokemuksiksi työyhteisöstä tai tiimistä ja sen normeista. Tällöin on merkityksellistä, miten yhteisössä suhtaudutaan epävarmuuteen sekä riskinottoon, virheisiin ja epäonnistumisiin. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä sallitaan kokeilut ja harhapolut, koska ne nähdään onnistuessaan uusina mahdollisuuksina, joita ei yleensä löydetä ilman sattumaa ja erehdystä.
Kyselyssä opiskelijat kuvasivat muun muassa, että ”Psykologisen turvallisuuden tunne on jokaisen oikeasti toimivan tiimin kivijalka”. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että mielipiteen voi sanoa ryhmässä avoimesti ja että kaikki tulevat kuulluiksi.
Psykologinen turvallisuus on tärkeä tekijä myös siksi, että se vaikuttaa suoraan osallistumiseen. Jos ihminen kokee tulevansa hyväksytyksi, hänen on helpompi sitoutua yhteiseen tekemiseen ja tuoda oma osaamisensa esille. Tämä liittyy myös osallisuuden kokemukseen. Osallisuus ei tarkoita vain mukana olemista, vaan tunnetta siitä, että oma ääni on merkityksellinen (Kivinen, Vanjusov & Vornanen 2020, 267–274). Tiimissä tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, että kaikkien näkemyksiä kuunnellaan tasavertaisesti.
Hyvä tiimi tarvitsee myös rakennetta
Vaikka yhteisyys ja turvallisuus korostuivat vastauksissa, opiskelijat nostivat tärkeiksi asioiksi myös toimintaan suuntautuneisuuden ja johtamisen. Hyvä tiimi ei ollut heidän kuvauksissaan pelkästään “mukava porukka”, vaan ryhmä, jolla on selkeä suunta ja toimivat käytännöt. Se auttaa vähentämään epävarmuutta ja tekee toiminnasta johdonmukaisempaa. Kun jokainen tietää oman roolinsa ja yhteisen suunnan, yhteistyöstä tulee sujuvampaa.
Mielenkiintoista oli myös se, että opiskelijat pitivät pienempiä tiimejä toimivampina. Enemmistö vastaajista arvioi hyväksi tiimikooksi 6–10 henkilöä. Tämä tukee mahdollisesti aiempaa tutkimustietoa siitä, että suuremmissa tiimeissä vuorovaikutus muuttuu monimutkaisemmaksi ja osallistuminen voi vaikeutua (Bumbuc 2024, 1–5). Y-akatemiassa tiimien koko on yleensä 10-16, mutta projekteissa projektitiimit voivat olla pienempiä, koska koko tiimi ei välttämättä ole joka projektissa mukana.
Posteri
Kehittämistyössä oli tarkoituksena selvittää olosuhteita, resursseja ja vaatimuksia koskien hyvän tiimin toimintaa. Olosuhteilla tarkoitetaan sitä tiimin tai työn sosiaalista, organisatorista ja psykologista toimintaympäristöä, joka voi joko mahdollistaa tai vaikeuttaa yhteistyötä, hyvinvointia ja tavoitteiden saavuttamista (Demerouti, Bakker, Nachreiner & Schaufeli 2001). Resursseilla tarkoitetaan tekijöitä, jotka tukevat motivaatiota, toimintakykyä ja tavoitteiden saavuttamista sekä vahvistavat yksilön tai tiimin kykyä suoriutua työstä. Vaatimuksilla tarkoitetaan työn tai tiimin toiminnan tekijöitä, jotka edellyttävät yksilöltä panostusta, vastuunkantoa ja suoriutumista tavoitteiden saavuttamiseksi. (Bakker & Demerouti 2007, 309–328.) Kyseessä on tarkemmin Bakker & Demeroutin (2007) työn vaatimusten ja voimavarojen malli.
Kyselyn vastauksista teemoittelumenetelmän avulla löydetyt (ja yllä kuvatut) teemat tuotiin vaatimusten ja voimavarojen mallin sisältöjä mukaillen näkyviksi Y-akatemialle laadittuun posteriin. Posterin tiedot koostuvat opiskelijoiden vastauksista yhdistettynä teoriatietoon, johon opiskelijat voivat palata erityisesti siksi, että sen sisällöt koostuvat suoraan heidän ajatuksistaan ja toiveistaan tiimien toiminnalle yritysakatemiassa.
Mitä työelämä voisi oppia tästä?
Kehittämistyön tuloksista nousevat teemat näkyvät laajasti myös työelämässä. Usein työyhteisöissä keskitytään tehokkuuteen, tavoitteisiin ja tuloksiin, mutta vähemmälle huomiolle voivat jäädä ne tekijät, jotka mahdollistavat hyvän yhteistyön. Tämä kehittämistyö osoittaa, että toimiva tiimi tarvitsee sekä rakenteita että inhimillistä turvallisuutta.
Psykologinen turvallisuus, avoin vuorovaikutus ja luottamus vaikuttavat suoraan motivaatioon, osallistumiseen ja työn tuloksiin. Ihmiset sitoutuvat paremmin yhteiseen toimintaan silloin, kun he kokevat tulevansa kuulluiksi ja arvostetuiksi.
Sosionomiopiskelijan näkökulmasta tulokset ovat erityisen kiinnostavia siksi, että ne liittyvät sosionomille tärkeään yhteisölliseen työotteeseen sekä toimintakulttuurien kehittämiseen. Sosiaalialalla tarvitaan kykyä rakentaa turvallisia yhteisöjä, vahvistaa osallisuutta ja tukea vuorovaikutusta myös haastavissa tilanteissa. Samat taidot näyttävät tärkeinä myös tiimiyrittäjyydessä. Karelia-ammattikorkeakoulun yrittäjyysakatemian kaltaiset oppimisympäristöt tarjoavat näiden taitojen oppimiseen arvokkaan mahdollisuuden. Eräässä vastauksessa Y-akatemiaa kehuttiinkin ”toimivaksi konseptiksi”.
Kirjoittajat:
Liisa Laitinen, sosionomiopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kirsi Varis, lehtori, tiimivalmentaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet
Bakker, A.B. & Demerouti, E. 2007. The Job Demands‐Resources model: state of the art. Journal of Managerial Psychology. 22 (3): 309–328.
Bumbuc, S. 2024. Team size and its influence on the teamwork and communication. International conference Knowledge-Based Organisation. 30 (2): 1–5.
Demerouti, E., Bakker, A.B., Nachreiner, F. & Schaufeli, W.B. 2001. The Job Demands-Resources Model of Burnout. Journal of Applied Psychology. 86 (3): 499–512.
Edmondson, A.C. 2019. The Fearless Organisation: Creating Psychological Safety in the Workplace for Learning, Innovation, and Growth. New Jersey: John Wiley & Sons.
Kivinen, T., Vanjusov, H. & Vornanen, R. 2020. Asiakkaan ääni – Osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa: Hujala, A. & Taskinen H. Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press.
Tilastokeskus. 2026. Tietoa tilastoista. Käsitteet. https://stat.fi/meta/kas/tiimityo.html. 21.5.2026.
Toivanen. 2025. Tiimistymisen taito. Helsinki: Books on Demand.