Käytän­tö­läh­töistä kehit­tä­mistä hank­kei­siin sosi­aa­lia­lan opiskelijayhteistyönä

Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­laki (2014/932) kannus­taa eri toimi­joi­den väli­seen yhteis­työ­hön työelä­mää palve­le­vassa tutki­mus-, kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio­työssä. Sosi­aa­lia­lan kolman­nen vuosi­kurs­sin opis­ke­li­joille syksyllä 2021 alkavan uuden Projekti- ja yhtei­sö­ke­hit­tä­mi­sen opin­to­jak­son tarkoi­tuk­sena on syven­tää sosio­no­mio­pis­ke­li­joi­den amma­til­lista osaa­mista projekti- ja hanke­työstä, verkos­to­työstä ja yhtei­sö­läh­töi­sestä kehit­tä­mi­sestä. Opis­ke­li­joi­den tavoit­teena on oppia hanke­työn proses­sin avulla tuot­ta­maan tietoa työelä­män hankeyh­teis­työ­kump­pa­nei­den toimin­nan ja kehit­tä­mi­sen tarpeisiin.

Toimin­taym­pä­ris­tön muutos ja tieto­pe­rus­tan kehit­ty­mi­nen edel­lyt­tä­vät yhteis­työ- ja vuorovaikutusosaamista

Sosi­aali- ja tervey­sa­lan nykyi­set toimin­taym­pä­ris­töt ovat monia­lai­sia ja haas­tei­den komplek­si­suus yllät­tä­vää (Vartiai­nen 2016, 227-229). Tarvi­taan hallin­no­na­lat ylit­tä­vää yhteis­työtä, moni­nä­kö­kul­mai­suutta, ongel­mien jatku­vaa arvioin­tia sekä uudel­leen määrit­te­lyä. Perin­tei­sesti ja line­aa­ri­sesti etene­vän ratkai­su­pro­ses­sin sijaan työtä tehdään verkos­toissa, koko­nais­val­tai­sen, vuoro­vai­ku­tuk­sel­li­sen, kokei­le­van ja rajoja rikko­van yhteis­työn myötä (Valtio­neu­vos­ton kanslia 2019, 11-12, 19-20.) Kehit­tä­mis­työn toteu­tus­tapa voi olla sykli­nen, jossa eri kehit­tä­mis­vai­heet eivät erotu selkeästi. Kehit­tä­mi­sen pain­opiste onkin ilmiöi­den väli­sissä suhteissa, toimin­nassa ja vuoro­vai­ku­tuk­sessa (Koivisto 2021; Suorsa 2017; Suorsa 2012). Tule­vai­suu­den työelä­män haas­tei­siin vastaa­mi­seksi sosio­no­mio­pis­ke­li­joi­den amma­til­li­sessa koulu­tuk­sessa syven­ne­tään läpi opin­to­jen yhteis­työ- ja vuorovaikutusosaamista.

Yhteis­työ­osaa­mi­nen liittyy tällä opin­to­jak­solla sosi­aa­lia­lan yhtei­sö­jen ja ihmis­ryh­mien kanssa työs­ken­te­lyyn muutok­sen aikaan­saa­mi­seksi. Luot­ta­muk­sen tietoi­nen sekä tavoit­teel­li­nen raken­ta­mi­nen on tärkeä osa vuoro­vai­ku­tusta yhtei­sö­jen uudis­tu­mi­sen kannalta (Uusi­kylä, Jalonen, Linti­nen, Koti­ranta & Jaak­kola 2021, 49). Yhtei­sö­ke­hit­tä­mi­nen on raken­teel­li­sen tason ongel­mien ratkai­sua, siinä huomioi­daan ihmis­ryh­mien sosi­aa­li­sen ympä­ris­tön olosuh­tei­den muut­ta­mista, tuetaan täysi­val­taista kansa­lai­suu­den toteu­tu­mista ja yksi­löi­den elämän­hal­lin­taa (Roiviai­nen 2016.)

Raken­ta­vana sosi­aa­lia­lan yhteis­työn tieto­pe­rus­tana ovat systee­mi­nen työote, suhde­pe­rus­tai­suus, osal­li­suus, dialogi, reflek­tii­vi­syys sekä oppivan orga­ni­saa­tion mukai­set mahdol­lis­ta­vat toimin­ta­ta­vat sekä mene­tel­mät (Petre­lius, Yliruka & Miet­tu­nen 2021, 6, 14-17). Opin­to­jak­solla tutus­tu­taan myös yhtei­sö­vai­kut­ta­vuus (collec­tive impact) -ajat­te­luun. Yhtei­sö­vai­kut­ta­vuu­den avulla ratkais­taan tietoi­sesti yhdessä moni­mut­kai­sia ja komplek­si­sia ongel­mia eri toimi­joi­den väli­sessä yhtei­seen tavoit­tee­seen sitou­tu­neessa työssä (Risti­kari 2021; Niemelä 2021; Virta­nen 2021.)

Uuden tiedon luomi­nen edel­lyt­tää yksi­lö­ta­solla vuoro­vai­ku­tusta ja elini­käistä, jatku­vaa oppi­mista. Yhdessä tehden haas­te­taan toisia ja itseä yhdessä oppi­mi­seen. Tiedon ja tietä­myk­sen hallinta (know­ledge mana­ge­ment) auttaa selviä­mään tieto­kaa­ok­sesta. Orga­ni­saa­tiossa ja yhtei­söissä tiedon avulla luodaan edel­ly­tyk­siä toimia, inno­voida ja tuot­teis­taa. Nonaka kump­pa­nei­neen (1995) kuvasi orga­ni­saa­tion tiedon luomista kolmen elemen­tin avulla. Lyhyesti esitet­tynä nämä elemen­tit ovat neli­vai­hei­nen (Socia­liza­tion, Exter­na­liza­tion, Combi­na­tion, Inter­na­liza­tion) tiedon muun­nos­pro­sessi (SECI), ajat­te­lussa (jaetaan ideoita) ja toimin­nassa (tehdään yhdessä) toteu­tuva paikka (Ba) ja tieto­pää­oma (know­ledge assets). Tieto­pää­oma on sekä resurssi, että tulos tiedon luomi­sen proses­sista, jonka vuoksi se muuttuu ja kehit­tyy edel­leen. (Suurla 2001, 25-55; Heino 2006, 176-181.)

Sosi­aa­lia­lan kehit­tä­mi­sessä on tärkeää huomioida asian­tun­tija- ja orga­ni­saa­tio­tie­don rinnalla kohde­ryh­män tietä­mys ja koke­muk­set. Yhtei­sö­läh­töi­sessä kehit­tä­mis­työssä tieto tuote­taan proses­sissa kohde­ryh­män kanssa dialo­gi­sessa, tavoit­teel­li­sessa vuoro­vai­ku­tuk­sessa haas­tei­den, ilmiöi­den tunnis­ta­mi­sen, ratkai­su­jen etsi­mi­sen ja toteu­tu­neen toimin­nan arvioin­nin parissa.

Opin­to­jak­son tavoit­teet ja toiminta

Projekti- ja yhtei­sö­ke­hit­tä­mi­sen opin­to­jak­son yhtenä tavoit­teena on oppia käytän­nössä hanke­työn prosessi. Toisena tavoit­teena on lisätä tietoa yhtei­sö­läh­töi­sestä kehit­tä­mi­sestä sekä verkos­to­työstä. Tavoit­tei­den saavut­ta­mi­seksi opis­ke­li­jat opis­ke­le­vat opin­to­jak­son osa-alueen sisäl­lön ensin itse­näi­sesti verk­ko­ma­te­ri­aa­liin parissa. Tämän jälkeen opis­ke­lija osal­lis­tuu lähio­pe­tuk­seen ja -ohjauk­seen syven­täen oppi­maansa vertais­ryh­mässä. Opit­tuja taitoja harjoi­tel­laan yhteis­työssä tiedon­han­kin­ta­teh­tä­vän parissa sekä omaa toimin­taa itsear­vioi­den, reflek­toi­den. Opin­to­jak­son oppi­mi­nen tiivis­te­tään tiedon­han­kin­ta­teh­tä­vän tulos­ten esit­te­lyyn lähio­pe­tuk­sena toteu­tet­ta­vassa ja vertai­sop­pi­mista hyödyn­tä­vässä osaamistyöpajassa.

Projekti- ja yhtei­sö­ke­hit­tä­mi­sen opin­to­jak­solla opis­ke­li­jat tuot­ta­vat itseoh­jau­tu­vana tiimi­työnä osal­lis­ta­van tiedon­ke­ruun, joka kohden­tuu työelä­män hank­kei­siin aihei­deoin­nin pohjalta. Opis­ke­li­joista muodos­tuva tiimi valit­see itsel­leen sopivan hankeyh­teis­työ­kump­pa­nin, suun­nit­te­lee ja toteut­taa tiedon­han­kin­ta­pro­ses­sin ja toteut­taa opin­to­jak­son päät­teeksi tulos­ten rapor­toin­nin. Proses­sissa harjaan­tuu samalla alaan liit­tyvä amma­til­li­nen vies­tintä- sekä vaikuttamisosaaminen.

Opin­to­jak­solla toteu­tet­ta­van tiedon­ke­ruun tulok­sia on mahdol­lista hyödyn­tää sekä opis­ke­li­jan oppi­mi­sen, että opis­ke­li­ja­tii­min yhteis­työn edis­ty­mi­sen kuvaa­mi­sessa. Tulok­sia saadaan myös yhteis­työ­hank­kei­den omiin tarpeisiin.

Käytän­tö­läh­töi­sen kehit­tä­mi­sen yhteistyökumppanit

Hank­keen tiedon­tarve on hank­keen eri vaiheissa erilai­nen. Opin­to­jak­solle haet­tiin opin­to­jak­son opet­ta­jien toimesta työelä­män yhteis­työ­kump­pa­neita käyn­nissä olevista, ajan­koh­tai­sista ja kehi­tys­vai­heel­taan eri vaiheissa olevista hank­keista. Työelä­män hankeyh­teis­työ­kump­pa­nit toimi­vat eri ikä- ja väes­tö­ryh­mien parissa. Näissä opin­to­jak­son yhteis­työ­hank­keissa esimerkiksi:

  • kehi­te­tään ja tuetaan työtä lasten harras­ta­mi­sen lisäämiseksi,
  • edis­te­tään työky­kyä ja maahan­muut­ta­jien työelämätaitoja,
  • järjes­te­tään toimin­taa yksi­näi­syy­den ja eriar­voi­suu­den vähentämiseksi,
  • lisä­tään ja yhte­näis­te­tään osaa­mista kuntien ja maakun­nan hyvin­voin­nin edistämiseksi,
  • kokeil­laan ja mallin­ne­taan kult­tuu­rista hyvin­voin­ti­työtä lastensuojelussa

Karelia ammat­ti­kor­kea­kou­lun omista hank­keista ja toimi­joista opin­to­jak­son kump­pa­neina ovat Lasten­hoi­ta­jasta varhais­kas­va­tuk­sen sosio­no­miksi kunta­kump­pa­nuu­den avulla -hanke sekä Karelia ammat­ti­kor­kea­kou­lun oppimis- ja palve­lu­ym­pä­ristö TARMO. Halu­tes­saan opis­ke­li­jat voivat opin­to­jak­son alussa hakea myös itse sopivaa hanke­kump­pa­nia esimer­kiksi omalta asuinpaikkakunnaltaan.

Tiedon­ke­ruu­teh­tä­vän tulos­ten hyödyn­tä­mi­nen työelä­män yhteistyöhankkeissa

Työelä­män yhteis­työ­hank­keille tehdyn alus­ta­van kartoi­tuk­sen mukaan opin­to­jak­son tiedon­ke­ruun teemoja voidaan tunnis­taa seuraa­vasti (taulukko 1):

TeemaTyöelä­män yhteis­työ­hank­kei­den tiedon hyödyntäminen
1 Tarve­sel­vi­tysEsimer­kiksi palve­luoh­jauk­sen tarpeen selvittäminen
2 Hanke­työ­hön liit­tyvä kehittäminenOman työn kehit­tä­mi­nen Toiminnan/hankkeen järjes­tä­mi­nen ja kehit­tä­mi­nen Epäkoh­tien tunnis­ta­mi­nen ja ratkai­su­jen etsi­mi­nen Kehit­tä­mis­teh­tä­vien tunnistaminen
3 Hank­keen tarpeel­li­suu­den näyttöTietoa käyte­tään jatko­hank­keen hake­muk­sen valmis­te­luun ja/tai tulos­ten rapor­toin­tiin. Saatu tieto auttaa toden­ta­maan rahoit­ta­jalle hank­keen tarpeel­li­suu­den kohde- ja sidos­ryh­mien toivei­den sekä tarpei­den pohjalta.
4 Kohde­ryh­män työn kehittäminenTyön­te­ki­jän näkö­kul­man ja/tai esihen­ki­lön näkö­kul­man hyödyn­tä­mi­nen Tehdään näky­väksi tietoon perus­tuen työot­teen merki­tys Asia­kas­osal­li­suu­den kehittäminen
5 Resur­sointiResurs­si­mah­dol­li­suuk­sien selvit­tä­mi­nen vapaa­eh­tois- tai vertaistoimijoista
6 Hyvät käytän­teet ja juurruttaminenHank­keessa laadit­tu­jen ohjei­den ja hyvien käytän­tei­den juur­rut­ta­mi­nen. Juur­rut­ta­mi­sen tueksi tarvi­taan konkreet­ti­sia tulok­sia vaikut­ta­vuu­desta ja mahdollisuuksista.
7 Vaikut­ta­mis­työTiedon kokoa­mi­nen ja visua­li­soi­mi­nen vaikut­ta­mis­työ­hön ja esit­te­lyyn erilai­sissa vaikut­ta­mis­toi­mie­li­missä (esimer­kiksi päättäjät).
8 Koulu­tuk­sen kehittäminenAmma­til­li­sen osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen Koulu­tuk­sen kehit­tä­mi­nen Moniam­ma­til­li­sen oppi­mi­sen mahdol­li­suuk­sien lisää­mi­nen Opin­to­jen yhdis­tä­mi­nen käytäntöön

Taulukko 1. Yhteis­työ­hank­kei­den tiedon­ke­ruun teemat ja hyödyn­tä­mi­nen alus­ta­van kartoi­tuk­sen perusteella.

Ennen hank­keen käyn­nis­ty­mistä tarvi­taan tietoa 1) tarve­sel­vi­tystä varten. Käyn­nissä oleva hanke hyötyy 2) hanke­työ­hön liit­ty­västä kehit­tä­mis­tie­dosta; hank­keen alussa tai rahoi­tuk­sen haku­vai­heessa koet­tiin tärkeäksi kerätä tietoa esimer­kiksi kohde­ryh­mästä, sen tarpeista, haas­teista tai toimin­nan kehittämistoiveista.

3) Hank­keen tarpeel­li­suu­den näyttö osoi­te­taan hank­keen myöhem­mässä vaiheessa, kun halu­taan tietoa hank­keen toimin­nan vaikut­ta­vuu­desta, alus­ta­vista tulok­sista ja mukana olevien koke­muk­sista toimin­nasta. Hank­keen 4) kohde­ryh­män työn kehit­tä­mi­nen on mahdol­lista tuoda näky­väksi saatuun tietoon perus­tuen. Hanke­työn 5) resur­soin­tiin liit­ty­vät mahdol­li­suu­det kiinnostavat.

Pidem­mälle ehti­neen hank­keen 6) hyvät käytän­teet ja juur­rut­ta­mi­nen tarvit­se­vat tuek­seen tietoa ja toimin­ta­mal­leja edel­leen siir­ret­tä­väksi. Jäsen­nel­tyä tietoa tarvi­taan myös 7) vaikut­ta­mis­työ­hön päätök­sen­te­ki­jöille verkos­toissa, esimer­kiksi erilai­siin monia­lai­siin yhteis­työ- ja vaikuttamistoimielimiin.

Tiedon­ke­ruu­teh­tä­vän tietoja voidaan hyödyn­tää myös 8) ammat­ti­kor­kea­kou­lun koulu­tuk­sen kehit­tä­mi­sessä. Opin­to­jak­son aikana opis­ke­li­jat tutki­vat tieto­tar­peita, tiedon kokoa­mista, käsit­te­lyä, tiedon tuot­ta­mista ja tiedon arvioin­tia yhtei­sö­läh­töi­sen kehit­tä­mi­sen näkökulmasta.

Tulos­ten hyödyntäminen

Tiedon­ke­ruu­teh­tä­vän tulok­sia on tarkoi­tus käsi­tellä opis­ke­li­joi­den toimesta siten, että valmis tuotos on työelä­män yhteis­työ­kump­pa­nei­den käytet­tä­vissä sellai­se­naan. Tiedon­ke­ruu­teh­tä­vän tulos­ten jäsen­tely- ja esit­te­ly­ta­vat ovat moni­nai­sia. Opin­to­jak­son yhteis­työ­hank­keilta kartoi­tet­tiin etukä­teen toiveita tiedon­ke­ruun tulos­ten jäsen­tely- ja esit­te­ly­ta­voista. Toivei­den mukaan tulee huomioida

A) yhtei­sön vuoro­vai­ku­tus­ra­ken­teet siten, että hanke­toi­mi­joi­den on mahdol­lista hyödyn­tää tulok­sia osana omaa kehit­tä­mis­työ­tään esimer­kiksi opis­ke­li­joi­den laati­man esityk­sen ja visu­aa­li­sen koonnin avulla,

B) toimin­nan merki­tyk­sen osoit­ta­mi­nen esimer­kiksi keskus­tel­len työpa­joissa tai kokouksissa,

C) osal­lis­ta­vat ja kehit­tä­vät mene­tel­mät, kuten esimer­kiksi asia­kas­osal­li­suu­den kehit­tä­mi­nen toimi­joi­den kanssa yhteis­työssä (keskus­telu, dialo­gi­set mene­tel­mät, SWOT-analyysi),

D) tiedon kokoa­mi­nen ja käsit­tely: analy­sointi, tiivis­tä­mi­nen ja visualisointi.

Opin­to­jak­son kehit­tä­mi­sessä hyödyn­ne­tään verkos­to­yh­teis­työtä, jatku­vaa oppi­mista ja oppimismuotoilua

Projekti- ja yhtei­sö­ke­hit­tä­mi­sen opin­to­jak­solla hanke­kump­pa­nit kuin opis­ke­li­jat­kin ovat hanke­ke­hit­tä­mi­sen lisäksi osal­li­sina opin­to­jak­son kehit­tä­mis­työssä.  Opin­to­jak­son kehit­tä­mi­sessä kehit­tä­mi­sen sykli­nen toteu­tus­tapa liittyy oppi­mis­muo­toi­lun näkö­kul­miin, joissa kehit­tä­mis­tar­pei­siin reagoi­daan muut­tu­vien tilan­tei­den tarkas­te­lun sekä osal­lis­ten yhtei­sen vuoro­pu­he­lun kautta. Jatkuva oppi­mi­nen on luon­teva osa kehit­tä­mis­työtä. (Mutka 2019, 9.)

Opin­to­jak­son hanke­työn tiedon­ke­ruun ja tulos­ten avulla voidaan vaikut­taa työelä­män yhteis­työ­kump­pa­nei­den hanke­työn vaikut­ta­vuu­teen, kohde­ryh­män toimi­joi­den osal­li­suu­den lisään­ty­mi­seen, toimin­nan yhtei­sö­läh­töi­seen paran­ta­mi­seen ja kehit­tä­mi­seen. Tulos­o­do­tuk­sina ovat toimi­joi­den lisään­ty­nyt osal­li­suus, oppi­mi­nen ja vaikut­ta­mis­mah­dol­li­suu­det, opis­ke­li­joilla myös amma­til­li­sen osaa­mi­sen syven­tä­mi­nen. Laajem­pina vaiku­tuk­sina on mahdol­lista vaikut­taa myön­tei­sesti hyvin­voin­nin edis­tä­mi­seen liit­ty­vän tiedon lisää­mi­seen ja hyvin­voin­nin kehittämiseen.


Kirjoit­ta­jat:

Mirka Nisula, opet­taja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Anne Airak­si­nen, tuntio­pet­taja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kirsi Autio, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kirjoit­ta­jat toimi­vat Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun sosi­aa­lia­lan opetus- ohjaus- ja hanke­teh­tä­vissä. Artik­ke­lissa kuvatun opin­to­jak­son peda­go­gi­sena viite­ke­hyk­senä toimii flip­paus ja oppi­mis­muo­toilu. Sosio­kult­tuu­ri­nen innos­ta­mi­nen, yhteis­ke­hit­tä­mi­nen ja dialo­gi­suus ovat työn lähtö­koh­tia yhteisö- ja verkos­to­työssä – näin myös opin­to­jak­son opet­ta­jien yhtei­so­pet­ta­juu­dessa, opetuk­sen kehit­tä­mi­sessä sekä hankeyhteistyössä.

Lähteet:

Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­laki (2014/932).

Heino, T. 2008. Tiedon tuot­ta­mi­sen tilat läheis­neu­von­pi­to­pro­jek­tissa. Teok­sessa: Seppä­nen-Järvelä, R. & Karja­lai­nen, V. (toim.) 2008: Kehit­tä­mis­työn risteyk­siä. Sosi­aali- ja tervey­sa­lan kehit­tä­mis­kes­kus. Jyväs­kylä: 2008.

Mutka, V. 2021. Oppi­mis­muo­toi­li­jan työkirja 3.0.

Petre­lius, P., Yliruka, L. & Miet­tu­nen, N. (toim.) 2021. Systee­mi­siä kokei­luja – kohti jatku­vaa yhdessä oppi­mista. Työpa­peri 7/2021. Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitos. Helsinki: 2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-628-2  24.9.2021

Koivisto, J. 2021. Line­aa­ri­sesta systee­mi­seen vaikut­ta­vuus­kä­si­tyk­seen. Inno­ky­län blogi 23.3.2021. Alku­pe­räis­jul­kaisu Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitok­sen intra­jul­kaisu 23.2.2021. https://innokyla.fi/fi/ajankohtaista/lineaarisesta-systeemiseen-vaikuttavuuskasitykseen 29.9.2021

Roiviai­nen, I. 2016. Alueel­li­set yhtei­söt sosi­aa­li­työn kent­tinä ja työmuo­toina. Teok­sessa Roiviai­nen, I. & Ranta-Tyrkkö, S. (toim.) 2016. Yhtei­söt ja yhtei­sö­so­si­aa­li­työn lähtö­koh­dat. United Press Global.

Suorsa, A. 2012. Vuoro­vai­ku­tuk­sen käsite tiedon luomi­sen nyky­tut­ki­muk­sessa. Infor­maa­tio­tut­ki­mus 31(1), 2012. https://journal.fi/inf/article/view/5141/4631 30.9.2021

Suorsa, A. 2017. Inte­rac­tion for know­ledge crea­tion. A pheno­me­no­lo­gical study in know­ledge mana­ge­ment. Univer­sity of Oulu. Tampere: 2017. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526215235.pdf 29.9.2021

Suurla, R. 2001. Avauk­sia tietä­myk­sen hallin­taan. Helmiä kalas­ta­massa. Edus­kun­nan kans­lian julkaisu 1/2001. Helsinki: 2001. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/ekj_1+2001.pdf 24.9.2021

Uusi­kylä, P., Jalonen, H., Linti­nen, U., Koti­ranta, S. & Jaak­kola, S. 2021. Julki­sen sekto­rin systee­mi­nen muutos. Koke­muk­sia maail­malta. Valtio­neu­vos­ton selvi­tys- ja tutki­mus­toi­min­nan julkai­susarja 2021:15. Valtio­neu­vos­ton kanslia. Helsinki: 2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-127-8 29.9.2021

Valtio­neu­vos­ton kanslia 2019. Verkos­to­joh­ta­mi­sen opas. Valtio­neu­vos­ton kans­lian julkai­suja 2019:12. Helsinki: 2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-710-9 24.9.2021

Vartiai­nen, P., Raisio, H. & Ludström, M. 2016. Komplek­si­suu­den johta­mi­nen – kohti uutta ymmär­rystä. Teok­sessa Syvä­järvi, A. & Pieti­läi­nen, V. (toim.) 2016. Inhi­mil­li­nen ja tehokas sosi­aali- ja terveys­joh­ta­mi­nen, 227-268. Tampere: 2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0344-0  24.9.2021

Yhtei­sö­vai­kut­ta­vuus lapsi­per­he­pal­ve­lui­den inte­graa­tion tukena -tilai­suu­den puheen­vuo­ro­vi­deot ja pdf-tiedos­tot 18.8.2021. Niemelä, M. 2021. Yhtei­sö­vai­kut­ta­vuu­den tutki­mus Suomessa. Risti­kari, T. 2021. Yhtei­sö­vai­kut­ta­vuus palve­luin­te­graa­tion tukena. Virta­nen, P. 2021. Yhtei­sö­vai­kut­ta­vuus ja hyvin­voin­tia­lu­eet. https://lapsuudenrakentajatverstas.fi/materiaalit/ 24.9.2021

Artik­ke­lin kuva: fauxels palve­lusta Pexels