Rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa edistävän EU-MAT hankkeen Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstö kävi tutustumassa Fluo Oy:n toimintaan Ivontiellä Joensuussa. Toimitusjohtaja Jukka Karttunen ja liiketoimintajohtaja Jari-Pekka Karvonen esittelivät kiertotalousyrityksensä toimintaa.
Isona ajurina jäte- ja kierrätysalan yritysten toimintaan yleisesti voidaan pitää EU:n vuonna 2008 asettamaa jätedirektiiviä. Direktiivin ensisijaisena tavoitteena on ehkäistä jätteen syntyä. Sen jälkeen ohjata jätettä uudelleenkäyttöön, sitten kierrätykseen, vielä mahdolliseen muuhun käyttöön ja lopuksi jätteen viimeiseen käsittelyyn.
Fluo on kiertotalousalan yritys, joka tarjoaa erilaisten kierrätettävien ja loppusijoitettavien materiaalien vastaanotto-, käsittely- ja jatkojalostuspalveluita. Toiminto keskittyy erityisesti Joensuun sekä Pohjanmaan rannikkoalueen, kuten Kokkolan ja Vaasan seuduille. Fluo:n toiminta Joensuussa käynnistyi vuoden 2026 alussa, kun Itä-Suomen Murskauskeskus yhdistyi osaksi Fluo Oy:tä. Itä-Suomen Murskauskeskus on Joensuussa jo 1990-luvulla perustettu toimija, ja yhdistymisen myötä Fluo laajensi toimintansa myös Itä-Suomeen. Samalla muodostui kokonaisuus, joka yhdistää Joensuun sekä länsirannikon toiminnot yhdeksi laajemmaksi kiertotalouspalvelujen verkostoksi.
Yrityksen liikevaihto on 40 miljoonaa euroa ja töissä yrityksessä on 150 henkilöä. Tavoitteena on palkata yli 50 henkilöä lisää vielä tämän vuoden aikana.
Tärkeimpänä tuotteena muovilaadut
Rakennus- ja purkujätteet ovat toiseksi suurin jäteluokka kaivannaisjätteen jälkeen. Sen jälkeen tulevat kolmantena teollisuusjätteet ja neljäntenä yhdyskuntajätteet, joihin kotitalouksienkin jätteet kuuluvat. Rakennusjätteen määrä oli vuonna 2023 12,5 miljoonaa tonnia ja siitä n. 97% on mineraalipohjaista (betoni, tiili, maa-ainekset). Suomessa rakennusmateriaalien kierrätysaste vuonna 2023 oli n. 54%, kun EU:n asettama tavoite materiaalien kierrätykselle on 70%.
Esimerkkejä helposti kierrätettävistä materiaaleista ovat mm. metallit, betoni ja tiilet, erilaiset muovilaadut ja asfaltti, joista voidaan kierrättää lähes kaikki materiaalit EU:n määritelmän mukaan. Yrityksen tärkein kierrätettävä tuote ovat erilaiset muovilaadut, osa lähetetään terminaalista sellaisenaan energiayrityksille raaka-aineeksi tai jatkojalostajille sekä kotimaassa ja ulkomailla. Osa muovilaaduista jalostetaan yrityksen omissa jalostuslaitoksissa ja myydään muovituotteiden valmistajille uusioraaka-aineeksi.
Muita yritykselle tärkeitä uudelleenkäytettäviä raaka-aineita ovat betoni, metallit, tiili, kattohuopa, lasi ja asfaltti. Puumateriaalit haketetaan ja hyödynnetään energiantuotannossa. Uusiokäytön kannalta haastaviksi materiaaleiksi yritys tunnistaa kipsilevyt ja eristevillat, joille ei toistaiseksi ole kehitetty toimivia uusiokäyttöratkaisuja.
Kierrätysmateriaaleja kerätään Joensuun toimipisteeseen käytännössä noin 100 kilometrin säteeltä, aktiivisimmin noin 40 kilometrin säteeltä. Yritys tarjoaa jätealan kokonaisratkaisuja asiakkaille eli huolehtii asiakkaan puolesta kierrätettävän tavaran ja materiaalien dokumentoinnista ja jatkokäsittelystä.
Toiminnan haasteet
Tapaamisen aikana keskusteltiin myös toiminnan tehostamisesta. Automatisoinnin haasteena on mm. riittävä käsiteltävän materiaalin volyymi. Muutamissa jätteen käsittely-yrityksissä Suomessa on käytössä esim. robotteja, lähinnä suurten asutuskeskusten läheisyydessä, joissa materiaalivirrat ovat tarpeeksi suuria.
Kierrätysmateriaaleihin liittyvänä haasteena yritys kokee esim. eristevillojen ja likaisen kipsin kierrätyksen. Näistä aiheista yritys voisi tarjota tutkimusaiheita opiskelijoille. Mahdollisia harjoittelupaikkoja yrityksellä olisi tarjota toimistossa, koska tuotannossa vaaditaan osaamista materiaalinkäsittelykoneiden käyttöön.
Yhteistyötä jatketaan
Karelian hanketiimi kiittää Fluo:a vierailusta. Oli silmiä avaavaa nähdä materiaalien käsittelyä käytännössä ja kuulla alan toimijalta nykyhetken toiminnasta ja sen haasteista. Yritys on avoin yhteistyölle ja yhteydenpitoa yrityksen kanssa jatketaan.
Kirjoittajat:
Jouni Luoma, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Venla Heiskanen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Daisy Silvennoinen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Salla Anttila, tietoasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
https://eur-lex.europa.eu Directive – 2008/98 – EN – Waste framework directive – EUR-Lex 15.5.2026
Ympäristöhallinnon verkkopalvelu. Rakentamisen jätteet 15.5.2026
Haastattelu: Jukka Karttusen ja Jari-Pekka Karvosen haastattelu 5.5.2026 Joensuussa
