Maa­han­muut­ta­jien kivi­nen tie kor­kea­kou­luun ja työhön

Kou­lu­tus- ja työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton tar­peel­li­suu­teen on herät­ty Poh­jois-Kar­ja­las­sa. On tun­nis­tet­tu tar­ve saa­da alu­eel­le lisää maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia hen­ki­löi­tä ja saa­da hei­dät pysy­mään tääl­lä. Alu­eel­la jo asu­vien, eri­tyi­ses­ti kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­jen maa­han­muut­ta­jien, on kui­ten­kin vai­kea hyö­dyn­tää osaamistaan. 

Maa­han muut­ta­neis­sa on per­he­syis­tä tän­ne tul­lei­ta, koti­maas­saan kan­di­daat­ti- ja mais­te­ri­ta­son opin­not suo­rit­ta­nei­ta ja jopa toh­to­rei­ta. Osa heis­tä on opis­kel­lut tut­kin­ton­sa Suo­mes­sa ja haluai­si val­mis­tu­mi­sen jäl­keen jää­dä tän­ne. Nyt monet heis­tä ovat työt­tö­miä tai teke­vät töi­tä sel­lai­sis­sa teh­tä­vis­sä, jot­ka eivät vas­taa hei­dän koulutustasoaan.

Kor­keas­ti kou­lu­tet­tu maa­han­muut­ta­ja, joka on suo­rit­ta­nut opin­ton­sa koti­maas­saan, jou­tuu yleen­sä täy­den­tä­mään osaa­mis­taan suo­ma­lai­ses­sa kor­kea­kou­lus­sa. Hei­dän on usein vai­kea saa­da tie­toa sopi­vis­ta vaih­toeh­dois­ta sekä sii­tä, pitää­kö hei­dän opis­kel­la lisää, kuin­ka pal­jon ja mis­sä kor­kea­kou­lus­sa opis­ke­lu voi­si tapah­tua. Jos­kus koko amma­til­li­nen ura jou­du­taan aloit­ta­maan alusta. 

Kare­lia-ammat­ti­kor­kea­kou­lus­sa on toteu­tet­tu kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­jen maa­han­muut­ta­jien uraoh­jaus­ta jo kol­men vuo­den ajan osa­na val­ta­kun­nal­lis­ta maa­han­muut­to­työn vas­tuu­kor­kea­kou­lu­toi­min­taa. Ohjauk­ses­sa käy­neil­le Suo­men kor­kea­kou­lu­jär­jes­tel­mä ja eri kor­kea­kou­lu­jen eri­lai­set opis­ke­lu­vaih­toeh­dot ovat han­ka­lia ymmärtää. 

Pää­sy täy­den­tä­mään opin­to­jaan kor­kea­kou­luun on usein kiven taka­na. Suu­rin ongel­ma on se, että tar­vit­ta­via opin­to­ja ei ole tar­jol­la kuin suo­men kie­lel­lä. Riit­tä­vän suo­men­kie­len­tai­don saa­vut­ta­mi­nen voi vie­dä vuo­sia eikä edis­ty­neem­män tason suo­men kie­len kou­lu­tus­ta ole riit­tä­väs­ti. Lisä­haas­tei­ta tuo ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen valin­ta­koe­uu­dis­tus, jos­sa valin­ta­koe on säh­köi­nen ja vah­vas­ti kir­joi­tet­tuun kie­lel­li­seen osaa­mi­seen painottuva.

Kare­lia on omal­ta osal­taan ryh­ty­nyt toi­men­pi­tei­siin, joil­la pyri­tään suju­voit­ta­maan maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten pää­syä kor­kea­kou­luun. Kare­lia jär­jes­tää kor­kea­kou­luo­pin­toi­hin val­men­ta­van kou­lu­tuk­sen sel­lai­sil­le, jot­ka halua­vat pääs­tä opis­ke­le­maan suo­men­kie­li­siin kou­lu­tuk­siin korkeakouluissa. 

Nyt ensim­mäis­tä ker­taa ensi kevää­nä tämän kou­lu­tuk­sen suo­rit­ta­neil­la on mah­dol­lis­ta hakea eril­lis­haun kaut­ta tut­kin­to-opis­ke­li­jak­si. Hei­dän ei siis tar­vit­se osal­lis­tua valin­ta­ko­kee­seen, vaan val­men­ta­van kou­lu­tuk­sen suo­rit­ta­mi­nen ja suo­men kie­len riit­tä­vä taso takaa opiskelupaikan. 

Kare­lias­sa on kehi­tet­ty myös maa­han­muut­ta­jil­le suun­nat­tu­ja työ­elä­män tar­peis­ta läh­töi­siä täy­den­nys­kou­lu­tus­pol­ku­ja ja osaa­mi­sen tun­nis­ta­mi­sen työkaluja.

Kor­kea­kou­lu­jen ja työ­elä­män tuli­si yhdes­sä ideoi­da lisää toi­min­to­ja ja tuki­pal­ve­lu­ja, joil­la maa­han­muut­ta­jia tul­laan puo­li­tie­hen vas­taan. Kotou­tu­mi­sen ja integroi­tu­mi­sen pitäi­si olla kak­si­suun­tai­nen pro­ses­si, jos­sa molem­mat sekä yhteis­kun­ta että maa­han­muut­ta­ja teke­vät oman osuu­ten­sa.

Han­ne­le Nis­ka­nen
Pro­jek­ti­pääl­lik­kö, Kare­lia-ammat­ti­kor­kea­kou­lu

Kolum­ni on jul­kais­tu Sano­ma­leh­ti Kar­ja­lai­ses­sa 10/2020.