Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu palkitsi vuoden 2019 parhaat opinnäytetyöt

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu palkitsi vuoden 2019 parhaat opinnäytetyöt

 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu on palkin­nut vuoden 2019 parhaat opin­näy­te­työt. Palkit­se­mis­pe­rus­teissa koros­tet­tiin tällä kertaa opin­näy­te­työn vaikuttavuutta.

Vuoden 2019 AMK-tutkin­non opin­näy­te­työnä palkit­tiin Energia- ja ympä­ris­tö­tek­nii­kan koulu­tuk­sesta valmis­tu­neen Mira Mathwe­sin (ent. Karvi­nen) opin­näy­te­työ Inten­si­fied Role of R&D in Trans­fer­ring Finnish Bioenergy Know­ledge and Tech­no­logy to Canada: Case Sioux Lookout (TKI-toimin­nan tehos­tettu rooli suoma­lai­sen bioener­gian tietä­myk­sen ja teknii­kan siir­tä­mi­sessä Kana­daan. Case: Sioux Lookout).

Mira Mathews teki opin­näy­te­työnsä Karelia-amk:n ja yhteis­työ­kump­pa­nei­den bioener­giao­saa­mi­sen ja -tekno­lo­gian siirron hank­keessa, jossa Kanadan Sioux Lookout on yksi kohdea­lueista. Mira Mathews toimi työtä laaties­saan harjoit­te­li­jana Kanadan suur­lä­he­tys­tössä ja osal­lis­tui paikal­lis­ten toimi­ja­ver­kos­to­jen yhteis­työ­ti­lai­suuk­siin ja haas­tat­teli sidos­ryh­miä. Mathew­sin työ edisti suoma­lais­ten vien­tiy­ri­tys­ten toimin­taa Kana­dassa lisää­mällä merkit­tä­västi ymmär­rystä alueen toimin­taym­pä­ris­töstä. Opin­näy­te­työn analyysi ja tulok­set siir­to­pro­ses­sin dyna­mii­kasta, onnis­tu­mi­seen vaikut­ta­vista teki­jöistä ja tki-toimin­nan roolista ovat arvok­kaita Karelia-amk:lle, Luon­non­va­ra­kes­kuk­selle, Busi­ness Finlan­dille ja yhteistyöyrityksille.

Vuoden YAMK-tutkin­non opin­näy­te­työnä palkit­tiin Tekno­lo­giao­saa­mi­sen johta­mi­sen koulu­tuk­sesta valmis­tu­neen Pekka Harti­kai­sen Valtion tieto- ja vies­tin­tä­tek­niik­ka­kes­kus Valto­rin toimek­sian­nosta tehty työ Ohjel­mis­to­ro­bo­tii­kan hyödyn­tä­mi­nen Valto­rin asia­kas­tuen prosesseissa.

Pekka Harti­kai­nen pereh­tyi työs­sään ohjel­mis­to­ro­bo­tii­kan mahdol­li­suuk­siin ja käyt­töön­o­ton suun­nit­te­luun valtion­hal­lin­nossa. Aihe on tekno­lo­gian kannalta tärkeä ja mitä ajan­koh­tai­sin. Opin­näy­te­työssä tunnis­tet­tiin auto­ma­ti­soi­ta­vissa olevia proses­sien manu­aa­li­sia työvai­heita ja laadit­tiin tiekartta ohjel­mis­to­ro­bo­tii­kan käyt­töön­ot­toon etene­mi­seen. Lisäksi Harti­kai­nen kokosi oival­li­sen jäsen­nyk­sen erilai­sista auto­ma­ti­soin­ti­rat­kai­suista. Opin­näy­te­työn tulok­set ovat hyödyn­net­tä­vissä Valto­rin lisäksi myös muissa valtion­hal­lin­non orga­ni­saa­tioissa. Pekka Harti­kai­sen opis­kelu robo­tii­kan parissa ei ole päät­ty­nyt opin­näy­te­työ­hön, vaan hän jatkaa alan opin­toja Ohjel­mis­to­ro­bo­tii­kalla uutta liike­toi­min­tao­saa­mista -korkeakouludiplomikoulutuksessa.

Vuosit­tain järjes­tet­tä­vän Vuoden opin­näy­te­työ -kilpai­lun tavoit­teena on nostaa esiin inno­va­tii­vi­sia opin­näy­te­töitä, jotka tarjoa­vat oman aihea­lu­eensa amma­til­li­seen toimin­taan hyötyjä nyt ja lähi­tu­le­vai­suu­dessa. Palkit­ta­vat opin­näy­te­työt valitsi raati, jossa olivat yliopet­taja Ari Talk­kari, lehtori Atte Korte ja tieto­asian­tun­tija Kaisa Varis. Raadin puheen­joh­ta­jana toimi yliopet­taja Tarja Kupiainen.

Kare­lian opin­näy­te­työt on vapaasti luet­ta­vissa theseus.fi -palvelussa.