Kipuun liittyvä pelko ja kivun katastrofointi voivat hidastaa tai jopa estää kuntoutumisen etenemisen ja arjessa selviytymistä (Koho 2020, 291). Fysioterapian keinot, kuten matalatehoinen liikunta, kognitiiviset menetelmät ja kehotietoisuusharjoitteet, tarjoavat tehokkaita työkaluja näiden haasteiden selättämiseen ja toimintakyvyn palauttamiseen (Laakkonen ja Sydänmaa 2026).
Fibromyalgiaa sairastaa noin 4–5 % Suomen väestöstä, ja suurin osa sairastavista on naisia. Sairauden keskeisiä oireita ovat laaja-alainen krooninen kipu, unihäiriöt sekä psyykkiset oireet, kuten ahdistus ja masennus. (Julkunen 2022.) Yksi patofysiologinen selitys oireiden syylle on keskushermoston herkistyminen, jolloin elimistön kyky vaimentaa kipua heikkenee ja hermosto reagoi kipusignaaleihin korostuneesti (Siracusa, Di Paola, Cuzzocrea S & Impellizzeri 2021).
Kipuun liittyvä pelko
Kivun pitkittyessä potilaille kehittyy usein kipuun liittyvää pelkoa. Tämä pelko on usein toimintakyvyn kannalta haitallisempaa kuin itse kipu, sillä se kapeuttaa potilaan toimintakykyä ja heikentää itseluottamusta, sillä potilas ei välttämättä pääse tekemään haluttuja asioitaan. Kivun katastrofointi eli huoliajattelu taas tarkoittaa kielteisiä ajatusmalleja, joissa kivun merkitystä korostetaan. Kielteiset uskomukset kivusta voivat luoda ”noidankehän”, jossa pelko ja ahdistus voimistavat kivun kokemusta ja voivat johtaa välttämiskäyttäytymiseen. (Laakkonen ja Sydänmaa 2026.)
Liikunta ja psykologiset työkalut hoitona
Matalatehoinen ja yksilöllisesti suunniteltu liikunta on osoittautunut erittäin tehokkaaksi menetelmäksi fibromyalgiapotilaiden kuntoutuksessa. Asteittain etenevä harjoittelu, kuten voimaharjoittelu tai kestävyysliikunta, auttaa potilasta huomaamaan, että keho kestää kuormitusta ilman vaurioita. Tämä asteittainen altistaminen lisää potilaan luottamusta omaan liikkumiseensa. (Laakkonen ja Sydänmaa 2026.)
Fysioterapeutti voi valmentajamaisella otteella auttaa potilasta tunnistamaan haitallisia ajatusmalleja ja löytämään uusia selviytymiskeinoja. Esimerkiksi kognitiivisfunktionaalinen terapia (CFT) yhdistää liikkeen muokkaamisen ja pelkojen kohtaamisen tavalla. (Laakkonen ja Sydänmaa 2026.)
Potilasedukaation ja kehotietoisuuden lisäämisen merkitys
Potilasedukaatio kivun neurofysiologiasta on tärkeä osa hoitoa, sillä se auttaa potilasta ymmärtämään, miksi keho viestittää kipua ilman näkyvää kudosvauriota. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että pelkkä tieto ei aina riitä, jos potilaan liikkumisen pelon lähtökohta on hyvin korkea. Tällöin potilasedukaatio ei ainoana hoitokeinona riitä. (Laakkonen ja Sydänmaa 2026.)
Mindfulness-pohjaiset kehotietoisuusharjoitteet auttavat rauhoittamaan ylivirittynyttä autonomista hermosto. Kehotietoisuuden lisääminen auttaa potilasta havainnoimaan kehonsa tuntemuksia neutraalimmin ja vähentää psyykkistä kuormitusta. Kun potilas oppii rentoutumisen ja stressinhallinnan taitoja, kipu ei enää hallitse elämää samalla tavalla kuin ennen. (Laakkonen ja Sydänmaa 2026.)
Kirjoittajat: Karoliina Sydänmaa ja Sonja Laakkonen
Lähteet:
Opinnäytetyö Laakkonen, S., Sydänmaa, K. 2026. Kipuun liittyvän pelon ja kivun katastrofoinnin huomioiminen fibromyalgiapotilaan fysioterapiassa. Karelia Ammattikorkeakoulu, fysioterapian koulutus. 26.4.2026
Julkunen, H. 2022. Fibromyalgia. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00016. 5.12.2025. 26.4.2026
Luomajoki H., Koho P., Ojala T., Röning T., Takatalo J., Tarnanen S., Holopainen R., Mikkonen J., Ekström K., Kouri J. 2020. Ammattilaisen Kipukirja. Lahti: Livonia Print. 26.4.2026. Siracusa R., Di Paola R., Cuzzocrea S. Impellizzeri D. 2021. International Journal of Molecular Sciences (IJMS). https://www.mdpi.com/1422-0067/22/8/3891. 26.4.2026.