Puun käyt­tö on mah­dol­li­suus raken­ta­mi­ses­sa

Euroo­pan tasol­la raken­nuk­set kulut­ta­vat n. 40% ener­gias­ta ja tuot­ta­vat 36% hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä. Puun käyt­tö raken­ta­mi­ses­sa on yksi hel­poim­mis­ta tavois­ta pie­nen­tää raken­nus­ten elin­kaa­ren pääs­tö­jä. Joen­suun seu­dul­la se tie­de­tään, sil­lä puu­ra­ken­ta­mi­sen kehit­tä­mi­sek­si on teh­ty pit­kä­jän­teis­tä kehit­tä­mis­työ­tä jo vuo­sien ajan.

Vuon­na 2019 Joen­suu­hun val­mis­tui Suo­men kor­kein puu­ker­ros­ta­lo Joen­suu Light­house, joka toteu­tet­tiin mer­kit­tä­vil­tä osin pai­kal­lis­ten yri­tys­ten voi­min. Kysei­nen raken­nus ei ole kui­ten­kaan ainoa mer­kit­tä­vä puu­ra­ken­nus­koh­de Joen­suus­sa. Light­housea on edel­tä­nyt pit­kä jat­ku­mo mukaan lukien toi­mis­to­ra­ken­nus Met­la-talo sekä moni­toi­mi­hal­li Joen­suun Aree­na. 

Alu­een puu­ra­ken­ta­mi­sen kehit­tä­mi­ses­sä Kare­lia-ammat­ti­kor­kea­kou­lul­la on ollut kes­kei­nen roo­li. Sys­te­maat­tis­ta kehit­tä­mis­työ­tä on teh­ty osa­na raken­nus­tek­nii­kan kou­lu­tus­vas­tuun (Insi­nöö­ri AMK) toi­min­taa muun muas­sa lukui­sien tut­ki­mus- ja kehit­tä­mis­pro­jek­tien puit­teis­sa kiin­teäs­sä yhteis­työs­sä yri­tys­ten kans­sa. Ope­tus, tut­ki­mus- ja kehi­tys­toi­min­nan tuek­si on myös käyn­nis­tet­ty moni­puo­lis­ta tes­taus- ja tuo­te­ke­hi­tys­toi­min­taa.

”Tule­vai­suu­den osal­ta kat­seet tuli­si suun­na­ta mate­ri­aa­li­läh­töi­syy­des­tä rat­kai­su­kes­kei­sem­mäk­si raken­ta­mi­sen pääs­tö­jen pie­nen­tä­mi­sek­si”

Vii­me vuo­si­na raken­nus­ten elin­kaa­ren pääs­tö­jen hal­lin­ta on tul­lut kiin­teäk­si osak­si Kare­lia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun raken­nus­tek­niik­kaan liit­ty­vää tut­ki­mus- ja kehit­tä­mis­toi­min­taa. Ilma­ke­hän hii­li­diok­si­din varas­toin­nin näkö­kul­mas­ta puu­ra­ken­ta­mis­ta voi­daan pitää kus­tan­nus­te­hok­kaim­pa­na kei­no­na varas­toi­da hiil­tä nyky­tek­no­lo­giat huo­mioi­den. Esi­mer­kik­si Joen­suun naa­pu­ri­kun­nas­sa Liek­sas­sa raken­teil­la ole­vas­sa mas­sii­vi­puu­run­koi­sen kou­lu­kes­kuk­sen las­ken­nal­li­set hii­li­va­ras­tot ovat 638 349 kgCO2e. Kysei­ses­sä koh­tees­sa raken­nuk­sen hii­li­va­ras­to on suu­rem­pi kuin koko raken­nuk­sen pääs­töt ilman sen käy­tön­ai­kai­sia päästöjä.Karelia-ammattikorkeakoulun on uudes­sa stra­te­gias­saan sitou­tu­nut entis­tä vah­vem­min edis­tä­mään vähä­hii­li­syy­den tavoit­tei­ta.
- Tule­vai­suu­des­sa haluai­sim­me olla entis­tä enem­män kehit­tä­mäs­sä rat­kai­su­ja, jois­sa yhdis­tyy eri mate­ri­aa­lien par­haim­mat omi­nai­suu­det, tote­aa kou­lu­tus­pääl­lik­kö Jyr­ki Kank­ku­nen.

Teks­ti: Mik­ko Mat­vei­nen, Vil­le Mer­ta­nen, Timo Paka­ri­nen

(Artik­ke­li on jul­kais­tu Talous­e­lä­mä-leh­des­sä. Artik­ke­li on toteu­tet­tu osa­na Kare­lia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun Puu­ra­ken­ta­mi­nen – raken­ta­mi­sen vähä­hii­li­set rat­kai­sut ‑pro­jek­tia, jon­ka rahoit­ta­ja­na toi­mii Poh­jois-Kar­ja­lan Maa­kun­ta­liit­to Itä- ja Poh­jois-Suo­men alue­ke­hi­tys­ra­has­tos­ta)