Työpöytä jossa tietokoneen näyttö, tabletti ja puhelin.

Digi­taa­li­sen palve­lun päästöt selville elin­kaa­ria­na­lyy­sin avulla

Digi­taa­li­set palve­lut ovat nykyään osana lähes jokai­sen arkea. Aamulla moni saattaa lukea lehtensä mobii­li­so­vel­luk­selta, ja heti töihin pääs­ty­ään avata Teamsin ja sähkö­pos­tin. Vaikka usein miel­lämme digi­taa­li­set palve­lut aineet­to­miksi, tosia­siassa niiden tuot­ta­mi­nen ja käyt­tä­mi­nen aiheut­taa luon­non­va­ro­jen kulu­mista sekä kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen synty­mistä. Inter­net synnyt­tää globaa­listi jo enemmän pääs­töjä kuin lento­lii­kenne (Frick 2016).

Elin­kaa­ria­jat­te­lun merki­tys kasvaa yritystoiminnassa

Opin­näy­te­työs­säni Digi­taa­li­sen palve­lun elin­kaa­ria­na­lyysi -Hiili­ja­lan­jäl­ki­las­kenta Kuopion Eläin­puis­ton verk­ko­pal­ve­lulle tutkin verk­ko­pal­ve­lun tuot­ta­maa hiili­ja­lan­jäl­keä. Opin­näy­te­työn toimek­sian­ta­jana oli verk­ko­pal­ve­lun tuot­taja Hurry Oy, ja työ oli osa Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun Kommu­ni­koiva Energia -hanketta.

Hurry halusi lähteä selvit­tä­mään toimin­tansa aiheut­ta­mia ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia. Hurryn toimi­tus­joh­taja Tero Hytti­nen kertoo Hurryn näkevän digi­taa­lis­ten palve­lu­jen hiili­ja­lan­jäl­jessä suuren poten­ti­aa­lin tule­vai­suu­dessa, ja kokee asian jo nyt tärkeäksi.

– Elin­kaa­ria­jat­telu ja ekolo­gi­nen kuor­mi­tuk­sen huomioi­mi­nen tulee jatku­vasti yhä merkit­tä­väm­mäksi osaksi eri alojen yritys­toi­min­taa – jos ei sitä jo ole, toteaa Hyttinen.

Tarkas­tel­ta­vana verk­ko­pal­ve­luna opin­näy­te­työs­säni oli Kuopion Eläin­puis­ton verk­ko­pal­velu, johon kuuluu verk­ko­si­vusto ja Kesä­passi-mobii­li­so­vel­lus. Verk­ko­si­vusto esit­te­lee Kuopion Eläin­puisto eläimiä, toimin­taa ja tapah­tu­mia.  Osana verk­ko­si­vus­toa on myös lipun­myyn­ti­jär­jes­telmä. Kesä­passi-mobii­li­so­vel­luk­sella voi ostaa lippuja sekä tunnis­tau­tua eläin­puis­ton lipunmyyntipisteellä.

Verk­ko­pal­ve­lun hiili­ja­lan­jäl­keä tutkit­tiin elin­kaa­ria­na­lyy­sin avulla. Elin­kaa­ria­na­lyysi tarkas­te­lee tuot­teen aiheut­ta­mia ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia sekä tuot­teen kulut­ta­mia resurs­seja sen elin­kaa­ren aikana. Elin­kaari tarkoit­taa tuot­teen koko matkaa raaka-aineista kulu­tus­tuot­teeksi, ja lopulta jätteeksi tai uudel­leen kierrätettäväksi.

Elin­kaa­ria­na­lyy­sin avulla päästöt selville

Elin­kaarta tehdessä selvi­tet­tiin, millai­nen on verk­ko­pal­ve­lun elin­kaari, eli mitä vaiheita kuuluu verk­ko­pal­ve­lun tuot­ta­mi­seen ja miten verk­ko­pal­ve­lua käyte­tään. Verk­ko­pal­ve­lun tuot­ta­mi­nen alkoi suun­nit­te­lusta. Suun­nit­te­lun jälkeen kooda­rit loivat sivus­ton ja mobii­li­so­vel­luk­sen. Kun verk­ko­pal­velu on valmis, se sijoi­tet­tiin data­kes­kuk­sen palve­li­melle. Palve­li­melta sivus­ton ja sovel­luk­sen sisäl­töä jaetaan kuluttajille.

Verk­ko­pal­ve­lun käytön­ai­kai­sista vaiku­tuk­sista tutkit­tiin verk­ko­si­vus­ton ja mobii­li­so­vel­luk­sen käytön, sovel­luk­sen lataa­mi­sen sekä verk­ko­si­vulla ja mobii­li­so­vel­luk­sessa tehty­jen ostojen aiheut­ta­mia pääs­töjä. Käytön­ai­kai­sissa vaiku­tuk­sissa lasket­tiin myös data­kes­kuk­sen ener­gian­ku­lu­tus yhtä verk­ko­pal­ve­lua ja sen varmuus­ko­piota kohden.

Verk­ko­pal­ve­lun kulu­tus­pro­fii­lia tarkas­tel­tiin kahden eri ajan­jak­son avulla. Ajan­jak­soiksi valit­tiin kolme kuukautta ja yksi seson­ki­viikko. Kolmen kuukau­den tarkas­te­lu­jak­soksi valit­tiin heinä-, elo- ja syyskuu, ja seson­ki­vii­koksi heinä­kuun toinen viikko. Elin­kaa­ri­mal­lin­nus tehtiin siis sekä kolmelle kuukau­delle, että yhdelle viikolle.

Elin­kaa­rin­mal­lin­nus toteu­tet­tiin SimaPro-ohjel­mis­tolla. Sen avulla lasket­tiin verk­ko­pal­ve­lulle hiili­ja­lan­jälki IPCC 100A meto­dilla, joka ilmai­see kasvi­huo­ne­kaa­su­jen lämmit­tä­vän vaiku­tuk­sen hiili­diok­si­die­kvi­va­lent­tina 100 vuoden tarkas­te­lu­jak­son aikana. Hiili­diok­si­die­kvi­va­lentti kuvaa kasvi­huo­ne­kaa­su­jen lämmit­tä­vää vaiku­tusta suhteu­tet­tuna hiilidioksidiin.

Kuopion Eläin­puis­ton verk­ko­pal­ve­lun kolmen kuukau­den tarkas­te­lu­jak­son hiili­ja­lan­jäl­jeksi saatiin 57,4 kg CO2e (hiili­diok­si­die­kvi­va­lentti). Mobii­li­so­vel­lus kattaa 66% koko­nais­pääs­töistä. Suurim­mat päästöt syntyi­vät mobii­li­so­vel­luk­sen tuot­ta­mi­sesta, toiseksi suurim­mat päästöt data­kes­kuk­sen energiankulutuksesta.

Vertai­luksi yhdet farkut tuot­ta­vat elin­kaa­ren­ai­ka­naan n. 33.4 kg CO2e pääs­töjä (Ro 2020). Eli yhden verk­ko­si­vun tuot­ta­mi­nen ja kulut­ta­mi­nen kolmen kuukau­den aikana vastaa 2 fark­ku­jen tuotan­toa ja kulutusta.

Seson­ki­vii­kon pääs­töiksi saatiin 43,6 kg CO2e. Kolmen kuukau­den ja seson­ki­vii­kon päästöt eivät eroa toisis­taan suuresti, koska suurim­mat päästöt syntyi­vät verk­ko­si­vus­ton ja mobii­li­so­vel­luk­sen tuottamisesta.

Tavoit­teena hiili­neut­raali verkkopalvelu

Hiili­ja­lan­jäl­jen suuruu­den selvit­tä­mi­sen jälkeen voidaan pohtia, kuinka digi­taa­li­sista palve­luista voitai­siin tehdä vähä­pääs­töi­sem­piä ja mahdol­li­sesti hiilineutraaleja. 

Pääs­töjä voidaan vähen­tää vaih­ta­malla ener­gian­läh­teet uusiu­tu­viin sekä muok­kaa­malla verk­ko­si­vu­jen ominai­suuk­sia, kuten kuvioi­den ja videoi­den määrää. Tuot­ta­mi­sen pääs­töjä voitai­siin pienen­tää huomat­ta­vasti vaih­ta­malla suun­nit­te­luun ja koodauk­seen käytetty sähkö uusiu­tu­valla ener­gialla tuote­tuksi. Hiili­neut­raa­li­suus voitai­siin saavut­taa pääs­tö­jen kompen­soin­nin avulla.

Hurry Oy:n Tero Hytti­nen tarkas­teli mielen­kiin­nolla opin­näy­te­työn tuloksia:

– Tulok­sissa yllät­tä­vintä oli tuotan­non ja erityi­sesti ulkois­ten ostojen kuten palve­li­nin­fran ja sen ener­gia­va­lin­to­jen suhteel­li­sen iso kuor­mi­tus hiili­ja­lan­jäl­keen. Huomio­nar­voista on myös se, miten suhteel­li­sen pienillä ja tiedos­ta­villa valin­noilla hiili­ja­lan­jäl­keen voidaan vaikut­taa merkittävästi. 

Hytti­nen kertoo selvi­tyk­sen tulos­ten vahvis­ta­van Hurryn halua ymmär­tää lisää digi­taa­lis­ten palve­lu­jen kuor­mi­tuk­sesta. Työ myös vauh­dit­taa Hurryn omaa ”Hiilitön-Hurry”-projektia. Hytti­sen mukaan Hurryn tavoit­teena on olla tule­vai­suu­dessa hiili­ne­ga­tii­vi­nen toimija omien tekojen ja valin­to­jen kautta.

Kare­lian Kommu­ni­koiva Energia -hank­keessa työtä jatke­taan jaka­malla elin­ka­ri­mal­lin­nus Hurrylle SimaPro Share -ohjel­malla. Ohjel­man avulla yritys voi tutkia, miten he pysty­vät vaikut­ta­maa verk­ko­pal­ve­lun hiili­ja­lan­jäl­keä omalla toimin­nal­laan.  Yritys voi mm. testata miten suuri verk­ko­pal­ve­lun hiili­ja­lan­jälki olisi, jos kaikki käytetty energia olisi uusiu­tu­villa ener­gian­läh­teillä tuotettua.


Kirjoit­taja:

Alma Pohjo­nen, projek­ti­työn­te­kijä, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet:

Frick, T. 2016. Desig­ning for Sustai­na­bi­lity A Guide to Buil­ding Greener Digital Products and Services. O´REILLY. 14.3.2022.

Pohjo­nen, A. 2022. Digi­taa­li­sen palve­lun elin­kaa­ria­na­lyysi Hiili­ja­lan­jäl­ki­las­kenta Kuopion Eläin­puis­ton verk­ko­pal­ve­lulle. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202232789. 21.3.2022

Ro, C. 2020. Can fashion ever be sustai­nable. BBC. https://www.bbc.com/future/article/20200310-sustainable-fashion-how-to-buy-clothes-good-for-the-climate. 14.3.2022.

Artik­ke­li­kuva: Korpai, D. 2019. https://unsplash.com/photos/pKRNxEguRgM. 21.3.2022.