Kiertotalous ja vähähiilinen rakentaminen ovat tämän hetken rakentamisen merkittävimmät kehityssuunnat. Pakarinen (2026) on kuvannut artikkelissaan, miten kiertotalous vaikuttaa jo tällä hetkellä rakentamisen eri osa-alueilla. Karelia-ammattikorkeakoulun rakennustekniikan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa kiertotalous on ollut merkittävä toimenpiteiden kohde jo usean vuoden ajan. Osana rakennustekniikan kehitystyötä Kokkonen (2025) kuvaa raportissaan laajasti kiertotalouden tämänhetkistä tilaa ja tulevaisuuden näkymiä Pohjois-Karjalan alueella.
Karelia-ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Joensuun kaupungin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Innokaupunki Joensuu -hankesarjaa. Innokaupungit kohdentavat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta omiin vahvuuksiinsa perustuviin painopistealoihin. Joensuussa painopistealat ovat metsäbiotalous ja fotoniikka. Tavoitteena on entisestään tiivistää yritysten sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä. Kiertotalous on yksi metsäbiotalouteen kuuluvan kehittämistoiminnan painopistealue Innokaupunki Joensuun -hankesarjassa. Erityisesti tavoitteena on selvittää sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla kiertotalouden kehittymistä rakennusteollisuudessa.
Tämä artikkeli perustuu kirjoittajan Innokaupunki 3 -hankkeen aikana Saksassa ja Itävallassa toteuttamiin haastatteluihin, joissa tarkasteltiin, miten kiertotalous näkyy tällä hetkellä rakentamisessa näillä alueilla. Haastattelut toteutettiin touko-kesäkuun vaihteessa 2026, ja niihin osallistui kaikkiaan 12 henkilöä Saksasta ja Itävallasta. Haastateltavat edustivat laajasti rakentamisen eri osa-alueita. Seuraavassa on yhteenveto keskeisimmistä haastatteluissa esiin nousseista asioista, jotka nähtiin merkittävimpänä kehityksen kuvauksena tällä hetkellä. Lisäksi haastatteluissa pohdittiin kiertotalouden kehittymisen esteitä sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Kiertotalouden kehittyminen Keski-Euroopassa
Haastattelujen perusteella kiertotalouden tämänhetkinen tilanne näyttäytyy hyvinkin samankaltaisena Keski-Euroopassa ja Suomessa. Lähes kaikki haastateltavat totesivat, että kiertotalouden osalta Saksassa ja Itävallassa ollaan vielä kehityksen alkutaipaleella. Samalla todettiin myös, että jo 1980–90-luvulla kiertotalous oli normaali osa rakentamista, mutta sitä ei mielletty mitenkään erityisenä tai erikoisena rakentamisen osa-alueena.
Kiertotalouden kehittymisen nähdään alkaneen laajemmin noin 20–30 vuotta sitten, jolloin asiasta on alettu keskustella enemmän. Varsinaiseksi liiketoiminnaksi tai liiketoiminnan osien kehittymiseksi kiertotalous on muuntunut hyvin pienin askelin. Haastattelujen perusteella tuli kuva siitä, että kiertotalouden merkitys ja kehittyminen nähdään hyvinkin ristiriitaisena. Osa haastateltavista näki sen vahvuutena ja vahvasti kehittyvänä osana rakentamista ja rakennusteollisuutta, kun taas osa haastateltavista selkeästi haastoi kiertotalouden merkityksen osana rakennusteollisuutta.
Kokonaiskuvana kiertotalouden kehittymisestä sekä Saksan että Itävallan alueella voi todeta, että asia kiinnostaa, siitä keskustellaan ja siinä nähdään potentiaalia, mutta kiertotalouden kehittymiselle merkittäväksi osaksi rakentamista on vielä useita haasteita.
Kiertotalous tänä päivänä
Miten kiertotalous sitten ilmenee näiden valtioiden alueella tämän päivän rakentamisessa? Aivan selkeästi yksi asia on ylitse muiden ja se on betonin kierrättäminen. Ehkä vähän yllättäenkin molempien valtioiden osalta betonin runkoaineen saatavuuden vaikeus on ilmeinen ja vaikuttaa betonin käyttöön rakentamisessa.
Useammassa haastattelussa tuli selkeästi ilmi, että runkoaineen saatavuuden vaikeuksien osalta runkoainetta joudutaan tuomaan pitkien matkojen päästä. Tämä vaikuttaa raaka-aineen hintaan ja pakottaa aktiivisesti etsitään niitä keinoja, jolla neitseellistä runkoa-ainetta voitaisiin korvata. Tällainen runkoaineen korvaaja on betonimurske. Kierrätykseen ja purkuun tulevien betonirakenteiden osalta betonin käyttö suuntautuu vahvasti uuden betonin runkoaineen materiaaliksi. Molempien valtioiden osalta on hyväksytty, että noin yksi kolmasosa uuden valmistettavan betonin runkoaineesta voi olla peräisin kierrätetystä betonista. Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä kierrätykseen tulevat betonituotteet ja rakenteiden osat päätyvät merkittäviltä osin murskaukseen ja sitä kautta uuden betonin raaka-aineeksi.
Toinen merkittävä kierrätettävä ja kierrätyspotentiaalia sisältävä rakennusmateriaali on tiili. Haastatteluissa tuli esiin, että tiiltä kierrätetään jo nyt, ja lisäksi on käynnissä purku- ja kierrätyshankkeita, joissa selvitetään tiilien uudelleenkäytön mahdollisuuksia. Kierrätetyllä tiilellä arvioitiin olevan selkeä potentiaali uudelleenkäytettävien materiaalien joukossa, mutta sen hyödyntäminen edellyttää, että tiilet saadaan puhdistettua vanhoista laastijäämistä riittävän hyvään kuntoon. Haastatteluissa todettiin, että kalkkipohjaisten laastien yhteydessä tiilien purkaminen on yleensä mahdollista, mutta sementtipohjaisten laastien kohdalla tiilen ja laastin välinen sidos on usein niin vahva, että purkaminen on hyvin työlästä tai jopa mahdotonta.
Betoni ja tiili nousivat haastatteluissa selkeimmin esiin materiaaleina, joissa kiertotalouden mahdollisuudet on jo tunnistettu ja joista on myös käytännön esimerkkejä. Muista materiaaleista teräs nähtiin helposti kierrätettävänä, koska se voidaan sulattaa uudelleen ja käyttää uusien terästuotteiden valmistukseen. Teräksen kierrätys toimii jo laajassa mittakaavassa.
Puutuotteiden osalta kierrätys on sen sijaan vasta kehittymässä. Molemmissa maissa puuta on vanhemmissa rakennuksissa käytetty usein lähinnä kattorakenteissa, kun taas muut rakenteet ovat pääosin tiiltä tai betonia. Siksi puun osuus rakennusmateriaaleista on suhteellisen pieni, ja myös sen merkitys kiertotaloudessa jää vähäisemmäksi. Usein puu päätyykin energiakäyttöön tai muuhun toissijaiseen hyödyntämiseen rakennusmateriaalin sijaan. Lisäksi haastatteluissa todettiin että, puutuotteiden uudelleenkäyttöä vaikeuttavat aiemmin käytetyt suoja-aineet, joiden sisältöä ei aina tunneta ja joiden vuoksi materiaalia ei voida turvallisesti käyttää uudelleen rakentamisessa.
Kiertotalouden liiketoimintamahdollisuudet ja -mallit
Haastatteluissa tarkasteltiin myös kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia ja -malleja. Lähes kaikissa keskusteluissa korostui näkemys, että kiertotalouden merkittävä vahvistuminen rakennusalalla edellyttää uusia yrityksiä ja innovaatioita.
Useimpien haastateltavien mukaan alan nykyiset toimijat eivät yksin todennäköisesti vie kehitystä merkittävästi eteenpäin. Siksi tarvitaan uusia toimijoita, jotka rakentavat liiketoimintansa kierrätettyjen materiaalien hyödyntämiseen ja jalostamiseen uusiksi tuotteiksi. Kehitys kuitenkin vaatii aikaa, osaamista ja pitkäjänteistä työtä.
Esteitä kiertotalouden kehittymiselle
Haastattelujen perusteella kiertotalouden kehittyminen Saksan ja Itävallan alueella näyttäytyy selkeästi toisaalta hitaana mutta toisaalta vääjäämättömältä suunnalta. Millaisia esteitä kiertotalouden kehittymiselle sitten haastattelussa nousi esille? Esiin nostettiin etenkin rakennusteollisuuden perinteiset toimintatavat sekä kyky ottaa uusia asioita hitaasti käyttöön, mikä selkeästi jarruttaa kiertotalouden periaatteiden juurtumisen osaksi normaalia rakentamisen toimintaprosesseja.
Haastatteluissa nousi selvästi esiin myös tarvittavan lainsäädännön puute. Tarvitaan selkeät säädökset siitä, miten kerätty materiaali hyväksytään käyttöön, miten sen lujuusominaisuudet selvitetään ja miten rakennusmateriaalien pitkäaikaiskestävyys todennetaan. Useissa keskusteluissa korostui myös tarve määritellä, miten takuu- ja vakuutuskysymykset huomioidaan kierrätettyjä materiaaleja käytettäessä. Kiertotalouden edistäminen edellyttää lainsäädännöllistä viitekehystä, joka ohjaa materiaalien käyttöä ja selkeyttää vastuut tilanteissa, joissa materiaalien käytössä ilmenee ongelmia.
Lisäksi haastatteluissa nousi esiin vähähiilisen rakentamisen kysymys. Molemmissa maissa todettiin, ettei vähähiiliseen rakentamiseen ole vielä voimassa selkeää lainsäädäntöä eikä hiilijalanjäljen raja-arvoja, jotka ohjaisivat toimintaa. Tämä nähtiin merkittävänä tekijänä kiertotaloustuotteiden markkinapotentiaalin ja kilpailukyvyn kannalta. Erityisesti Saksassa todettiin, että hiilijalanjälkeä laskettaessa kiertotaloustuotteet eivät saa etua neitseellisiin tuotteisiin verrattuna, vaan niiden päästöt arvioidaan samantasoisiksi kuin vastaavien uusien tuotteiden. Näiden kysymysten ratkaiseminen on tärkeä osa kiertotalouden periaatteiden ja materiaalien käytön edistämistä sekä Saksassa että Itävallassa. Useat haastateltavat toivoivat, että tämä vähähiiliseen rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö, saataisiin lainvoimaiseksi mahdollisimman pian.
Elinkaariviisas rakentaminen mahdollistaa kiertotalouden
Haastatteluissa nousi esiin useita näkökulmia kiertotalouden kehittämiseen. Monessa keskustelussa todettiin, että yksi tärkeä kehityssuunta olisi se, että rakennustuotteita valmistava teollisuus ottaisi omat tuotteensa takaisin käyttöiän päättyessä. Tällöin kiertotalouden periaatteet huomioitaisiin jo uusien tuotteiden asennusvaiheessa. Purkuvaiheessa tiedettäisiin valmiiksi, minne tuotteet voidaan siirtää tai kuljettaa uudelleenkäyttöä varten.
Useissa haastatteluissa korostettiin myös, että rakennukset tulisi suunnitella jo nyt kierrätettäviksi. Sekä arkkitehti- että rakennesuunnittelussa pitäisi huomioida ratkaisut, jotka mahdollistavat materiaalien ja rakennusosien uudelleenkäytön. Näin kiertotalouden periaatteita voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti siinä vaiheessa, kun nykyisin suunnitellut rakennukset saavuttavat elinkaarensa lopun.
Lisäksi korostettiin sitä, että kiertotaloustuotteiden käytölle pitäisi olla esimerkkejä ja ohjeita esimerkiksi liitoksista ja muista detaljeista. Tämä nähtiin merkittävänä asiana uusien rakenteiden suunnittelua hidastavana tekijänä silloin jos kyseessä on kierrätetty materiaali.
Seuraavaksi muutamia nostoja kiinnostavimmista havainnoista haastattelujen aikana.
Concular GmBh:n toimitusjohtaja Dominik Campanella totesi:
-Jos rakennuksen omistaja on ehtinyt tehdä sopimuksen purkufirman kanssa, ollaan jo myöhässä.
Tämä tarkoittaa sitä, että jos kiertotalous periaatteita halutaan täysimääräisesti hyödyntää, tulee elinkaaren päässä olevien rakennusten osalta selvittää jo riittävän hyvissä ajoin, mitä osia niistä voidaan ottaa uudelleen käyttöön tulevissa rakennuskohteissa.
Samassa haastattelussa keskusteltiin myös siitä mitkä olisivat niitä materiaaleja, joilla olisi suurin mahdollinen potentiaali kierrätysten osalta. Ehkä yllättäenkin haastateltavan mukaan suurimman potentiaalin muodostavat sisustustuotteet. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi kevyet huonetilaa jakavat väliseinät, palo-ovet sekä rakennuksissa olevat putket ja vastaavat tuotteet. Sisustustuotteiden osalta kierrätetyt tiilet ovat merkittävä tuoteryhmä, jolla on paljon kysyntää.
Osaamisen kehittämistä tarvitaan
Kiertotalouden osaamisesta ja osaajien saatavuudesta keskusteltaessa todettiin, että alalla on jo jonkin verran osaamista, mutta samalla koulutustarve on selvä. Haastateltavilla oli erilaisia näkemyksiä siitä, millä koulutusasteilla ja kenen vastuulla osaamisen kehittäminen tulisi olla. Yhteinen näkemys kuitenkin oli, että kiertotalousosaamista tarvitaan lisää rakentamisen kaikilla tasoilla ja kaikilta alan toimijoilta.
Haastatteluissa pohdittiin myös, kenellä tulisi olla vetovastuu kiertotalouden edistämisestä. Selkeimmin esiin nousivat rakentamisen suuret toimijat, kuten kunnat ja isot kiinteistönomistajat, joilla voisi olla keskeinen rooli kiertotalouden kehittämisessä. Näillä toimijoilla on usein vahva intressi edistää esimerkiksi vähähiilisyyttä ja rakennusten käytettävyyttä sekä vastata alan keskeisiin haasteisiin.
Haastatteluissa nousi kiinnostavasti esiin myös se, että kiertotalouden edistäminen voi organisaation sisällä olla vain yhden tai muutaman avainhenkilön varassa. Tämä korostaa vastuuhenkilöiden ja johdon merkitystä kiertotalouden edistämisessä rakennusalalla. Samalla on tärkeää tunnistaa, että jokaisen alan toimijan teoilla ja asenteilla on vaikutusta kehityksen suuntaan.
Kiertotalous on osa rakennusalan tulevaisuutta
Haastattelujen perusteella kiertotalouden kehittäminen rakennusalalla Saksassa ja Itävallassa vaatii edelleen paljon työtä, selkeitä tavoitteita, lainsäädännön kehittämistä ja osaamisen vahvistamista. Rakennusalaa pidetään molemmissa maissa, kuten myös Suomessa, melko perinteisenä ja hitaasti uusiin toimintatapoihin sopeutuvana. Kiertotalouden merkitys ei vielä näy rakennusteollisuudessa laajasti, ja alalla on yhä yleinen käsitys, että kiertotaloustuotteet ovat jopa kaksi kertaa kalliimpia uusiin tuotteisiin verrattuna, sekä laadultaan heikompia. Tällainen ajattelutapa hidastaa kiertotalousperiaatteiden omaksumista. Samalla kuitenkin nähtiin, että vähähiilisen rakentamisen tavoitteet tekevät kiertotalouden periaatteista väistämättömän osan alan tulevaa kehitystä.
Kiertotaloustuotteita koskevan lainsäädännön selkeyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tarvitaan täsmälliset linjaukset siitä, miten ja milloin tuotteita voidaan käyttää sekä millaisia suunnitteluarvoja niille voidaan määrittää. Haastatteluissa korostui myös, että kiertotaloustuotteiden käytön tulisi olla yhtä sujuvaa ja yksinkertaista kuin uusien tuotteiden käytön. Lisäksi vakuus- ja vastuuasioiden selkeyttäminen on olennainen osa kehitystä. Juuri lainsäädännön ja vastuiden täsmentäminen nähtiin keskeisinä keinoina edistää kiertotaloutta, ja nämä ratkaisut kuuluvat ennen kaikkea sääntelystä vastaaville instituutioille.
Kiertotalouden näkökulmasta saksalainen Concular GmbH on hyvä esimerkki yrityksestä, joka osoittaa, että menestyvää liiketoimintaa voidaan rakentaa kiertotalouden varaan, kun osaaminen, prosessien hallinta, tekninen tuki sekä toimivat liiketoimintamallit ovat kunnossa. Yrityksen toiminta osoittaa, että innovatiivisella lähestymistavalla kiertotalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin voidaan luoda uutta liiketoimintaa rakennusalalle ja samalla edistää rakentamisen vähähiilisyystavoitteita. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jätteen määrä vähenee, neitseellisten raaka-aineiden tarve pienenee ja tuotteissa voidaan silti saavuttaa sama laatutaso kuin uusista raaka-aineista valmistetuissa ratkaisuissa.
Lopuksi voidaan todeta, että kiertotalouden kehitys Saksassa ja Itävallassa on pitkälti samassa vaiheessa kuin Suomessa. Kaikissa näissä maissa rakennusalan kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan edelleen paljon työtä ja kehittämistä. Samalla maat voivat oppia toisiltaan paljon siitä, miten alaa tulisi kehittää ja miten osaamista voidaan vahvistaa. On selvää, että kiertotalous on sekä lähitulevaisuudessa että pidemmällä aikavälillä merkittävä osa rakennusteollisuutta. Siksi kehityksessä mukana oleminen edellyttää aktiivista osallistumista jo nyt.
Haastatellut henkilöt:
- Dominik Campanella, toimitusjohtaja, Concular GmBh
- Carolin Ickert, arkkitehti, rakennusosasto, Oldenburgin kaupunki
- Sandra Wentzler, arkkitehti ja kestävän rakentamisen asiantuntija, Oldenburgin kaupunki
- Tanja Schaa, asiantuntija, rakennusosasto, Oldenburgin kaupunki
- Ingo Gabriel, arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Gabriel
- Heinrich Wigger, professori, Jade ammattikorkeakoulu
- Sina Hage, tohtori
- Nicole Becker, lehtori, Jade ammattikorkeakoulu
- Sebastian Hollermann, professori, Jade ammattikorkeakoulu
- Matthias Jessner, toimitusjohtaja, Holzcluster Salzburg
- Hermann Huber, vanhempi lehtori, Salzburgin ammattikorkeakoulu
- Luz Dorcsh, vanhempi lehtori, Salzburgin ammattikorkeakoulu
Kirjoittaja:
Timo Pakarinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Kokkonen, J. 2025. Kiertotalous rakentamisessa – Nykykäytännöt ja kehitystarpeet : Pohjois-Karjalassa toteutetun haastattelututkimuksen tulosraportti. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja, 167. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-463-9
Pakarinen, T. 2026, https://www.karelia.fi/2026/02/enemman-kuin-kierratysta-kiertotalous-taloudellisena-ja-ekologisena-toimintamallina/
