Categories
Pulssi Kestävää hyvinvointia

Muistio­saa­minen tarvitsee vahvistusta

Muistiin ja kogni­tioon liittyvät asiat kosket­tavat kaikkia. Väestön ikään­tyessä muisti­sai­rauksien esiin­tyvyys kasvaa vanhim­missa ikäluo­kissa. Vähemmän tunnettua on, että muisti­sai­rauteen voi sairastua myös jo työikäisenä. Muistio­saa­misen tavoitteet, sisällöt ja kehit­tä­mis­tarpeet ovat ikään­ty­vässä yhteis­kun­nassa ajankoh­tainen kysymys.

Muisti­sairaus koskettaa sairas­tuneen ihmisen lisäksi aina myös lähipiiriä. Arvioidaan, että Suomessa on yhteensä noin 200 000 muisti­sai­rauteen sairas­tu­nutta ihmistä. Jos ajatellaan, että jokai­sella heistä on keski­määrin kolme–neljä lähi-ihmistä, tulee muisti­sairaus lähelle melkein miljoonaa suoma­laista. Vuosittain tulee noin 14 500 uutta sairas­tu­nutta, ja työikäisenä, alle 65-vuotiaana, sairas­tu­neita on yhteensä noin 7 000–10 000. (Muisti­liitto 2021.)

Muisti­pulmia ja -ongelmia voi ilmetä myös ilman muisti­sai­rautta. Aivot ovat tänä päivänä kovilla: kiire, stressi, nopeasti muuttuvat työteh­tävät, vuorotyö jne. ovat monelle tuttuja ilmiöitä. Muisti­sai­rautta sairastaa Pohjois-Karja­lassa arviolta noin 5 500 ihmistä. Heistä pari sataa sairas­tunut työikäisenä. (Pohjois-Karjalan Muisti ry 2021.) Kaikki lukumäärät ovat lasken­nal­lisia arvioita ja pikem­minkin ala- kuin yläkanttiin.

Muisti­sai­rauksiin liittyy tiedon puutetta, vääris­ty­neitä asenteita ja stigmaa. Tällä hetkellä ongel­maksi nähdään jossain määrin myös muisti­sai­rauksien hoidon keskit­ty­minen ensisi­jai­sesti diagnoosiin ja elämän loppu­vai­heisiin sen sijaan, että keskiössä olisi ihminen ja muisti­sai­raana elämisen arjen kysymykset. Jokapäi­väisiä ilmiöitä ovat myös moninainen hiljainen syrjintä, syrjivät asenteet sekä puhe ”demen­toi­tu­neista”, ”käytös­häi­riöistä” tai ”karkai­lusta”.

Tulevai­suuden uskoa ja toivoa herät­tävät diagnos­ti­soinnin ja lääki­tyksen kehitys. Tutkimus tuottaa uutta tietoa, jonka mukaan muistin ja kognition muutoksiin on mahdol­lista vaikuttaa. Finger-tutkimus (Kulmala et al. 2019; Finger-tutkimus 2021) on osoit­tanut, että monipuo­li­sella elinta­paoh­jel­malla voidaan merkit­tä­vällä tavalla toimia etuke­nossa, parantaa ikään­ty­neiden kogni­tii­visia toimintoja sekä ehkäistä muisti­toi­min­tojen heiken­ty­mistä. Samat inter­ventiot toimivat myös muisti­sai­rauksia laajemmin sydän- ja verisuo­ni­sai­rauksien ehkäisyssä. 

Inter­ventiot ovat sisäl­täneet ravit­se­mus­neu­vontaa, liikuntaa ja muisti­har­joit­telua sekä sydän- ja verisuo­ni­sai­rauksien riski­te­ki­jöden seurantaa. Erityisen tärkeiksi ja vaikut­ta­viksi on havaittu sosiaa­linen aktii­visuus ja erilaiset ryhmätoiminnot.

Tutki­mukset koros­tavat kokonais­val­taista otetta, ja tarkas­telun kohteina ovat fyysinen ja psyyk­kinen hyvin­vointi sekä sosiaa­linen aktii­visuus. Näillä on ollut vaiku­tuksia myös yleiseen tervey­den­tilaan, elämän­laatuun ja toimin­ta­kykyyn. On myös havaittu muiden kroonisten sairauksien vähene­mistä eli inter­ventiot eivät tuota vain yksilöl­listä hyötyä, vaan myös terveys­ta­lou­del­lista hyötyä. (Kivipelto 2021.)

Muistiys­tä­väl­lisyys on globaali ilmiö

Muisti­sai­raudet lisään­tyvät väestön vanhe­ne­misen myötä kaikkialla maail­massa. On harha­luulo ajatella, että muisti­sai­raudet ovat vain hyvin­voivan läntisen maailman sairaus. Itse asiassa muisti­sai­raudet lisään­tyvät vielä enemmän ns. kehit­ty­vissä maissa. (Alzheimer´s Disease Inter­na­tional 2021a.)

Suoma­lainen Finger-tutkimus on saanut seuraajia maail­malla. Noin 40 maata ympäri maapallon on käynnis­tänyt oman Finger-pohjaisen muisti­hank­keensa (World-Wide Fingers 2021.) Kansain­vä­linen Alzheimer´s Disease Inter­na­tional ADI (2021b) on koonnut kansain­vä­lisiä muistiys­tä­väl­lisiä yhteisöjä ja projekteja raport­tiinsa. ADIn mukaan muistiys­tä­väl­li­syyden muodoissa vain mieli­ku­vitus on rajana. Rapor­tissa kuvataan eri puolilta maailmaa muun muassa muistiys­tä­väl­lisiä kahvi­loita, kauppa­kes­kuksia, eloku­va­teat­te­reita ja pankkeja.

ADIn (emt.) mukaan muistiys­tä­väl­liseen yhteis­kuntaan ja yhteisöön on kaksi tietä: 1) elävä kokemus eli vähen­netään muisti­sai­rauden stigmaa ja lisätään tietoa ja tietoi­suutta ja 2) (ihmis-)oikeudellinen lähtö­kohta eli mahdol­lis­tetaan muisti­sai­rautta sairas­tavien ihmisten osallisuus ja oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä.  Samalla tavalla kuvaavat pohjois­kar­ja­laiset muisti­sai­rautta sairas­tavat ihmiset hyvää elämää: ”Että olis ihminen ensin, muisti­sairaus ei määritä elämää.” ”Sais ellää omannä­köistä elämää.” (Jämsén 2021.)

Ikäys­tä­väl­lisyys on kirjattu Karelia 2030-strategian yhdeksi tavoit­teeksi. Ikäys­tä­väl­li­syyden edistä­mi­seksi Kareliassa työsken­nellään KAFS-strate­gia­pro­jek­tissa tavoit­teena luoda KAFS-osaami­syh­teisö (Karelia centre for Age-friendly Society). Monia­laista muisti­tee­maista osaami­syh­teisöä on tarkoitus pilotoida lähiaikoina.


Kirjoittaja:

Arja Jämsén, kehit­tä­mis­asian­tuntija, Karelian osaaja­poolin jäsen.

Kirjoittaja on myös KAFS-työryhmän jäsen.


Lähteet:

Alzheimer´s Disease Inter­na­tional ADI. 2021a. Luettu 7.11.2021. The global voice on dementia. https://www.alzint.org/u/dfc-developments.pdf

Alzheimer´s Disease Inter­na­tional ADI. 2021b. Dementia Friendly Commu­nities. Global develop­ments. 2nd Edition. https://www.alzint.org/what-we-do/policy/dementia-friendly-communities/

Finger-tutki­mus­hanke. 2021. Terveyden ja hyvin­voinnin laitos. THL. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finger-tutkimushanke

Jämsén, A. 2021. Muistin maailma itse nähtynä. Julkai­se­maton käsikirjoitus.

Kivipelto, M. 2021. Aivoter­veyden edistä­misen uusimmat tutki­mukset. Luento. Muisti­kon­fe­renssi 10.11.2021.

Kulmala, J., Ngandu, T., Lehtisalo, J. & Kivipelto, M. 2019. FINGER-toimin­ta­malli osaksi ikään­tyvien tervey­de­ne­dis­tä­mis­työtä.  Ikä NYT! – Ikäosaa­misen verkko­jul­kaisu 1/2019.

Muisti­liitto. 2021. Muisti­sai­raudet. https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet 11.11.2021.

Pohjois-Karjalan muisti­luotsi. Pohjois-Karjalan muisti ry. www.pkmuistiry.fi 5.11.2021

World-Wide Fingers. 2021. https://www.fingers.com/ 10.11.2021.

Artik­ke­likuva: Brett Sayles palve­lusta Pexels