Maahan­muut­ta­jien kivinen tie korkea­kou­luun ja työhön

Koulu­tus- ja työpe­räi­sen maahan­muu­ton tarpeel­li­suu­teen on herätty Pohjois-Karja­lassa. On tunnis­tettu tarve saada alueelle lisää maahan­muut­ta­ja­taus­tai­sia henki­löitä ja saada heidät pysy­mään täällä. Alueella jo asuvien, erityi­sesti korkeasti koulu­tet­tu­jen maahan­muut­ta­jien, on kuiten­kin vaikea hyödyn­tää osaamistaan. 

Maahan muut­ta­neissa on perhe­syistä tänne tulleita, koti­maas­saan kandi­daatti- ja mais­te­ri­ta­son opinnot suorit­ta­neita ja jopa tohto­reita. Osa heistä on opis­kel­lut tutkin­tonsa Suomessa ja haluaisi valmis­tu­mi­sen jälkeen jäädä tänne. Nyt monet heistä ovat työt­tö­miä tai tekevät töitä sellai­sissa tehtä­vissä, jotka eivät vastaa heidän koulutustasoaan.

Korkeasti koulu­tettu maahan­muut­taja, joka on suorit­ta­nut opin­tonsa koti­maas­saan, joutuu yleensä täyden­tä­mään osaa­mis­taan suoma­lai­sessa korkea­kou­lussa. Heidän on usein vaikea saada tietoa sopi­vista vaih­toeh­doista sekä siitä, pitääkö heidän opis­kella lisää, kuinka paljon ja missä korkea­kou­lussa opis­kelu voisi tapah­tua. Joskus koko amma­til­li­nen ura joudu­taan aloit­ta­maan alusta. 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa on toteu­tettu korkeasti koulu­tet­tu­jen maahan­muut­ta­jien uraoh­jausta jo kolmen vuoden ajan osana valta­kun­nal­lista maahan­muut­to­työn vastuu­kor­kea­kou­lu­toi­min­taa. Ohjauk­sessa käyneille Suomen korkea­kou­lu­jär­jes­telmä ja eri korkea­kou­lu­jen erilai­set opis­ke­lu­vaih­toeh­dot ovat hanka­lia ymmärtää. 

Pääsy täyden­tä­mään opin­to­jaan korkea­kou­luun on usein kiven takana. Suurin ongelma on se, että tarvit­ta­via opin­toja ei ole tarjolla kuin suomen kielellä. Riit­tä­vän suomen­kie­len­tai­don saavut­ta­mi­nen voi viedä vuosia eikä edis­ty­neem­män tason suomen kielen koulu­tusta ole riit­tä­västi. Lisä­haas­teita tuo ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen valin­ta­koe­uu­dis­tus, jossa valin­ta­koe on sähköi­nen ja vahvasti kirjoi­tet­tuun kielel­li­seen osaa­mi­seen painottuva.

Karelia on omalta osal­taan ryhty­nyt toimen­pi­tei­siin, joilla pyri­tään suju­voit­ta­maan maahan­muut­ta­ja­taus­tais­ten pääsyä korkea­kou­luun. Karelia järjes­tää korkea­kou­luo­pin­toi­hin valmen­ta­van koulu­tuk­sen sellai­sille, jotka halua­vat päästä opis­ke­le­maan suomen­kie­li­siin koulu­tuk­siin korkeakouluissa. 

Nyt ensim­mäistä kertaa ensi keväänä tämän koulu­tuk­sen suorit­ta­neilla on mahdol­lista hakea eril­lis­haun kautta tutkinto-opis­ke­li­jaksi. Heidän ei siis tarvitse osal­lis­tua valin­ta­ko­kee­seen, vaan valmen­ta­van koulu­tuk­sen suorit­ta­mi­nen ja suomen kielen riit­tävä taso takaa opiskelupaikan. 

Kare­liassa on kehi­tetty myös maahan­muut­ta­jille suun­nat­tuja työelä­män tarpeista lähtöi­siä täyden­nys­kou­lu­tus­pol­kuja ja osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­sen työkaluja.

Korkea­kou­lu­jen ja työelä­män tulisi yhdessä ideoida lisää toimin­toja ja tuki­pal­ve­luja, joilla maahan­muut­ta­jia tullaan puoli­tie­hen vastaan. Kotou­tu­mi­sen ja integroi­tu­mi­sen pitäisi olla kaksi­suun­tai­nen prosessi, jossa molem­mat sekä yhteis­kunta että maahan­muut­taja tekevät oman osuu­tensa.

Hannele Niska­nen
Projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu

Kolumni on julkaistu Sano­ma­lehti Karja­lai­sessa 10/2020.