Puurakentamisen kehitysalusta -hankkeen toimijat toteuttivat toukokuussa 2026 opintomatkan Ruotsin Skellefteåhon. Ruotsin monipuolisten kohteiden lisäksi matkaan sisältyi myös vierailu kotimaisen Lapwall-yrityksen tiloissa Pyhännällä. Matkan aikana saatiin kattava katsaus puurakentamisen nykytilaan ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.
Matkan ensimmäisellä pysähdyksellä päästiin tutustumaan datakeskuskohteeseen, jossa oli hyödynnetty CLT-rakenteita. Kohde oli erityisen relevantti, sillä datakeskuksia on Suomeen rakenteilla ja suunnitteilla runsaasti. Onkin arvioitu, että datakeskusten teho vähintään nelinkertaistuu vuosien 2025–2030 välillä. (Finnish Data Center Association & Elinkeinoelämän keskusliitto 2025.)
Samaan aikaan datakeskustoimijat tiedostavat ilmastovastuulliseen toiminnan ja vähäpäästöisten materiaalivalintojen, kuten puurakenteiden, vaikuttavan hankkeiden hyväksyttävyyteen. Puurakenteet voivatkin parhaimmillaan tarjota muiden toiminnallisten ominaisuuksien lisäksi vähäpäästöisen ratkaisun datakeskusrakentamiseen.
Datakeskukset ympäristöinä vaativat erityisesti talotekniikan saavutettavuutta, muunneltavuutta ja päivitettävyyttä. Vierailukohteen osalta erityistä kiitosta puurakenteet saivat muuntojoustavuutensa ansioista, sillä tekniikan muutosten myötä esimerkiksi tarvittavien aukotusten tekeminen on helppoa myös käytön aikana. Lisäksi todettiin, että kiinnitysten tekeminen puuhun on helpompaa verrattuna vaihtoehtoisiin rakenteisiin. Huomion arvoista kohteessa oli myös työmaan nopea läpimenoaika puuelementtitekniikkaa hyödyntäen. Mikäli datakeskus rakennetaan jo olemassa oleviin tiloihin, ovat puuelementit asennuksen kannalta keveytensä ja siirreltävyytensä näkökulmasta toimiva vaihtoehto.
Pohjoismainen tiedonvaihto puurakentamisen ja kiertotalouden näkökulmista
Matkan aikana verkostoiduttiin ja tutustuttiin Research Institutes of Sweden (RISE) -tutkimusorganisaation sekä Luulajan teknillisen yliopiston (Luleå University of Technology) laboratorioihin, tutkimusympäristöihin ja asiantuntijoihin. Vierailujen keskeisiä teemoja olivat puunjalostus, biopohjaiset rakennustuotteet, puurakentaminen sekä rakentamisen kiertotalous.
Luulajan teknillinen yliopisto tekee kansainvälisesti merkittävää tutkimusta puuraaka-aineen ominaisuuksien analysoinnissa ja hyödyntämisessä. Tutkimus keskittyy erityisesti röntgenpohjaiseen kuvantamiseen, kuten tietokonetomografiaan (CT), jonka avulla voidaan analysoida puun sisäistä rakennetta ja ennustaa mekaanisia ominaisuuksia sekä optimoida sahauksen kohdentumista. Näitä mittausmenetelmiä yhdistetään digitaaliseen mallinnukseen ja koneoppimisen kaltaisiin analyysimenetelmiin, joilla pyritään parantamaan materiaalin hyödyntämisastetta ja lujuusluokittelun tarkkuutta.
RISE:n tutkimustoimintaan kuuluu puurakentamisen ja puun kiertotalousratkaisujen kehittäminen. Esimerkiksi purkupuun uudelleenkäyttöä tutkitaan uusien rakennusosien, kuten julkisivuelementtien valmistuksessa. Vierailun yhteydessä esiteltiin myös diplomityö, jossa tarkasteltiin purkupuun uudelleenkäyttömahdollisuuksia kevyissä väliseinäratkaisuissa.
Pääsimme tutustumaan myös Arctic Center of Energy (ACE) -tutkimuskeskuksen rakennushankkeeseen, joka toteutetaan Skellefteåssa. Rakenteilla oleva ACE Powerhouse on noin seitsemänkerroksinen, puurunkoinen tutkimus- ja toimistorakennus, joka toimii energiajärjestelmien ja kestävän rakentamisen kehitysalustana. Kohteessa painottuvat innovatiiviset energiaratkaisut, materiaalitehokkuus sekä laajamittainen kiertotalouden hyödyntäminen. Rakennuksessa uusio- ja uudelleen käytetään purkumateriaaleja muun muassa julkisivussa, ikkunoissa ja kaiderakenteissa sekä lattiapinnoitteessa.
Lisäksi vierailimme SSC Klingan AB -yrityksessä Skellefteåssa. Yritys kehittää ja valmistaa korkealaatuisia massiivipuisia sisäovia, lasiseinäjärjestelmiä sekä muita puupohjaisia ratkaisuja erityisesti julkisiin kohteisiin, kuten kouluihin, sairaaloihin ja muihin vaativiin ympäristöihin. Toiminnassa korostuvat räätälöidyt ratkaisut, korkeat tekniset vaatimukset (mm. äänen-, palo- ja turvallisuusominaisuudet) sekä kestävien puu- ja biopohjaisten materiaalien käyttö.
Puurakentamisen edelläkävijäkohteet
Vierailun aikana tutustuttiin myös yhteen Ruotsin ja maailman merkittävimmistä puurakentamisen kohteista, Sara Kulturhusiin Skellefteåssa, sekä puurakenteiseen urheiluareenaan. Sara Kulturhus on v. 2021 valmistunut 20-kerroksinen rakennus, joka kuuluu maailman korkeimpien puurakenteisiin rakennuksiin. Rakennus toimii monikäyttöisenä kulttuuri- ja hotellikeskuksena, jossa on teatteri- ja esitystiloja, kirjasto, näyttelytiloja, ravintoloita ja kokoustiloja sekä hotellitoiminnot. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu spa- ja hyvinvointipalveluja.
Rakenteellisesti kohde perustuu laajamittaiseen massiivipuun käyttöön. Kantava runko on toteutettu liimapuun (GLT) ja ristiinlaminoidun massiivipuun (CLT) yhdistelmänä, joissa liimapuu toimii pääosin pilari–palkkirakenteena ja CLT mm. jäykistävinä seininä ja välipohjarakenteina. Hotelliosa on toteutettu esivalmistetuista CLT-tilaelementeistä, jotka on pinottu päällekkäin primäärirakenteen varaan.
Poikkeuksellisen 76 metriä korkeasta rakennuksesta tekee se, että siinä ei ole käytetty betoniydintä. Hybridirakenteita, kuten terästä ja betonia, on hyödynnetty vain tarvittavissa kohdissa muun muassa jäykkyyden, akustiikan ja talotekniikanjärjestelmien vuoksi.
Erillisenä kohteena tutustuttiin myös puurakenteiseen urheiluareenaan, jossa liimapuu toimii tyypillisenä pitkän jännevälin runkomateriaalina. Ruotsissa liimapuun käyttö on yleistä erityisesti hallimaisissa rakennuksissa, kuten urheiluhalleissa ja uimahalleissa, sen hyvän kantavuuden, kustannustehokkuuden ja paikallisuuden ansiosta. Hallirakennuksessa ulkovaipan ratkaisuina hyödynnettiin teollisesti valmistettuja pelti-villa-pelti -elementtejä, jotka tukevat toteutuksen kustannus- ja aikatehokkuutta.
Automaatio ja standardointi puurakentamisen mahdollisuutena
Vierailu teollisen puurakentamisen ratkaisuja kehittävässä Lapwall-yrityksessä oli kerrassaan vaikuttava puurakentamisen kehityksen näkökulmasta. Yrityksen tausta ja synnyinsija on Pyhännällä ja toiminta on alkanut vuonna 2011. Muita tuotantopisteitä on Pälkäneellä ja Vetelissä sekä suunnittelun, myynnin ja markkinoinnin osalta Vantaalla ja Oulussa.
Lapwall valmistaa tällä hetkellä puuelementtejä kattoihin, seiniin ja välipohjiin. Yrityksen toimintaa ohjaava visio on olla tiennäyttäjä suomalaiselle puurakentamiselle, ja sitä päämäärää on tavoiteltu vahvasti kehittyvällä toiminnalla. Nuorehkona yrityksenä suuntia on jouduttu hakemaan ja paikkaa markkinassa etsimään 15 toimintavuoden aikana. Tällä hetkellä yrityksellä on kuitenkin vahva näkemys oikeasta suunnasta tuoteosakauppiaana, joille rakennuttajat ja rakentajat ovat suoria asiakkaita. Osittain kattoelementtien kohdalla tarjotaan myös asennuspalvelua, mutta tällä hetkellä vähenevässä määrin.
Labwall on panostanut viime vuosina erityisesti tuotantotekniikkaan, mukaan lukien automaatio ja robotiikka, erityisesti Pyhännän tehtaalla suoritettavan uuden tuotantolinjan investoinnin osalta. Yrityksen toiminnassa näkyy vahvasti Lean-ajattelu, jossa pyritään tuottamaan mahdollisimman suurta lisäarvoa asiakkaalle, minimoimaan hukkaa, sujuvoittamaan tuotantovirtaa, tuotannon imuohjaus eli tuote tehdään asiakkaan tarpeeseen ei varastoon ja jatkuva parantaminen.
Viestintä tehtaan sisällä on selkeää ja johdonmukaista, mikä varmasti tuo työntekijöille ajatuksen yhdessä tekemisestä ja osallistamisesta. Ympäristövaateista ja todisteista yritys ei ole tehnyt itselleen vaikeaa ja mahdollista estettä, vaan ne on nähty erityisesti kilpailuetuna ja haasteisiin on tartuttu nopeasti. Esimerkiksi jokaisesta rakennetyypistä löytyvät myös EPD-laskelmat sekä CO2-, U-arvo- ja paloluokitustiedot. (Lapwall)
Työvoima ja sen saatavuus on koettu hieman haasteelliseksi ja yritys palkkaakin nuoria suunnittelijoita ammattikorkeakouluista. Uuden työvoiman sisäänajo vie oman aikansa, mutta tätäkään asiaa yrityksessä ei koeta mahdottomuutena vaan enemmänkin mahdollisuutena kehittyä ja kehittää. Tuotannon puolelle ainakin Pyhännän yrittäjävaltaisessa kunnassa on suhteellisen vaikea saada, mutta yrityksen vakaus ja vastuullinen toiminta luo kuitenkin hyvän pohjan, jolla houkutella tekijöitä kauempaakin. Vierailijan näkökulmastakin tehdas ja vastaanotto oli ensiluokkaista ja puurakentamisen kehittäminen oli monialaista.
Ulkopuolisen silmin katsottuna yrityksen toiminta näyttäytyy avoimena, helposti lähestyttävänä, tehokkaana ja erittäin ammattimaisena. Lapwallin voidaankin katsoa olevan tällä hetkellä puuelementtivalmistuksen kärkitoimija
Johtopäätökset ja keskeiset opit opintomatkalta
Opintomatkan aikana saatiin kattava katsaus puurakentamisen nykytilaan ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Vierailukohteet ja keskustelut asiantuntijoiden kanssa toivat esiin, että puu- ja hybridirakentaminen on kehittynyt vaihtoehtoisesta ratkaisusta yhä keskeisemmäksi osaksi rakennusalan kehitystä. Tätä kehitystä ohjaavat erityisesti tarve esivalmistetuille tuotteille ja rakennusosille sekä kestävän kehityksen tavoitteet.
Sara Kulturhus ja ACE Powerhouse vahvistivat käsitystä, että liimapuun ja CLT:n yhdistäminen mahdollistaa erittäin vaativien rakennusten toteuttamisen, kun rakenteellinen jäykkyys, palotekniikka, akustiikka ja talotekniikkaan liittyvät kysymykset ratkaistaan harkitusti. Puurakentaminen soveltuu myös pitkien jännevälien rakennusten ratkaisuksi esimerkiksi urheiluareenoissa, joissa liimapuu tarjoaa kustannustehokkaan ratkaisun.
Puun käytön edistämisen näkökulmasta olisikin järkevää keskittyä kehittämään ratkaisuja, jotka toimivat eri rakennusjärjestelmien kanssa. Tällöin on mahdollista saavuttaa isommat tuotantovolyymit, kehittää tuotannon laatua ja tehokkuutta. Puu ei tällöin olekaan itseisarvo rakentamisessa vaan se tuo rakennushankkeisiin lisäarvoa muun muassa kuivaketjun, lyhyemmän työmaan läpimenoajan ja vähähiilisyyden ansiota. Aluetalouden näkökulmasta tämä luonnollisesti tarkoittaa uusien työpaikkojen syntymistä.
Datakeskusvierailu osoitti, että materiaalivalintoja ei ohjaa pelkästään kustannustehokkuus. Tärkeäksi teemaksi on noussut muun muassa myös se, miten lähiympäristön asukkaat ja muut sidosryhmät suhtautuvat rakennushankkeeseen. Rakentamisen hyväksyttävyyteen voidaan vaikuttaa vastuullisilla materiaalivalinnoilla, jotka viestivät vähähiilisyydestä ja alueen arvostamisesta.
Myös kiertotalous nousi esille vahvasti matkan aikana. ACE Powerhouse -kohde osoittaa, että kiertotaloutta on mahdollista hyödyntää myös vaativissa ja näkyvissä rakennushankkeissa. Tämä edellyttää kuitenkin suunnittelijoilta ja rakennuttajilta uudenlaista osaamista, riittävää aikaa sekä valmiutta hyväksyä materiaalien ja tuotteiden ”vaihtelevuus” osaksi rakennusprosessia. Jatkossa tullaan tarvitsemaan selkeitä ohjeita ja toimintamalleja sekä laadunvarmistusta ja dokumentointia, jotta uudelleenkäyttö voi laajentua tämänkaltaisista yksittäisistä kohteista vakiintuneemmaksi käytännöksi.
Opit käytäntöön – Puurakentamisen kehitysalusta -hanke
Opintomatka toteutettiin 25.-28.5.2026 välisenä aikana osana Puurakentamisen kehitysalusta -hanketta. Hanketta koordinoi Karelia-ammattikorkeakoulu, ja sen toteutuksessa ovat mukana Kajaanin ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Hankkeen rahoittajana toimii Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Itäisen Suomen Metsäbiotalouden uudet avaukset -kasvuohjelmasta.
Matkan aikana tehdyt havainnot tarjoavat tärkeitä näkökulmia hankkeen tulevien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Esimerkiksi datakeskuskohteessa esiin nousseet kysymykset muuntojoustavuudesta, talotekniikan saavutettavuudesta, paloturvallisuudesta ja vähähiilisistä materiaalivalinnoista liittyvät suoraan teollisuusrakentamisen puurakenneratkaisujen kehittämiseen.
Kiertotaloutta, purettavuutta, dokumentointia ja teollista esivalmistusta koskevat havainnot puolestaan tukevat hankkeessa tehtävää tarkastelua ympäristötehokkaista ja skaalautuvista ratkaisuista. Kokonaisuutena vierailut eri kohteissa täydensivät hanketoimijoiden alan kontakteja sekä näkemystä siitä, että uusien ratkaisujen kehittäminen edellyttää tutkimustiedon, yritysten osaamisen ja rakennuskohteista saatujen käytännön kokemusten yhdistämistä.
Lähteet:
Finnish Data Center Association & Elinkeinoelämän keskusliitto. 2025. Datakeskustoimialan potentiaali Suomessa. Faktoja investoinneista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. https://www.fdca.fi/wp-content/uploads/2025/09/FDCA-Datakeskustoimialan-potentiaali-Suomessa.pdf.
Lapwall yrityksen www-sivut: https://lapwall.fi/dokumentit
Kirjoittajat:
Mikko Matveinen, Senior project manager, Karelia-ammattikorkeakoulu
Riku Hirvonen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Juuso Kokkonen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Saku Penttinen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Olli Isoranta, projekti-insinööri, Kajaanin ammattikorkeakoulu
Hilla Sievänen-Juutinen, projekti-insinööri, Kajaanin ammattikorkeakoulu
Ella Lukkari, viestintäsuunnittelija, Kajaanin ammattikorkeakoulu
Harri Auvinen, tutkimus- ja kehityspäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu
Markku Mäki-Hokkonen, johtava asiantuntija, LAB-ammattikorkeakoulu
