En

Kategoria: Artikkelit

  • Monia­lai­nen yhteis­työ tuo uusia hyvin­toin­tia tukevia ratkaisuja

    Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun stra­te­gi­nen valinta ”Kestä­vää hyvin­voin­tia väljästi asutulle alueelle” vuosille 2020–2030 on loogi­nen jatkumo pitkä­kes­toi­sesta kehit­tä­mis­työstä ja toimin­taym­pä­ris­tömme haas­tei­den tunnistamisesta. Pohjois-Karjala ikään­tyy nopeaan tahtiin. Ilmiötä kuvaa­maan luotiin jo vuonna 2009 uusi käsite – ikäosaa­mi­nen. Ikäosaa­mi­sen kehi­tys­kaari kiteyt­tää ammat­ti­kor­kea­kou­lun TKI-toimin­nan parhaim­mil­laan – se on työelä­mä­läh­töistä, monia­laista, kansain­vä­listä ja sillä on vahva linkki koulu­tus­teh­tä­vään. Nyt tavoit­teemme on perus­taa…

  • Monella kärjellä kohti vähä­hii­li­syy­den tavoitteita

    Vuonna 2019 halli­tus­oh­jel­maan kirjat­tiin, että Suomi on vuoteen 2035 mennessä hiili­neut­raali ja ensim­mäi­nen fossii­li­va­paa hyvin­voin­tiyh­teis­kunta. Pohjois-Karja­lan stra­te­giassa 2040 yhtenä kuudesta erityis­tee­masta on ilmas­to­kes­tä­vyys, vastuul­li­suus ja puhtaat ratkai­sut. Me Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa olemme sitou­tu­neet Joen­suun ja Pohjois-Karja­lan vähä­hii­li­syy­den tavoitteisiin. Kare­lian stra­te­gian pain­opiste ’Hiili­neut­raa­leja ratkai­suja’ pureu­tuu vahvasti niin kier­to­ta­lou­den ratkai­su­jen vahvis­ta­mi­seen kuin uusiu­tu­mat­to­mien luon­non­va­ro­jen korvaa­mi­seen biopoh­jai­silla tuot­teilla. Raken­ta­mi­sessa meitä…

  • Uusiu­tu­vaa ener­giaa käyt­töön maaseu­tu­yri­tyk­siin yhteis­työn kautta

    Hiili­neut­raa­liu­den tavoit­teita tavoi­tel­laan Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa myös uusiu­tu­van ener­gian käytön edis­tä­mi­sen kautta. Uusiu­tuWat-hank­keen (2019–2021) pääta­voit­teena on edistää maaseu­tu­yri­tys­ten yhteis­työtä uusiu­tu­van ener­gian tuotan­nossa ja käytössä. Yhteis­työn ja verkos­toi­tu­mi­sen kautta edis­te­tään liike­toi­min­toja, jotka olisi­vat yksit­täi­sille yrityk­sille haasteellisia. Käytän­nössä hank­keessa tehdään maati­loille ja maaseu­tu­yri­tyk­sille ener­gia­kar­toi­tuk­sia ja liike­toi­min­ta­diag­noo­seja. Lisäksi tästä kohde­jou­kosta pyri­tään löytä­mään yritys­ryh­mä­han­ke­ai­hioita, joilla edis­te­tään yrity­syh­teis­työtä, yhteis­han­kin­toja ja -investointeja. Hank­keessa…

  • Uusiu­tuva energia ja sivu­tuot­tei­den hyöty­käyttö tutki­muk­sesta ihmis­ten arkeen

    Hiili­neut­raa­liu­den tavoit­tei­den toteut­ta­mi­nen vaatii ponnis­te­luita monilla tahoilla. TKI-toimin­nas­saan Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu kehit­tää muun muassa jättei­den synnyn ehkäi­se­mi­sestä, jäte­huol­lon tehok­kuutta, sivu­tuot­tei­den hyödyn­tä­mistä ja uusiu­tu­van ener­gian käytön lisää­mistä. Uuden tiedon tuot­ta­mi­sen lisäksi pyri­tään löytä­mään ratkai­suita, joita yrityk­set voisi­vat hyödyn­tää nopeasti. Resurs­si­vii­sau­den näkö­kulma ulottuu yhä laajem­min koko Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun toimin­taan. Kier­to­ta­lous, mate­ri­aa­li­te­hok­kuus, uusiu­tu­vat ener­gia­muo­dot ja mate­ri­aa­lien elin­kaa­ren hallinta huomioi­daan niin koulu­tuk­sen…

  • Puura­ken­ta­mi­sen kasvu tukee koko puutuot­tei­den toimialaa

    Euroo­pan Unionin tasolla luon­non­va­ro­jen kestä­vää käyttöä pyri­tään lisää­mään, jotta voidaan vastata ilmas­ton­muu­tok­sen luomiin haas­tei­siin. Biota­lous onkin noussut yhdeksi EU:n stra­te­gi­sista kulmakivistä. Suomen ja Pohjois-Karja­lan maakun­nan näkö­kul­masta kestä­västi hoide­tuista metsistä saatu puuma­te­ri­aali ja siitä saata­vat moni­nai­set tuot­teet vastaa­vat tähän tarpeeseen. Perin­tei­nen mekaa­ni­nen puun­ja­los­tus on biota­lou­den moot­tori, jonka avulla puuraaka-aine saadaan kier­toon metsistä. Saha­ta­va­ran tuotan­nosta käyte­tään noin…

  • Joen­suun seudun puura­ken­ta­mi­nen kiin­nos­taa ulkomaillakin

    Vuonna 2014 Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu valitsi yhdeksi pain­opis­tea­lu­eek­seen puura­ken­ta­mi­sen osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sen. Maakun­nal­li­sen elin­kei­no­ra­ken­teen lisäksi pain­opis­tea­lu­een valin­taan vaikut­ti­vat ilmas­ton­muu­tok­sen hillintä poten­ti­aa­lis­ten tekno­lo­gioi­den edis­tä­mi­sen kautta. Euroo­pan tasolla raken­nuk­set kulut­ta­vat noin 40 % ener­giasta ja tuot­ta­vat 36 % hiili­diok­si­di­pääs­töistä. Raken­nus­ma­te­ri­aa­lien ja raken­ta­mi­sen proses­sien osuus raken­nus­ten elin­kaa­ren hiili­ja­lan­jäl­jestä nykyi­sel­lään on noin puolet. Toinen puoli syntyy raken­nus­ten käytön­ai­kai­sesta ener­gian kulutuksesta. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö on…

  • Artik­keli: Ergo­no­mi­sella työai­ka­suun­nit­te­lulla tukea ikään­ty­vän työn­te­ki­jän työhyvinvointiin

    Opin­näy­te­työn tarkoi­tuk­sena oli selvit­tää työvuo­ro­suun­nit­te­lun työn­kuor­mit­ta­vuutta ennen työai­ka­la­kia 1.1.2020 ja sen jälkeen Pohjois-Karja­lan sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen kuntayh­ty­mässä, Siun sotessa. Kehit­tä­mis­pro­ses­sin tavoit­teena oli tuottaa tietoa koti­hoi­don ja tehos­te­tun palve­lua­su­mi­sen esimie­hille ergo­no­mi­sen työvuo­ro­suun­nit­te­lun vaiku­tuk­sista. Kerä­simme keskei­sim­mät tiedot aiheesta ja teimme Power Point -ohjel­malla tieto­pa­ke­tin esimies­ten käyt­töön. Tämän lisäksi raken­simme kehit­ty­mis­suun­ni­tel­man keinoista, jolla työvuo­ro­jen kuor­mit­ta­vuus voitai­siin poistaa. Uusi…

  • Artik­keli: Digital Twin : Kiin­teistö- ja talo­tek­nii­kan kestä­vät palve­lut ja osaaminen

    Digi­ta­li­saa­tio on tullut osaksi lähes jokai­sen elämää viimeis­tään tällä vuosi­tu­han­nella. Samalla lailla se on tullut osaksi kiin­teis­tö­jen elin­kaarta. Suun­nit­telu on siir­ty­nyt piirus­tus­pöy­dältä CAD-sovel­luk­seen, kiin­teis­tö­jen ener­gian kulu­tusta simu­loi­daan ja mate­ri­aa­lien uusio­käy­tön hiili­ja­lan­jäl­jestä tehdään mallin­nuk­sia. Kiin­teis­tön elin­kaa­ren aikana käyte­tään useita eri ohjel­mis­toja ja järjes­tel­miä tiedon tuot­ta­mi­seen, kerää­mi­seen, simu­loin­tiin, visua­li­soin­tiin ja analy­soin­tiin. Nykyi­sin mukana on myös teko­ä­lyä ja…

  • Artik­keli: Eras­muk­sen uudet tuulet

    Erasmus+ -ohjelma 2021-2027 päivit­tää korkea­kou­lu­jen työka­lu­pak­kia oppi­mi­seen liit­ty­vän kansain­vä­li­sen liik­ku­vuu­den ja kump­pa­nuus­hank­kei­den osalta. Uusi Erasmus+ tuo korkea­kou­luille vanho­jen tuttu­jen toimin­to­jen lisäksi tarjolle mm. moni­muo­toi­set inten­sii­vi­kurs­sit ja lyhyt­vaih­dot. Ympä­ris­tö­vas­tuul­li­suus, osal­li­suus ja digi­taa­li­suus sekä globaali ulot­tu­vuus ovat uuden ohjel­man kulmakiviä. Erasmus jo vuodesta 1987 Erasmus-ohjelma on kansain­vä­lis­tä­nyt korkea­kou­luja jo yli 30 vuoden ajan. Yli 3000 Kare­lian (ml.…

  • Artik­keli: Fysio­te­ra­peut­tio­pis­ke­li­jat koulu­lais­ten hyvin­voin­tia ja terveyttä edistämässä

    Pohjois-Karja­lassa toteu­tet­tiin Koulufysioterapia–pilotti vuosina 2020-2021. Tässä artik­ke­lissa kuva­taan pilotin koke­muk­sia ja tulok­sia. Koulu­fy­sio­te­ra­pia-pilotin tavoit­teena oli lasten ja nuorten hyvin­voin­nin, tervey­den ja toimin­ta­ky­vyn edis­tä­mi­nen.  Tarkoi­tuk­sena oli raken­taa koulu­fy­sio­te­ra­pian toimin­ta­malli Pohjois-Karja­lan alueen kouluille. Vuoden 2020 Move!-mittausten tulos­ten perus­teella pilo­tille oli tarvetta, koska Pohjois-Karja­lan lasten ja nuorten fyysi­nen kunto on valta­kun­nan tasoon verra­ten medi­aa­ni­tu­lok­sia heikom­paa (Opetus­hal­li­tus 2020). Pilotti…