Korkeakoulun ja työelämäkumppaneiden kohtaamisten on oltava enemmän kuin kuulumisia ja tiedonvaihtoa. PINKO-hankkeessa ryhdyttiin soveltamaan dialogisuutta ja kehittämään käytännönläheistä tapaa helpottaa työelämävuoropuhelua.
Dialogisuus on enemmän kuin keskustelu
Dialogisuus on muoto vuorovaikutukselle, jossa kaikki osapuolet kohtaavat toisensa tasavertaisina, huolimatta keskustelijoiden taustoista tai esimerkiksi ammatillisesta asemasta. Dialogisuuden ytimessä ovat avoimuus, luottamus, kuuntelu sekä kaikkien näkökulmien kunnioittaminen. Tavoitteena vuorovaikutukselle on yhteinen ymmärrys sekä yhdessä tapahtuva oppiminen. Kyse ei ole vapaamuotoisesta keskustelusta, vaan dialogisuudessa korostuu suunnitelmallinen fasilitointi. Dialogilla on mahdollista saavuttaa paremmin sille asetettuja tuloksia, kun keskustelua ohjataan tarkoituksenmukaisin menetelmin. (Harisalo 2026, 258–259.)
Dialogi on keskeisessä roolissa Karelia-ammattikorkeakoulun Y-akatemiassa. Y-akatemia on tiimioppimisympäristö, jossa opitaan tekemällä, kokeilemalla ja reflektoimalla käytännön projekteissa. Oppimisen perustana ovat kokemuksellinen oppiminen, aktiivinen tiedonhankinta sekä tiedon kriittinen tarkastelu ja arviointi. Dialogin kautta voidaan jakaa tietoa, kokemuksia ja näkökulmia sekä rakentaa yhdessä uusia oivalluksia, ideoita ja ratkaisuja.
Sujuvampaa työelämävuoropuhelua
Karelia-ammattikorkeakoulu on mukana yhdentoista ammattikorkeakoulun yhteisessä PINKO – Pienet osaamiskokonaisuudet työelämän tueksi -hankkeessa. Hanke lisää pienten osaamiskokonaisuuksien eli työelämän tarvittavan osaamissisältöjen tunnettuutta sekä kehittämistä ammattikorkeakouluissa. Keväällä 2025 tehty kysely kartoitti ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyön muotoja. Opiskelijaharjoitteluihin liittyvät tapaamiset, sidosryhmätilaisuudet, projekti tai TKI-hankkeet ovat tyypillisiä esimerkkejä korkeakoulun sekä työelämän välisestä yhteistyöstä. Kun yhteistyön syventämisen mahdollistavia kohtaamisia tapahtuu, ne ovat toivottavasti hyödyllisiä molemmille osapuolille.
Yhteistyön kannalta vaikuttavampien työelämävuoropuheluiden saavuttaminen on ollut lähtökohta PINKO-hankkeen kehittämistoimenpiteelle, jota Karelia-ammattikorkeakoulu on toteuttanut. Tuloksena saadaan toimintamalli, jossa dialogisuuden perusperiaatteiden avulla kehittyy joustava hyödynnettäväksi erilaisissa työelämäyhteistyötilanteissa. Työelämälähtöisyyden vahvistuminen vuoropuhelun myötä antaa työelämäkumppaneille aktiivisen rooliin tiedonantajan sijasta yhteiset tiedon tuottajana.
Työelämävuoropuhelujen toteutus ja keskeiset havainnot
Työelämävuoropuhelua kehittävän prosessin aikana toteutettiin neljä työelämätilaisuutta, joiden vuoropuhelua fasilitoitiin dialogisuuden mukaisesti. Teemallisesti tilaisuudet keskittyivät työelämän osaamistarpeiden kartoittamiseen, työelämäkumppaneiden näkemyksiin hyvästä kumppanuudesta, Karelian strategian väliarviointiin sekä Kolin matkailualueen yrityksen kanssa tapahtuvan yhteistyön kehittämiseen. Tilaisuuksien vuoropuheluun osallistui ammattikorkeakoulun työelämäkumppaneita, Karelian henkilöstöä ja sekä opiskelijoita. Osallistuneet työelämäkumppanit edustivat monipuolisesti eri toimialoja, taustoja sekä intressejä. Heterogeeninen osallistujaryhmä edisti dialogisuuden hyödyntämisen pilotointia.
Saadut kokemukset olivat kannustavia. Vuoropuhelun tuloksellisuuden näkökulmasta oikeanlaisilla kysymyksillä saatiin madallettua osallistumisen kynnystä ja myös hiljaisemmat osallistujat rohkaistuivat tuomaan esille näkemyksiään. Dialogisuuteen kuuluu myös mahdollisuus tuoda esille myös keskeneräisiä ajatuksia. Osallistuminen oli moniäänistä, mutta hallittua. Tämä on tärkeää työelämäyhteistyössä, jossa osallistujien lähtökohdat voivat olla hyvin moninaisia. Selkeästi fasilitoitu dialogi auttoi osallistujia ymmärtämään keskustelun etenemistä ja säilyttämään keskustelun teeman oikeissa asiassa. Erilaiset näkökulmat saatiin esiin ilman, että keskustelu sirpaloitui.
Laadukkaasti fasilitoidun vuoropuhelun lisäksi oli tärkeää myös dokumentoida keskustelu kokonaisvaltaisesti. Yhteiseen ymmärrykseen yltäneellä sekä konkreettisiin tuloksiin päässeen vuoropuhelun tulokset näivettyvät, jos aikaansaannoksia ei kirjata riittävän tarkasti. Hyvä dokumentointi toimii pohjana tulevaisuudessa tapahtuvalle kehittämistyölle. Tällainen psykologinen turvallisuus voimistaa yhteistyötä ja kannustaa osapuolia sitoutumaan yhteiseen kehittämiseen.
Rautalankamalleja sekä kysymyskortteja
Toteutuneiden pilottien perusteella dialogisuuden ”kevytversio” on osoittautunut käyttökelpoiseksi sekä moneen skaalautuvaksi menetelmäksi työelämävuoropuheluun. Sitä voidaan hyödyntää nopeissa verkostoitumistilanteissa sekä suurissa, monialaisissa työelämätilaisuuksissa. Mallin ytimessä on pyrkimys luoda helppo rautalankamalli dialogille, jossa ovat keskeiset elementit, kuten kaikkien kuuleminen, yhteisymmärrystä edistävät kysymykset sekä reflektoiva ote. Pilotista saatuja tuloksia ja oivalluksia hyödynnetään hankkeessa julkaistavaan toiminnallisen dialogin työkirjaan. Tarkoitus ei ole korvata perusteellisempia dialogiprosesseja, mutta tarjota välineitä tuoda dialogin keskeiset piirteet erilaisiin korkeakoulun arjen sidosryhmäkohtaamisiin. Vaihe vaiheelta etenevä työkirja auttaa ohjaamaan vuoropuhelua, jossa kirkastetaan työelämäkumppanin osaamista näkyvämmäksi. Kun organisaation osaaminen tunnistetaan paremmin, se auttaa myös hahmottamaan niitä osaamistarpeita, joihin pienillä osaamiskokonaisuuksilla voidaan vastata. Osaamisen tunnistaminen on vain yksi esimerkeistä, mihin dialogisuutta voi hyödyntää. Työkirjan keskeinen tavoite on innostaa ja tutustuttaa helposti dialogin mahdollisuuksiin. Muita dialogisuuden käyttökohteita työelämävuoropuhelussa avataan esimerkkikysymyksillä, jotka auttavat käynnistämään keskustelua työelämäkumppanin osaamistarpeista.
Pelkkä työkirjan julkaisu ei kuitenkaan yksin riitä muuttamaan toimintatapoja. Vaikuttavampi muutos työelämävuoropuheluun syntyy vasta silloin, kun dialogisuuden periaatteet siirtyvät käytäntöön ja osaksi arjen yhteistyötä. Tulevan syksyn aikana PINKO-hankkeessa järjestetään dialogisuutta käsitteleviä työpajoja, joissa työkirjaa sovelletaan käytännössä ja kehitettyjä toimintamalleja testataan yhdessä eri toimijoiden kanssa. Samalla otetaan haltuun myös muita hankkeessa kehitettyjä tapoja oppia pienistä osaamiskokonaisuuksista. Tavoitteena on, että korkeakoulujen sekä työelämän vuoropuhelu ja osaamisen kehittäminen tapahtuu tulevaisuudessa sujuvassa, tavoitteellisessa sekä vaikuttavassa yhteistyössä.
Kirjoittajat:
Paavo Raappana, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mikko Lahti, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Harisalo, R. 2026. Katalysoiva puhe: jutustelu, keskustelu, väittely ja dialogi päätöksentekoa uudistavina voimina. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Avara.
PINKO – Pienet osaamiskokonaisuudet työelämän tueksi -hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
