Categories
Pulssi Kansainvälisyyttä

Asian­tun­ti­jatyö kansain­vä­li­sessä INVEST4EXCELLENCE -hankkeessa haastaa osaamisen kehittämiseen

INVEST4EXCELLENCE on Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun ensim­mäinen Horisontti-ohjel­ma­ra­hoi­tuksen saanut hanke. Sen tavoit­teena on luoda yhteiset puitteet euroop­pa­laisten korkea­kou­lujen (ml. Karelia) muodos­taman INVEST-allianssin TKI-toimin­nalle etenkin kestävään kehitykseen liittyen. Hankkeessa työsken­te­lystä on löytynyt osaamisen kehit­tä­misen paikkoja niin projek­ti­toi­minnan konka­rille kuin tuoreelle hanketoimijallekin.

Tavoit­teena kansain­vä­linen TKI-ekosysteemi

INVEST4EXCELLENCE (I4E) on Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun ensim­mäinen Euroopan unionin Horisontti 2020 -puiteoh­jel­masta rahoi­tuksen saanut hanke. Ohjel­massa on keskeistä Euroopan kilpai­lu­kyvyn ja kestävän kehityksen edistä­minen kansain­vä­lisen huippu­tason tutkimus- ja innovaa­tio­toi­minnan kautta. INVEST4EXCELLENCE tukee monin tavoin Karelian strate­gisia tavoit­teita vähähii­li­syyden edistä­mi­sessä, kansain­vä­li­sessä verkos­toi­tu­mi­sessa ja strate­gi­sessa tki-yhteis­työssä sekä osaamisen kehit­tä­mi­sessä. I4E-hankkeen suunnit­te­lusta ja kirjoit­ta­mi­sesta on vastannut Karelian kansain­vä­listen asioiden päällikkö, KT Liisa Timonen.

Hanke on jatkumoa INVEST-korkea­kou­lu­ver­koston (INVEST University Alliance) kehit­tä­mis­työlle, jossa Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu on ollut mukana vuodesta 2020 lähtien. Korkea­kou­lu­ver­kostoon kuuluu tällä hetkellä Karelian lisäksi korkea­koulut Slova­kiasta (Slovak University of Agriculture), Bulga­riasta (University of Agribusiness and Rural Development), Kreikasta (University of Thessaly) ja Hollan­nista (Van Hall Larenstein University of Applied Sciences). Verkoston tavoit­teena on myös laajentua lähitulevaisuudessa.

INVESTin sisar­hank­keena INVEST4EXCELLENCE pyrkii konsor­tiossa mukana olevien korkea­kou­lujen kanssa luomaan yhteiset puitteet ja käytänteet TKI-toimin­nalle (tutkimus-, kehit­tämis- ja innovaa­tio­toi­minta) sekä rakentaa yhteinen TKI-ekosys­teemi.  Toimin­nassa panos­tetaan kansain­vä­lisen osaamisen jatkuvaan kehit­tä­miseen sekä alueel­listen toimi­joiden suunni­tel­mal­liseen osallis­ta­miseen kehitys­työhön. Sitran tuoreen selvi­tyksen (Sitra 2022) mukaan juuri ekosys­tee­misen toiminnan ja ajankoh­taisen alueel­lisen tiedon rooli korostuu tulevai­suu­dessa osaamisen kehit­tä­mi­sessä erilai­sissa organi­saa­tioissa ja yrityk­sissä, kun toimin­taym­pä­ristö on jatku­vassa muutok­sessa ja muuttuu yhä monimutkaisemmaksi.

Karelia luotsaa INVEST4EXCEL­LENCE-hankkeessa työpa­kettia, joka kehittää korkea­kou­lu­ver­koston TKI-toiminnan valmiuksia ja osaamista (capacity building). Hankkeessa kartoi­tetaan verkos­tolle yhteistä TKI-osaamis­pa­lettia sekä osaamisen kehit­tä­misen työkaluja liittyen niin avoimeen tieteeseen ja tutki­mukseen kuin sidos­ryh­mä­työs­ken­telyn tueksi.

Kumppa­ni­ver­koston osaamisen kehittäminen

Työpa­ketin kehitystyön alkuvaiheen tehtävänä oli laatia yhteis­ke­hittäen TKI-osaamis­mat­riisi (RDI compe­tence matrix). Matriisin avulla on pyritty laajen­tamaan ymmär­rystä kestävän kehityksen toimi­tus­ket­juihin liitty­västä TKI-osaamisen tilasta ja tarpeista kirjal­li­suus­kat­sauksen, organi­saa­tio­koh­taisten selvi­tysten ja sidos­ryh­mä­haas­tat­te­lujen avulla. Aineiston monipuo­lisen alueel­lisen katta­vuuden varmis­ta­mi­seksi hyödyn­nettiin kirjal­li­suus­kat­sauk­sessa englan­nin­kie­listen julkai­sujen lisäksi kumppa­ni­kor­kea­kou­lujen alueel­li­silla pääkie­lillä kirjoi­tettuja julkaisuja. Kirjal­li­suus­kat­sauk­sista saamamme tieto toimi pohjana, kun suunnit­te­limme lomakkeet ja sidos­ryh­mä­haas­tat­te­lu­rungot kunkin kumppa­ni­kor­kea­koulun olemassa olevan TKI-osaamisen ja toisaalta osaamis­tar­peiden selvittämiseksi.

Haastat­te­luai­neistoa kerättiin kunkin kumppa­ni­kor­kea­koulun julkisen ja yksityisen sektorin sidos­ryhmien kestävän kehityksen ja toimi­tus­ket­jujen asian­tun­ti­joilta. Julkisen toiminnan puolelta mukana oli henki­löitä mm. aluehal­lin­nosta ja kuntien kehit­tä­mi­se­li­mistä. Yksityi­seltä sekto­rilta asian­tun­ti­juuttaan jakoivat puolestaan alueel­liset ja kansain­vä­liset toimijat, joiden osaami­sa­lueita olivat kestävän kehityksen osaaminen ja tuotteet, hyödy­ke­vaihto, maaseudun ja maata­louden kehit­tä­minen, luomu­viljely, ruoka­tur­val­lisuus ja ruuan ravin­teikkuus. Aineis­tosta esille nousseet kompe­tenssit luoki­teltiin laadul­lisen sisäl­lö­na­na­lyysin keinoin ja loppu­tuo­toksena koostettiin osaamismatriisi.

Kansain­vä­linen tutki­mustyö ja teknologiat

Kansain­vä­linen tutki­mustyö vaatii monen­laista asian­tun­ti­juutta ja ennen kaikkea jousta­vuutta. Eri maista tulevien kumppa­neiden ja erilaisten organi­saa­tio­kult­tuurien välille täytyy rakentaa yhtei­sym­märrys ja yhteiset toimin­ta­tavat. Organi­saa­tio­tyypit, -rakenteet ja -koot vaihte­levat myös korkea­kou­lu­ka­te­gorian sisällä ja korkea­kou­lujen vuoden­kierto ja hallin­to­mallit voivat olla hyvinkin erilaisia. Lisäksi arjen yhteis­työtä värit­tävät eri aikavyö­hykkeet, lomakierrot ja lukuvuo­si­rytmi, erilaiset kokous­käy­tänteet ja -tekno­logiat, käsite-erot ja monet muut asiat.

Itse tutki­mus­pro­ses­sissa on koros­tunut kattavan ja perus­teel­lisen tutki­mus­suun­ni­telman ja toimivan kommu­ni­kaation merkitys, kun tutki­musai­neiston kerää­mi­sessä on osallis­tettu kumppa­ni­kor­kea­kouluja eri puolilta Eurooppaa. Projektin sisäi­sessä viestin­nässä käytetään Basecamp-alustaa, joka mahdol­listaa tiimeille keski­te­tysti monipuo­liset viestintä-, tehtä­vien­hal­linta- ja tiedonjako-ominai­suudet. Tämä on helpot­tanut päivit­täisen käytännön työn järjes­tä­mistä ja hankkeen työskentely on saatu tapah­tumaan pääosin yhdessä paikassa pirsta­loi­tu­matta eri viestin­tä­ka­naviin. Hankkeen kirjal­li­suus­kat­sauk­sessa hyödyn­simme lisäksi Covidence-ohjel­mistoa, joka vaikutti toimi­valta työka­lulta syste­maat­tisen kirjal­li­suus­kat­sauksen työstä­miseen ja lähteiden yhteis­hal­lintaan tutkimusryhmässä.

Monitoi­mi­jai­sessa konsor­tiossa projektin johta­mis­taidot, toimen­pi­teiden huolel­linen suunnittelu ja aikatau­lutus, tehtävien vastuut­ta­minen sekä aktii­vinen sisäinen viestintä ovat keskeisiä asioita. Horisont­ti­hank­keissa työsken­te­levät henkilöt ovat keski­määrin kokeneempia akatee­mi­sella urallaan ja siten usein myös kiireisiä, joten heidän sitout­ta­mi­sensa kannalta tehtävien ennakointi ja hyvä aikatau­lutus ovat erittäin tärkeitä. Kilpail­lussa euroop­pa­lai­sessa rahoi­tus­oh­jel­massa ollaan myös rahoit­tajan puolelta vastaa­vasti tarkempia tuotosten laadun ja vaikut­ta­vuuden suhteen, joten napakka projek­ti­joh­ta­minen sekä jatkuva arviointi ja paran­ta­minen ovat avainasemassa.

Avoimen tieteen ja tutki­muksen osaaminen yhä tärkeämpää

Avoimen tieteen käytän­teiden tuntemus on noussut tärkeäksi osaksi tutki­mustyön asian­tun­tijan ammat­ti­taitoa. Horisontti 2020 -puiteoh­jelman yhtenä tavoit­teena on edistää Euroopan unionin linjausten mukai­sesti avointa tiedettä ja tutki­musta, ja  INVEST4EXCELLENCE on yksi pilot­ti­hank­keista avoimen tutki­mus­datan hyödyn­tä­miseen liittyen (Pilot on Open Research data on Horizon2020).

Avoin tiede ja tutkimus edistää tieteen tekemistä ja sen yhteis­kun­nal­lista vaikut­ta­vuutta yhä vahvemmin digita­li­soi­tu­vassa maail­massa. INVEST4EXCELLENCE -hankkeen projek­ti­pääl­likkö Helena Puhakka-Tarvainen on työsken­nellyt avoimen tieteen kehit­tä­misen parissa vuodesta 2016 lähtien:

-Suoma­lai­sissa ammat­ti­kor­kea­kou­luissa avoimuus sidos­ryhmiin päin on ollut itses­tään­selvyys jo vuosia, mutta näin ei ole kaikkialla euroop­pa­lai­sessa korkea­kou­lu­ken­tässä. INVEST4EXCEL­LENCE-hanke tarjo­aakin Karelialle mahdol­li­suuden jakaa omia hyväksi havaittuja avoimen tieteen käytän­teitä ja työkaluja muille kumppa­neille, mutta oppia toki myös muilta. Yhteisenä tavoit­teena on kehittää erityi­sesti TKI-henki­löstön avoimuuden osaamista, Helena Puhakka-Tarvainen kertoo.

Avoimuus ei kuitenkaan tarkoita totaa­lista avoimuuden vaati­musta, vaan ennem­minkin koko tutki­mus­pro­sessin lävis­tävää suunni­tel­mal­lista ja perus­teltua pyrki­mystä kohti avoimuutta niiltä osin kuin se on mahdol­lista eri tutki­muksen teon vaiheissa. Avoimen tieteen iskulauseena onkin: ”As open as possible, as closed as necessary”.  Käytän­nössä tämä tarkoittaa, että tutki­musai­neis­tojen, -menetelmien ja -julkai­suiden tulisi noudattaa FAIR-periaat­teita eli olla löydet­tä­vissä (Findable), saavu­tet­tavia (Acces­sible), yhdis­tel­tä­vissä (Intero­pe­rable) sekä uudelleen hyödyn­net­tä­vissä (Reusable) parhaalla mahdol­li­sella tavalla tekijä­noi­keuksia ja yritys­sa­lai­suuksia kunnioittaen.

Mielek­käitä kehit­ty­mis­mah­dol­li­suuksia kansain­vä­li­sessä hanketyössä

Kokonai­suu­dessaan hanketyö Horisontti-rahoit­tei­sessa hankkeessa on tarjonnut monipuo­lisia haasteita ja kehit­ty­mis­mah­dol­li­suuksia niin tuoreelle hanke­työ­läi­selle kuin myös kokeneelle hanketyön ammattilaiselle.

-Hanke­työssä olen päässyt kehit­tämään osaamistani jatku­vasti ja toden teolla olemaan työkseni utelias. Olen kokenut erittäin motivoi­vaksi, että Kareliassa osaamisen kehit­tä­miseen on kannus­tettu vahvasti. Olen työteh­tävien lomassa opiskellut mm. avoimen tieteen ja tutki­muksen sisältöjä sekä YK:n kestävän kehityksen kurssin. Koen, että avoimen tieteen ja kestävän kehityksen teemojen pohti­minen kootusti teema­ko­ko­nai­suuk­sittain on ollut itselleni toimiva tapa jäsentää ja syventää pirsta­lei­sessa hanketyön maail­massa opittuja sisältöjä. Lisäksi myös laadul­linen tutki­mustyö on tullut tämän projektin myötä tutum­maksi, sanoo projek­ti­asian­tuntija Tiina Muhonen.

Kokeneelle projek­ti­pääl­li­köl­lekin hyppää­minen raken­ne­ra­has­toista horisont­ti­hank­keeseen on ollut osittain hyppy tuntemattomaan.

-Omista väitös­tut­ki­mus­vuo­sista on jo niin kauan, että tutki­mus­me­ne­telmiä on täytynyt palau­tella mieleen ja tutustua myös tuoreeseen kirjal­li­suuteen. Lisäksi luonnon­tie­tei­li­jälle laadul­liset menetelmät eivät ole tulleet aiemmalla uralla niin tutuiksi. Kansain­vä­linen kolle­ga­ver­kosto Euroopan huippu­yli­opis­toista on ollut mielen­kiin­toinen ympäristö kehittää omaakin osaamista, toteaa Helena Puhakka-Tarvainen. 

Neljä naista seisoo vierekkäin, takana puu ja rakennus
Karelian työsken­te­ly­tiimiin INVEST4EXCEL­LENCE-hankkeessa kuuluvat Helena Puhakka-Tarvainen (vasem­malla), Kristiina Väänänen, Liisa Timonen ja Tiina Muhonen. Kuva: Rauno Jussila.

INVEST4EXCEL­LENCE-hankkeen ensim­mäinen toimin­ta­vuosi lähestyy loppuaan ja kehit­tä­mis­työssä on päästy hyvin vauhtiin. Hankkeen kuulu­misia voi seurata hankkeen verkko­si­vuilta. Elokuussa 2022 hanke­tiimiin liittyi mukaan FT Kristiina Väänänen, joka on tehnyt aiempaa työuraansa mm. Itä-Suomen yliopis­tossa. Kristiina ottaa haltuunsa hankkeessa luotavan TKI-strategian kehit­tä­misen yhteis­työssä kumppa­neiden kanssa, sekä projek­ti­pääl­likön tehtävät Helenan siirtyessä täysi­päi­väi­seksi yrittä­jäksi. Koko INVEST-kehit­tä­mis­työtä Kareliassa johtaa kansain­vä­listen asioiden päällikkö KT Liisa Timonen.


Kirjoit­tajat:

Helena Puhakka-Tarvainen, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Tiina Muhonen, projek­ti­asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Liisa Timonen, kansain­vä­listen asioiden päällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet:

Basecamp. 2022. The All-In-One Toolkit for Working Remotely. https://basecamp.com/  8.8.2022

Covidence. 2022. Better syste­matic review management.  https://www.covidence.org/ 8.8.2022.

European Commission. 2022. Horizon 2020 . https://ec.europa.eu/info/research-and-innovation/funding/funding-opportunities/funding-programmes-and-open-calls/horizon-2020_en#programme-analysis

European Commission. 2019. Commission to invest €11 billion in new solutions for societal challenges and drive innovation-led sustai­nable growth. https://ec.europa.eu/info/news/commission-invest-eu11-billion-new-solutions-societal-challenges-and-drive-innovation-led-sustainable-growth-2019-jul-02_en 21.07.2022.

Direc­torate-General for Research and Innovation. 2018. Avoin tutki­musdata – käyttöönotto Horisontti 2020 -ohjel­massa. http://data.europa.eu/88u/dataset/open-research-data-the-uptake-of-the-pilot-in-the-first-calls-of-horizon-2020?locale=fi 21.07.2022.

Sitra. 2022. Tulevai­suuden osaaminen syntyy ekosys­tee­meissä. Uuden osaamis­jär­jes­telmän kuvaus. Sitran selvi­tyksiä 204. https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/03/sitra-tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa.pdf 21.07.2022.

Vastuul­linen tiede. 2020. Fair-periaatteet tukevat hyvää tutki­mus­laatua.  https://vastuullinentiede.fi/fi/jatkokaytto/fair-periaatteet-tukevat-hyvaa-tutkimuslaatua 21.07.2022.

Artik­ke­likuva: Vecteezy