Karelia-ammattikorkeakoulu on investoinut viime vuosina vahvasti tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Karelian Wärtsilä-kampukselle on rakentunut mm. datakeskus ja tekoälyn kehittämisympäristö, kone- ja tarkkuustekniikan laitekantaa on uudistettu ja rakentamisen laboratorioita on laajennettu älykkään talotekniikan ja kiertotalouden kehittämistarpeisiin. Sosiaali- ja terveysalan ympäristöjä taas on uudistettu edistämään uusien terveysteknologioiden kokeiluja ja käyttöönottoa.
Ympäristöjen uudistamisen lähtökohtana on ollut se, että ne voivat entistä paremmin tukea vihreää siirtymää ja tulevaisuuden osaamis- ja kehittämistarpeita. Tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä yritysten ja organisaatioiden kanssa, ja tavoitteena on, että Karelian tutkimusympäristöt tukevat alueen yritystoiminnan jatkuvuutta ja kasvua. Samalla ne myös vahvistavat opiskelijoiden valmiuksia tulevaisuuden työelämään.
Tutkimusympäristöt tukevat Innokaupunki-kehittämistä
Joensuu kuuluu kestävän kaupunkikehittämisen Innokaupungit-verkostoon, jossa on mukana 16 suomalaistakaupunkiseutua. Verkoston tavoitteena on tehdä Suomesta maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristö yhteistyössä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän, valtion ja muiden innokaupunkien kanssa.
Innokaupungit uudistavat elinkeinoelämää erityisesti uusien teknologioiden avulla. Tavoitteena on edistää innovaatioiden syntymistä sekä tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista yrityksissä. Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tutkimus- ja kehitysympäristöt ovat keskeinen osa innovaatioympäristöä ja ne vahvistavat osaltaan Joensuun kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä.
Ammattikorkeakoulujen tutkimusympäristöjen mahdollisuudet
Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja oppimisympäristöt tarjoavat yrityksille tavan kehittää omaa toimintaansa, tuotteitaan ja palveluitaan. Monilla pk-yrityksillä ei ole varaa investoida kalliisiin erikoislaitteisiin tai testilaboratorioihin. Yritykset voivat hyödyntää ammattikorkeakoulujen laboratorioita ja mittauslaitteistoja omien tuotteidensa testaamiseen ja kehittämiseen, esimerkiksi prototyyppien valmistukseen, prosessien simulointiin, laadunvarmistukseen ja erilaisiin kokeiluihin.
Tutkimus- ja oppimisympäristöissä yritysten kehityshaasteita voidaan ratkoa myös osana ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintoja. Yritysten tarpeisiin voidaan toteuttaa esimerkiksi opinnäytetöitä, opiskelijaprojekteja ja hackathoneja, joissa opiskelijat tuottavat uusia konsepteja tai ratkaisuja rajattuihin kehittämiskysymyksiin. Yhteistyö mahdollistaa ideoiden testaamisen matalalla kynnyksellä ja tukee samalla yritysten yhteyksiä tulevaisuuden osaajiin.
Ammattikorkeakoulujen tutkimusympäristöt voivat toimia yrityksille myös väylänä julkiseen hankerahoitukseen. Korkeakoulujen kanssa toteutettavat tutkimus- ja kehityshankkeet avaavat ovia erilaisille julkisille rahoituksille, jolloin oman kehitystyön riski ja kustannukset pienenevät huomattavasti.
Tutkimusympäristöissä on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia
Ammattikorkeakoulujen tutkimusympäristöissä on yrityksille paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, mutta niiden mahdollisuuksia ei tunneta riittävästi. Edes lähialueen yrityksillä ei välttämättä ole tarpeeksi tietoa oman korkeakoulunsa tarjoamista tutkimus-, testaus- ja kehittämispalveluista. Yritykset eivät myöskään aina tiedä, millaista tukea alueen TKI-toimijat tarjoavat tai miten tutkimusympäristöt voisivat hyödyttää niiden omaa liiketoimintaa. (ks. esim. Päällysaho, Kärki, Marjamaa, Merimaa 2023.)
Tunnettuuden lisäksi haasteena on tutkimusympäristöjen palvelujen epäselvä kuvaaminen. Yritysten näkökulmasta palvelukokonaisuudet, hinnat, yhteyshenkilöt ja yhteistyön eteneminen eivät aina hahmotu riittävän helposti tai nopeasti (Sarlin & Meriläinen 2026).
Karelian tutkimus- ja oppimisympäristöt
Kareliassa tutkimusympäristöjen tunnettuutta on vahvistettu osana Innokaupunki Joensuu 3 -hankeen toimintaa. Työhön on sisältynyt tutkimusympäristöjen kartoittaminen, niiden tietojen päivittäminen ja sekä tutkimusympäristökokonaisuuden viestintäsuunnitelman laatiminen. Tavoitteena on, että yritykset, muut organisaatiot ja potentiaaliset yhteistyökumppanit löytävät jatkossa helposti tiedot Karelian tutkimusympäristöjen palveluista ja yhteistyömahdollisuuksista. Toisena tavoitteena on ollut tutkimusympäristöjen kansainvälisen näkyvyyden parantaminen, sillä ympäristöt toimivat osoituksena Karelian kyvykkyydestä ja tukevat siten kansainvälisen hankerahoituksen hankintaa ja hankekonsortioihin pääsyä.
Tutkimusympäristöjen tietojen keruu aloitettiin luomalla yhtenäinen pohja, johon jokainen Karelian tutkimusympäristö kuvattiin yhdessä ympäristöjen vastuuhenkilöiden kanssa. Pohjaan kirjattiin mm. ympäristön yleiskuvaus, ympäristöön sisältyvät keskeiset palvelut ja laitteet sekä sijainti ja yhteystiedot.
Tutkimusympäristöjä tunnistettiin yhteensä kahdeksan (8), jotka jaoteltiin tekniikan alan ympäristöihin ja sosiaali- ja terveysalan ympäristöihin:
Tekniikan ympäristöt
Rakentamisen laboratoriot
Rakentamiseen, rakennustuotteiden tuotekehitykseen ja talotekniikkaan liittyvät mittaus-, testaus- ja tutkimuspalvelut, mm. akkreditoidut akustiikkamittaukset ja betonitestaukset.
Energiaratkaisujen tutkimus- ja kehitysympäristö
Uusiutuvan energian, energiateknologioiden ja energiatehokkuuden tutkimus ja kehitys aurinkosähköstä ja akuista biomateriaalien jalostukseen ja polttoteknologioihin.
Kone- ja tarkkuustekniikan oppimis- ja tutkimusympäristö
Koneistukseen, tarkkuusvalmistukseen ja tuotantoautomaation kehittämiseen soveltuvat modernit tilat, laitteet ja palvelut.
Karelia Core
Fyysinen datakeskus, pilvipalvelut ja suljetun paikallisen tekoälyn kehittämisympäristö uusien teknologioiden testaukseen ja prosessien simulointiin.
Sosiaali- ja terveysalan ympäristöt
TARMO – hyvinvointi ja terveyspalvelut
Monipuolisia hyvinvointi-, testaus- ja kuntoutuspalveluja kävelyanalyysista terveyskuntotesteihin. Asiantuntijapalvelut tuotteiden ja palvelujen testaukseen.
Simula
Simulaatiotiloja ja huipputeknologiaa hyödyntävät täydennyskoulutukset erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.
TestLab Mehtimäki
Kuntoutukseen ja hyvinvointiin liittyvien teknologioiden testaukset, kokeilut ja soveltava tutkimus.
Hyvinvointi- ja terveysteknologian showroom
Showroomissa esitellään uusimpia teknologisia ratkaisuja ja toteutetaan niiden kokeiluja erilaisille asiakasryhmille.
Karelian tutkimusympäristöjen viestintäsuunnitelma
Karelian tutkimusympäristöjen näkyvyyden vahvistamiseksi laadittiin viestintäsuunnitelma, jota lähdettiin toteuttamaan keväällä 2026. Suunnitelman ensimmäinen vaihe oli verkkosivujen päivittäminen. Karelian verkkosivujen tiedot olivat tutkimusympäristöjen osalta osin vanhentuneita, ja uusimpien ympäristöjen kuten TestLab Mehtimäen tiedot puuttuivat kokonaan. Sivut päivitettiin kerättyjen ympäristökuvausten pohjalta ja käännettiin myös englanniksi.
Uusituista tiloista, välineistä ja laitteistoista tarvittiin myös kuvamateriaalia. Kaikissa Karelian tutkimusympäristöissä toteutettiin kuvaukset kevään 2026 aikana, ja niistä saatiin edustavaa materiaalia Karelian verkkosivuille ja markkinointiin. Tämän jälkeen käynnistettiin Karelian tutkimusympäristöjen yleisesitteen suunnittelu. Esite valmistuu syksyllä 2026, ja se julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Syksyllä Karelian tutkimusympäristöjen tiedot päivitetään myös kansalliseen tiedejatutkimus.fi -palveluun.
Tulevaisuudessa tutkimusympäristöjen verkkosivuja tullaan täydentämään video- ja ThingLink-esittelyillä. Sivuille kerätään myös yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden asiakaskokemuksia markkinoinnin tueksi. Lyhyet videot ja tekstimuotoiset case-kuvaukset konkretisoivat, millaisia hyötyjä tutkimusympäristöt voivat yrityksille tuottaa.
Tutkimusympäristöjen viestinnässä korostuvat yrityksille kohdennettu tieto, toimialakohtaiset hyödyt ja yritysten tavoittaminen niissä verkostoissa, joissa ne jo toimivat. Näkyvyyttä voidaan vahvistaa myös tuomalla ympäristöjä esille erilaisissa toimialakohtaisissa tapahtumissa sekä kohdennetulla digimarkkinoinnilla. Yrityksiä tullaan myös kutsumaan Karelian kampuksille tutustumaan tutkimusympäristöihin osana Karelian kumppanuustoimintaa.
Kirjoittaja:
Kaisa Varis, TKI-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet ja lisätiedot:
Innokaupungit. https://innokaupungit.fi/
Karelia-ammattikorkeakoulu. Tutkimus- ja oppimisympäristöt. https://www.karelia.fi/oppimis-ja-tutkimusymparistot/
Päällysaho, S., Kärki, A., Marjamaa, M., Merimaa, M. 2023. Tutkimusympäristöt vahvistamassa tutkimusyhteistyötä. SeAMK verkkolehti 22.3.2023. https://lehti.seamk.fi/muut-artikkelit/tutkimusymparistot-vahvistamassa-tutkimusyhteistyota/
Sarlin, S. & Meriläinen, I. 2026. Innovaatio- ja tuotekehitystoiminnan rooli Pohjois-Pohjanmaan mikro- ja pienyritysten kasvussa. Oulun yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202602101672
