RAI-arviointijärjestelmä on keskeinen työväline kotihoidossa, sillä sen avulla arvioidaan asiakkaan toimintakykyä, palvelutarvetta ja hoidon laatua. Pohjois-Savon hyvinvointialueella tehdyn opinnäytetyön mukaan RAI-arviointijärjestelmä tunnetaan hyvin, mutta sen toteuttaminen ja tulosten hyödyntäminen vaatii edelleen kehittämistä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa esihenkilöille luotettavaa ja ajantasaista tietoa RAI-arviointikäytäntöjen kehittämiseksi, jotta arviointien laatu paranee ja tekeminen yhdenmukaistuu kotihoidossa. Työssä selvitettiin kotihoidon työntekijöiden tämänhetkinen RAI-osaamisen taso, perehdytyksen ja koulutuksen tarve sekä se, kuinka RAI-tuloksia hyödynnetään kotihoidon arjessa. Opinnäytetyön keskeisenä tehtävänä oli edistää vanhuspalvelulain mukaista RAI-arviointivälineistön käyttöä ikääntyneiden kotihoidossa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pohjois-Savon hyvinvointialue.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin Pohjois-Savon pohjoisen alueen kotihoidon työntekijöille. Kyselyn vastausten perusteella saatiin kuva henkilöstön tämänhetkisestä osaamisesta sekä niistä osa-alueista, joissa lisäkoulutukselle koetaan tarvetta. Kyselyn tulokset osoittivat, että RAI-tulosten hyödyntämisessä on edelleen merkittäviä haasteita. Tulosten merkitystä ei aina ymmärretä, eikä niiden tulkinta ole kaikille työntekijöille selkeää. Henkilöstö koki tarvitsevansa lisää koulutusta erityisesti RAI-kysymysten sisällön ymmärtämiseen, RAI-perusosaamisen vahvistamiseen, arviointitulosten hyödyntämiseen työssä sekä raporttien tulkintaan.
Lisäksi järjestettiin työpaja, johon osallistui esihenkilöitä, tiimien sairaanhoitajia ja RAI-asiantuntijoita. Työpajassa esiteltiin kyselyn tulokset ja koottiin keskustelun pohjalta keskeiset kehittämiskohteet RAI-käytäntöjen juurruttamiseksi. Tärkeimmiksi kehitettäviksi toimenpiteiksi sovittiin yhteisesti, että jatkossa perehdytysvastuu tulee määritellä selkeämmin ja RAI-arvioinnin tekemiselle sekä koulutukselle on varattava riittävästi aikaa. Yhteistä keskustelua tuloksista tulee lisätä säännöllisissä tiimipalavereissa, jotta RAI-osaaminen sekä ymmärrys RAI:n käytön tärkeydestä vahvistuu. RAI-asiantuntijoiden antamaa tukea ja tietoa tulee hyödyntää työyksiköissä enemmän. Kun RAI:n yhteys hoidon laatuun ymmärretään, sen käyttö vahvistuu. Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin informatiivinen posteri, joka toimii tiedon jakamisessa ja jatkokehittämisen tukena koko hyvinvointialueella.
RAI-toimintaa tulee jatkossa kehittää selkeämmäksi. Esihenkilöllä on vastuu positiivisen työkulttuurin ja ilmapiirin ylläpitämisestä sekä työntekijöiden osaamisen varmistamisesta. Tasalaatuiset arvioinnin tulokset tuottavat tärkeää tietoa tiedolla johtamisen tueksi. Tämä vaatii selkeän suunnan tulevalle kehittämiselle – RAI arviointijärjestelmän sujuva käyttö on syytä juurruttaa kiinteäksi osaksi kotihoidon arkea, ja osaamisen jatkuva seuranta ja kehittäminen ovat avainasemassa tämän tavoitteen saavuttamisessa.
Kirjoittajat:
Anne Eskelinen ja Tytti Oinonen
Teksti perustuu kirjoittajien Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen (YAMK) -koulutuksessa tekemään opinnäytetyöhön RAI-arviointijärjestelmän osaamisen kartoitus ja laadun kehittäminen kotihoidossa (2026).