Kaksi henkilöä seisoo pöydän ääressä käsittelemässä papereita

Seksu­aa­li­nen häirintä – Mitä se on?

Nuoret nais­kol­le­gat kerto­vat kahvi­huo­neessa kaksi­mie­li­siä vitsejä mies­kol­le­galle, joka poistuu paikalta kiusaan­tu­neena naisten naurun raikuessa taus­talla. Henki­lös­tö­joh­taja pitää kehi­tys­kes­kus­te­lua alai­sel­leen työhuo­neessa, jonka seinää koris­taa ulko­mailta lahjaksi saatu roisi ”tyttö­ka­len­teri”. Samoi­hin aikoi­hin yrityk­sen toimi­tus­joh­taja liikkuu käytä­vällä niuk­kaan mini­ha­mee­seen pukeu­tu­neena ja lausah­taa nuorelle mies­kol­le­galle vitsillä ”Kuule poika, minulla ei ole tänään pikku­housuja ollen­kaan”. Edellä maini­tut tapauk­set voidaan luoki­tella seksu­aa­li­seksi häirin­näksi. Häirin­nän rajat ovat usein kuiten­kin häily­viä ja rajan­veto voi joskus olla vaikeaa. Tässä artik­ke­lissa tarkas­tel­laan seksu­aa­lista häirin­tää lain ja oikeus­käy­tän­nön näkökulmasta.

Häirintä voi olla fyysistä, sanal­lista tai sanatonta

Seksu­aa­li­nen häirintä on määri­telty tasa-arvo­lain (609/1986) 7.7 §:ssä. Sään­nök­sen mukaan seksu­aa­li­nen häirintä on sanal­lista, sana­tonta tai fyysistä, luon­teel­taan seksu­aa­lista ei-toivot­tua käytöstä, jolla tarkoi­tuk­sel­li­sesti tai tosia­sial­li­sesti louka­taan henki­lön henkistä tai fyysistä koske­mat­to­muutta erityi­sesti luomalla uhkaava, viha­mie­li­nen, halven­tava, nöyryyt­tävä tai ahdis­tava ilma­piiri. Saman lain 7.6 §:n mukaan seksu­aa­lista häirin­tää pide­tään kiel­let­tynä syrjintänä.

Fyysi­nen seksu­aa­li­nen häirintä voi olla sopi­ma­tonta kosket­te­lua tai lähen­te­lyä. Vaka­vim­missa tapauk­sissa tilanne voi edetä rais­kauk­seen tai sen yrityk­seen. Fyysi­nen seksu­aa­li­nen häirintä on toimin­taa, joka loukkaa toisen henki­lön fyysistä koske­mat­to­muutta. Sopi­ma­tonta kosket­te­lua on esimer­kiksi toisen henki­lön puris­ta­mi­nen josta­kin kehon osasta kuten paka­roista tai rinnoista. Myös fyysi­sen kosket­te­lun osalta on kuiten­kin muis­tet­tava tapaus­koh­tai­nen harkinta. Kosket­telu ei ole toden­nä­köi­sesti seksu­aa­lista häirin­tää silloin, kun se tapah­tuu esimer­kiksi kerta­luon­toi­sesti ruuh­kai­sessa ja tiiviissä ruoka­jo­nossa. Tällöin voi väki­sin­kin syntyä tilanne, jossa tahto­mat­taan kosket­taa toista ihmistä. Asiaa voidaan kuiten­kin arvioida myös toisin, jos kosket­te­luja ruoka­jo­nossa esiin­tyy toistuvasti.

Sanal­lista seksu­aa­lista häirin­tää voi olla esimer­kiksi suorat ehdo­tuk­set seksu­aa­li­sesta kans­sa­käy­mi­sestä, vihjai­le­vat tai kaksi­mie­li­set puheet, härskit vitsit, henki­lön intii­mie­lä­mään liit­ty­vät kysy­myk­set tai porno­gra­fi­sen mate­ri­aa­lin esit­tely. Helsin­gin hovioi­keu­den ratkai­sussa 7.9.2010 T 2305 mies­työn­te­kijä oli syyl­lis­ty­nyt nais­kol­le­gan sanal­li­seen seksu­aa­li­seen häirin­tään kerto­malla keskus­te­lussa yhdyn­tä­vai­keuk­sis­taan vaimonsa kanssa, laula­malla kaksi­mie­li­siä lauluja ja kehu­malla nais­kol­le­gan ulkonäköä.

Sanat­to­mana seksu­aa­li­sena häirin­tänä voidaan pitää esimer­kiksi seksis­tistä pukeu­tu­mista ja liikeh­din­tää. Edellä maini­tussa Helsin­gin hovioi­keu­den ratkai­sussa sana­tonta seksu­aa­lista häirin­tää oli esiin­ty­nyt nais­kol­le­gan seuraa­mi­sena ja tuijot­ta­mi­sena. Etelä-Savon kärä­jä­oi­keu­den ratkai­sussa 7.2.2014 T 1009 sanaton seksu­aa­li­nen häirintä näyt­täy­tyi esimie­hen seksu­aa­li­sena eleh­ti­mi­senä ja liikehtimisenä.

Häirin­tä­ta­pauk­set ovat monimutkaisia

Seksu­aa­li­seen häirin­tään liit­ty­vät tosie­lä­män tapauk­set ovat monesti sellai­sia, joissa häirintä on jatku­nut hyvin pitkän aikaa. Tuomiois­tui­miin eden­neet tapauk­set ovat yleensä varsin moni­mut­kai­sia, ja niissä häirin­tää esiin­tyy usein monessa muodossa.

Turun hovioi­keu­den ratkai­sussa 17.4.2014 T 117071 yrityk­sen toimi­tus­joh­taja oli seksu­aa­li­sesti häirin­nyt työn­te­ki­jää A. Toimi­tus­joh­taja oli kommen­toi­nut A:n pukeu­tu­mista muun muassa mainit­se­malla hameen pituu­desta ja ehdot­ta­malla rinta­lii­vien ja alus­housu­jen pois otta­mista. Lisäksi toimi­tus­joh­taja oli kommen­toi­nut A:n mies­asioita, kerto­nut viikoit­tain rivoja ja kaksi­mie­li­siä vitsejä sekä ehdot­ta­nut A:lle, että hän voisi tehdä tälle henki­lö­koh­tai­sen lääkä­rin­tar­kas­tuk­sen. Työn­te­ki­jää B toimi­tus­joh­taja oli häirin­nyt kerto­malla seksis­ti­siä vitsejä ja tirkis­te­le­mällä B:n paidan sisään samalla alus­vaat­teita kommen­toi­den. Toimi­tus­joh­taja oli myös kosket­ta­nut B:tä paka­rasta, kysel­lyt B:n seksie­lä­mästä ja ehdot­ta­nut töihin tule­mista ilman rintaliivejä.

Etelä-Savon kärä­jä­oi­keu­den ratkai­sussa 7.2.2014 T 1009 esimies oli ehdot­ta­nut alai­käi­selle pojalle työpai­kalla seksiä. Aina pojan nähdes­sään esimies oli liikeh­ti­nyt ja eleh­ti­nyt seksu­aa­li­sesti. Esimies oli huudel­lut pojalle törkeyk­siä ja ehdot­ta­nut, että poika voisi tulla tarkas­ta­maan, onko esimies tuhka­muna.  Esimies oli myös ehdot­ta­nut pojalle seksiin ryhty­mistä ja ristiin runk­kaa­mista. Kerran esimies oli tullut pojan työpis­teelle ja tart­tu­nut takaa­päin kiinni tämän nänneistä ja puris­ta­nut niitä. Esimies tuomit­tiin sakko­ran­gais­tuk­seen, minkä lisäksi tämän tuli maksaa pojalle vahin­gon­kor­vauk­sia yhteensä 1700 euroa.

Edellä käsi­tel­lyissä hovioi­keu­den ja kärä­jä­oi­keu­den ratkai­suissa esiin­tyy monen tyyp­pistä seksu­aa­lista häirin­tää. Näissä häirit­si­jän käytös on ollut sellaista, mitä ylei­sesti arvioi­den voidaan pitää seksu­aa­li­sena häirin­tänä. Häirit­sevä käytös on myös ollut selkeästi tietoista ja tahal­lista toimin­taa. Seksu­aa­li­seen häirin­tään voi kuiten­kin syyl­lis­tyä myös ajat­te­le­mat­to­muu­den vuoksi, mikä on yhtä­lailla moitit­ta­vaa. Teon moitit­ta­vuutta ei esimer­kiksi poista se, että häirit­sijä itse ajat­te­lee, että kyseessä on vain harmi­ton vitsi. Työtuo­miois­tui­men ratkai­sussa TT 2005-12 A ja B olivat olleet keskus­te­le­massa, kun C oli hiipi­nyt B:n taakse, tart­tu­nut tätä rinnoista ja sanonut ”pöö”. Tämän jälkeen C oli pois­tu­nut naures­kel­len paikalta. C oli ollut edel­li­senä päivänä aihee­seen liit­ty­vässä koulu­tuk­sessa, jonka perus­teella C:n olisi tullut ymmär­tää, että kyse on kiel­le­tystä häirin­nästä. Menet­tely oli sopi­ma­tonta ja se oli loukan­nut B:n koskemattomuutta.

Salli­tun ja kiel­le­tyn rajan­veto voi olla vaikeaa

Seksu­aa­li­sen häirin­nän rajoja voi olla vaikea määri­tellä. Fyysi­sen häirin­nän osalta tämä on jossa­kin määrin yksin­ker­tai­sem­paa, sillä jokai­sen tulee ymmär­tää, ettei toisen henki­lön fyysistä koske­mat­to­muutta saa loukata. Sen sijaan sanal­li­sen ja sanat­to­man seksu­aa­li­sen häirin­nän kohdalla voi olla vaikeam­paa määri­tellä salli­tun ja kiel­le­tyn rajoja. Jokai­nen ymmär­tää, ettei toiselle voi tehdä sanal­li­sesti seksiin liit­ty­viä ehdo­tuk­sia ja, ettei sanat­to­maan käyt­täy­ty­mi­seen työpai­kalla voi kuulua erotiikka-asussa viet­te­le­västi liik­ku­mi­nen. Sen sijaan vaikeam­paa voi olla määri­tellä esimer­kiksi sitä, millai­nen vitsi ylittää häirin­nän rajat tai millai­nen pukeu­tu­mi­nen voi ylittää häirin­nän rajat.

Seksu­aa­lista häirin­tää arvioi­daan aina objek­tii­vi­sesti, jolloin huomiota kiin­ni­te­tään siihen, mitä yleensä voidaan pitää seksu­aa­li­sena häirin­tänä. Ylei­senä peri­aat­teena voidaan pitää sitä, että toiminta muuttuu häirin­näksi viimeis­tään siinä vaiheessa, kun sitä jatke­taan henki­lön kiel­loista huolimatta.

Häirin­nän pois­ta­mi­sesta vastaa työnantaja

Työtur­val­li­suus­lain (738/2002) 28 §:n mukaan työnan­ta­jalla on velvol­li­suus ryhtyä toimiin häirin­nän pois­ta­mi­seksi heti siitä tiedon saatu­aan. Tasa-arvo­lain 8 d §:n mukaan työnan­taja syyl­lis­tyy itsekin syrjin­tään, mikäli työnan­taja laimin­lyö velvol­li­suu­tensa puuttua häirin­tään. Työnan­ta­jan ensi­si­jai­sena puut­tu­mis­kei­nona kysee­seen tulee erilai­set työn­jär­jes­te­lyt, joiden avulla häirintä saadaan loppu­maan. Joskus puut­tu­mis­kei­noina voi olla myös työso­pi­mus­lain (55/2001) 7:2 §:n mukai­nen varoi­tus tai viimei­senä keinona työso­pi­muk­sen irti­sa­no­mi­nen. Häirin­nän kohteeksi joutu­neella työn­te­ki­jällä voi olla oikeus vahingonkorvauksiin.

Seksu­aa­li­sesta häirin­nästä tuomi­tut rangais­tuk­set ja uhrille makset­ta­vat vahin­gon­kor­vauk­set ovat Suomessa varsin pieniä. Seksu­aa­li­seen häirin­tään liit­tyvä lain­sää­däntö kuiten­kin tiuken­tuu vuoden 2023 alussa, kun rikos­lain muutos tulee voimaan. Tällöin henkilö voidaan tuomita sakkoon tai enin­tään kuuden kuukau­den vankeu­teen seksu­aa­li­sesta ahdis­te­lusta, jos henkilö tekee toiselle seksu­aa­li­sen teon, joka on omiaan louk­kaa­maan tämän seksu­aa­lista itse­mää­rää­mi­soi­keutta. Teko on mahdol­lista tehdä kosket­te­le­malla tai kosket­te­luun voimak­kuu­tensa tai tois­tu­vuu­tensa vuoksi vaka­vuu­del­taan rinnas­tet­ta­valla tavalla sanal­li­sesti, lähet­tä­mällä tai esit­tä­mällä viestin tai kuvan, otta­malla kuvan tai itseään paljas­ta­malla, taikka muulla vastaa­valla tavalla.


Kirjoit­taja:

Atte Korte, lehtori, OAJ:n pääluot­ta­mis­mies, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­kuva: cotton­bro studio