Opin­to­ko­ko­nai­suuk­sien yhteis­suun­nit­telu Kare­lian sosionomikoulutuksessa

Opetus­suun­ni­tel­man uudis­ta­mi­nen ja uuden opetus­suun­ni­tel­man käyt­töön otta­mi­nen haas­ta­vat opet­ta­jien peda­go­gista ajat­te­lua ja tarjoa­vat mahdol­li­suuk­sia työn ja työyh­tei­sön kehit­tä­mi­seen ammat­ti­kor­kea­kou­lussa. Tarkas­te­lemme tässä artik­ke­lissa uuden opetus­suun­ni­tel­man toteut­ta­mi­seen liit­ty­vää muutos­pro­ses­sia Kare­lian sosio­no­mi­kou­lu­tuk­sen näkö­kul­masta. Tarkas­te­lumme keskiössä on opetus­suun­ni­tel­maan sisäl­ty­vien opin­to­ko­ko­nai­suuk­sien yhteis­suun­nit­telu, ja miten se eroaa aikai­sem­masta toimin­ta­ta­vasta suun­ni­tella yksit­täi­siä opin­to­jak­soja. Esit­te­lemme artik­ke­lissa työka­lun, jonka avulla laajem­pia opin­to­ko­ko­nai­suuk­sia suun­ni­tel­laan sosionomikoulutuksessa.

Yksit­täis­ten opin­to­jak­so­jen suun­nit­te­lusta kohti opin­to­ko­ko­nai­suuk­sien suunnittelua

Sosio­no­mi­kou­lu­tuk­sessa eli sokossa on pitkät perin­teet yhtei­so­pet­ta­juu­den ja opetus­suun­ni­tel­man läpi­kul­ke­vien pitkien proses­sien kehit­tä­mi­sessä. Yhtei­so­pet­ta­juutta on toteu­tettu konkreet­ti­sesti siten, että suurim­malle osalle opin­to­jak­soista on nimetty kaksi tai useam­pi­kin opet­taja, jotka yhdessä suun­nit­te­le­vat ja toteut­ta­vat opin­to­jak­son. Lisäksi kaikki opet­ta­jat ovat laati­neet yhtei­sen toteu­tus­suun­ni­tel­man eli sokon kielellä totsun seuraa­valle luku­kau­delle. Totsusta näkyy opin­to­jen aika­tau­lu­tus ja opis­ke­li­ja­ryh­mien etene­mi­nen joko koko ryhmänä tai jaet­tuna pienem­piin ryhmiin. Tässä vaiheessa on pyritty kirjaa­maan ylös, millai­sia tehtä­viä eri opin­to­jak­soille liittyy, jotta esimer­kiksi hyvin saman­tyyp­pi­set tehtä­vät, kuten raport­tien kirjoit­ta­mi­nen, jakau­tui­si­vat tasai­sesti pitkin opin­toja. Yhteis­suun­nit­te­lusta huoli­matta kuor­mi­tuk­sen tasai­seen jakau­tu­mi­seen on liit­ty­nyt tois­tu­vasti haasteita.

Osaa­mis­pe­rus­tai­sen opetus­suun­ni­tel­man tavoite on siirtää huomio opet­ta­mi­sesta oppi­mi­seen. Sosio­no­mi­kou­lu­tuk­sessa tätä asiaa on lähes­tytty tyypil­li­sesti opetus­suun­ni­tel­man läpi­kul­ke­vien juon­tei­den tai kuten sokossa puhu­taan – pitkien proses­sien avulla. Ajatus on, että tärkeäm­pää kuin yksit­täi­nen opin­to­jakso tai opis­keltu asia on amma­til­li­nen orien­taa­tio, joka koulu­tuk­sessa halu­taan välit­tää ja jota opis­ke­lija lähtee valmis­tut­tu­aan työelä­mässä vahvis­ta­maan. Aikai­sem­min koulu­tus­vas­tuun nimetyt pitkät proses­sit olivat amma­til­li­nen kasvu, asia­kas­työn osaa­mi­nen, luovan toimin­nan, sekä tutki­van ja kehit­tä­vän työot­teen pitkät proses­sit. Proses­sit kulki­vat läpi opis­ke­lu­po­lun – niillä oli alku ja loppu. Esimer­kiksi amma­til­li­sen kasvun prosessi päättyi amma­til­li­sen kasvun reflek­tio­koos­teen kirjoittamiseen.

Sosio­no­mi­kou­lu­tuk­sen moni­nai­set osaamisalueet

Edellä kuvattu on histo­riaa ja pohjus­taa nykyi­syyttä. Yhteis­suun­nit­te­lusta ja jatku­vasta kehit­tä­mi­sestä huoli­matta opis­ke­li­joi­den luku­vuo­si­pa­laut­teessa (OPALA) nousee tois­tu­vasti esille, että opin­to­jen laajuus ja työmäärä eivät vastaa opis­ke­li­joi­den mielestä hyvin toisi­aan. Opis­ke­li­jat eivät myös­kään koe saavansa riit­tä­västi palau­tetta oppimisestaan.

Opin­to­jen koko­nai­suu­den ymmär­tä­mi­sen haas­teel­li­suutta kuvaa myös se, että opin­toi­hin sisäl­tyy 12 kompe­tens­sia. Sosi­aa­lia­lalla tarvit­ta­vaa osaa­mista kuvaa kuusi kompe­tens­sia, jotka muodos­ta­vat sosio­no­mio­pis­ke­li­jan amma­til­li­sen asian­tun­ti­juu­den perus­tan (SOAMK 2016). Suomen ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen kaikkia tutkin­toja koskee lisäksi suosi­tus yhtei­sistä kuudesta kompe­tens­sista, jotka luovat perus­taa työelä­mässä toimi­mi­selle, yhteis­työlle ja asian­tun­ti­juu­den kehit­ty­mi­selle (Arene 2022). Sosi­aa­lia­lan omien ja ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen yhteis­ten kompe­tens­sien välillä on osit­tain pääl­lek­käi­syyttä, mutta myös erilai­sia osaa­mi­sa­lueita. Kaikki nämä osaa­mi­sa­lu­eet pitäisi hahmot­taa läpi opin­to­jen etene­vänä, vähi­tel­len syve­ne­vänä ja laaje­ne­vana osaamisena. 

Kompe­tens­sit eivät kuiten­kaan kata kaikkea sosio­no­mi­tut­kin­non aikana hankit­ta­vaa keskeistä osaa­mista. Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa sosio­no­mi­tut­kin­non punai­sena lankana on sosi­aa­li­pe­da­go­giikka. Tämä tarkoit­taa, että pyrimme hahmot­ta­maan, miten sosi­aa­li­pe­da­go­gi­nen osaa­mi­nen vahvis­tuu opin­to­jen kuluessa. Lisäksi sosio­no­mi­tut­kin­non aikana voi esimer­kiksi päte­vöi­tyä varhais­kas­va­tuk­sen sosio­no­miksi, mikä edel­lyt­tää varhais­kas­va­tus­osaa­mi­sen tunnis­ta­mista ja näky­väksi teke­mistä. Varhais­kas­va­tuk­sen kelpoi­suu­teen sisäl­ty­viä opin­toja määrit­te­lee myös varhais­kas­va­tus­laki. Lisäksi olemme pyrki­neet ymmär­tä­mään ja hahmot­ta­maan miten voimme vahvis­taa esimer­kiksi opis­ke­li­joi­den digio­saa­mista tai opin­to­jen työelä­mä­lä­hei­syyttä opin­to­jen eri vaiheissa. Erilai­sia osaamis- ja kehit­tä­mis­pol­kuja on siis luke­mat­to­mia. Olemme tehneet erilai­sia kart­toja ja taulu­koita, mutta koko­nai­suu­den hahmot­ta­mi­nen on haas­ta­vaa. Tähän liittyy myös kysymys, millai­nen on yksit­täi­sen opin­to­jak­son ja koko­nai­suu­den suun­nit­te­lun välinen suhde.    

Uudis­tettu moni­muo­to­to­teu­tus ja 14 opintokokonaisuutta

Sosio­no­mi­kou­lu­tuk­sessa alkoi uuden opetus­suun­ni­tel­man myötä uusi aika­kausi myös siinä mielessä, että nyt puoli­vuo­sit­tain aloit­ta­vat aina rinnak­kain päivä- ja moni­muo­to­to­teu­tus. Aikai­sem­min nämä erilai­set toteu­tuk­set aloit­ti­vat vuoro­tel­len, päivä­to­teu­tus syksyi­sin ja moni­muo­to­to­teu­tus alku­vuo­desta. Lisäksi moni­muo­to­to­teu­tus on uudis­tettu, ja toteu­tuu nykyi­sin lähes koko­naan virtu­aa­li­sesti. Opetus­suun­ni­tel­maan suun­ni­tel­laan näin kaksi erilaista toteu­tusta rinnak­kain. Tämän myötä joustot eri toteu­tus­ten välillä helpottuvat. 

Sosio­no­mi­kou­lu­tuk­sen vuoden 2022 opetus­suun­ni­telma sisäl­tää 14 opin­to­ko­ko­nai­suutta eli moduu­lia ja lisäksi täyden­tä­vän osaa­mi­sen opin­toja 25 opin­to­pis­tettä. Laajin moduuli on 21 opin­to­pis­tettä ja suppein 7 opin­to­pis­tettä. Osa moduu­leista koostuu kaik­kien sote-alan koulu­tus­ten yhtei­sistä monia­lai­sista opin­noista. Moduu­leille on laadittu kuvauk­set. Moduu­leja raken­net­taessa pohdit­tiin mikä yhdis­tää opin­to­jak­soja. Millä tavalla opin­to­jak­sot liit­ty­vät toisiinsa ja mitä ne muodos­ta­vat yhdessä. Jos ennen ensim­mäi­sellä luku­kau­della oli 11 eril­listä opin­to­jak­soa, niin nyt siinä on kolme moduu­lia. Vaikka moduu­lit sisäl­tä­vät edel­leen yhteensä 9 eril­listä opin­to­jak­soa, voiko moduu­lia­jat­telu helpot­taa koko­nai­suu­den jäsen­tä­mistä ja koko­nais­val­taista suun­nit­te­lua? Tätä tarkas­te­lemme seuraavaksi.

Suun­nit­te­lu­tau­lukko apuna opin­to­ko­ko­nai­suuk­sien yhteissuunnittelussa

Sosi­aa­lia­lan koulu­tus­oh­jel­massa on otettu käyt­töön uusi työkalu, suun­nit­te­lu­tau­lukko, moduu­lien ja sitä kautta myös yksit­täis­ten opin­to­jak­so­jen suun­nit­te­lun tueksi. Opet­ta­jat kirjaa­vat suun­nit­te­lu­tau­luk­koon tärkeitä tietoja moduu­lien koko­nai­suuk­sien suun­nit­te­lun tueksi. Tauluk­koon kerä­tään tiedot opin­to­jak­son keskei­sestä sisäl­löstä, tehtä­vistä, arvioin­nista, palaut­teen anta­mi­sen tavoista, keskei­sistä työelä­mä­kump­pa­neista sekä AHOT- ja opin­nol­lis­ta­mi­sen mahdol­li­suuk­sista. Tässä vaiheessa suun­nit­telu etenee siis yksit­täis­ten opin­to­jak­so­jen nivo­mi­sesta yhtei­seksi opin­to­ko­ko­nai­suu­deksi. Perus­te­lemme tätä valin­taa jäljempänä.

Opin­to­jak­son nimi  Opinto-jakson opet­ta­jat  Keskei­nen sisältö ja taso (perus­teet / syven­ty­mi­nen yms.)  Tehtä­vät / Päiväto-teutusTehtä­vät / Moni-muoto  Arvi-ointi  Palaut­teen anta­mi­sen tavat  Työelämä-yhteis­työ  AHOT / Opin­nol­lis-taminen  
Sosi­aa­lia­lan työn proses­seja ja työta­poja 12 op 
Opin­to­jakso 1        
Opin­to­jakso 2        
Opin­to­jakso 3        
Taulukko 1. Esimerkki OPS –moduu­li­suun­nit­te­lun työkalusta

Tarve työka­lulle lähti siitä, että halut­tiin tehdä näky­väksi uutta opetus­suun­ni­tel­maa sisäl­löl­li­sesti, sekä poistaa pääl­lek­käi­syyk­siä tehtä­vien osalta tasoit­taen opis­ke­li­jan kokemaa kuor­mi­tusta. Tärkeää oli myös tunnis­taa, millai­sia sisäl­töjä, tehtä­viä ja peda­go­gi­sia ratkai­suja meillä oli jo olemassa aiemman opetus­suun­ni­tel­man eri opin­to­jak­soissa. Osa vanhoista, jo hyviksi havai­tuista opin­to­jak­soista siis säily­tet­tiin, osa hylät­tiin ja lisäksi luotiin koko­naan uusia opintojaksoja.

Taulukko lisää läpi­nä­ky­vyyttä eri opin­to­jak­so­jen välille. Tauluk­koon pysty­tään jo suun­nit­te­lu­vai­heessa teke­mään näky­väksi, mitä asioita kulla­kin opin­to­jak­solla käydään läpi, mikä aihe­ko­ko­nai­suus painot­tuu missä­kin kohtaa opin­toja, ja miten tärkeim­mät pain­opis­tea­lu­eet sekä erilai­set kompe­tens­sit ja polut kulke­vat läpi opetus­suun­ni­tel­man. Tällä tavoin pysty­tään turvaa­maan myös oppi­mi­sen jatku­vuutta ja tavoit­teel­lista etenemistä.

Oppi­mis­teh­tä­vien suun­nit­te­lun osalta työkalu auttaa opet­ta­jia laati­maan oppi­mis­ko­ko­nai­suuk­sia, joissa erilai­set tehtä­vät ja oppi­mi­sen tavat vaih­te­le­vat. Yhden moduu­lin sisälle voidaan esimer­kiksi suun­ni­tella tehtä­viksi raportti, essee, video­teh­tävä ja poste­ri­näyt­tely. Näin varmis­tamme, että opis­ke­li­jalle ei esimer­kiksi tule tehtä­väksi kolmea laajaa raport­tia samaan aikaan eri opin­to­jak­soilta. Toisaalta varmis­tamme, että opis­ke­lija oppii tuot­ta­maan tietoa eri tavoin.

Lisäksi taulu­kon avulla halut­tiin tehdä näky­väksi, miten palaut­teen anto eri opin­to­jak­soilla toteu­tuu. Taulu­kon avulla voidaan suun­ni­tella, miten yksilö-, ryhmä- ja vertais­pa­lau­tetta hyödyn­ne­tään moduu­lin sisällä, pitäen huolta siitä, että arviointi ja eri palaut­teen anta­mi­sen tavat painot­tu­vat tasa­puo­li­sesti. Näin voidaan varmis­tua siitä, että jokai­sessa moduu­lissa opis­ke­lija saa omaa oppi­mis­taan tukevaa palautetta.

Koke­muk­set suun­nit­te­lu­tau­lu­kon käytöstä

Moduu­li­työ­ka­lua on lähdetty heti testaa­maan käytän­nössä. Taulukko on toimi­nut apuna suun­nit­te­lussa ajatel­lulla tavalla. Se on autta­nut opet­ta­jia miet­ti­mään peda­go­gi­sia ratkai­suja laajem­min ja moduu­lin koko­nai­suus huomioi­den. Ensim­mäis­ten moduu­lien sisällä olevien opin­to­jak­so­jen tehtä­viä muokat­tiin moni­puo­li­sem­miksi pois­taen saman­lais­ten tehtä­vien pääl­lek­käi­syyk­siä. Uudessa opetus­suun­ni­tel­massa joiden­kin opin­to­jak­so­jen laajuuk­sia ja koko­nai­suuk­sia muutet­tiin, joten tässä kohtaa oli hyvä täsmen­tää tehtä­viä ja sisäl­töjä tämän­kin vuoksi.

Loppu­vuo­desta 2022 ajan­koh­taista oli ensim­mäi­sen moduu­lin toteu­tuk­sen arviointi ja kehit­tä­mi­nen. Myös tässä kohtaa suun­nit­te­lu­tau­lukko oli tärkeässä roolissa. Arvioin­nissa pala­simme taulu­kon äärelle ja arvioimme, miten eri opin­to­jak­sot toteu­tui­vat moduu­lin koko­nai­suu­den näkökulmasta.

Vielä tässä vaiheessa suun­nit­te­lu­tau­lukko toimii moduu­lien suun­nit­te­lun apuna siten, että moduu­lin sisällä olevat opin­to­jak­sot muodos­tai­si­vat mielek­kään ja eheän koko­nai­suu­den. Tule­vai­suu­dessa taulu­kon avulla voitai­siin lähteä tarkem­min hahmot­te­le­maan moduu­li­koh­tai­sia koko­nai­suuk­sia yksit­täis­ten opin­to­jak­so­jen sisäl­tö­jen ja tehtä­vien sijasta.

Siir­ty­mi­nen kohti moduuliajattelua

Suun­nit­te­lu­tau­lukko tuo näky­väksi laajem­pia koko­nai­suuk­sia, ja tarjoaa samalla mahdol­li­suuk­sia uudis­taa koko­nai­suuk­sien suun­nit­te­lua. Suun­nit­te­lu­tau­lukko tekee näky­väksi esimer­kiksi työelä­mäyh­teis­työtä, ja auttaa hahmot­ta­maan sitä laajem­min. Aiemmin työelä­mäyh­teis­työ oli enem­män­kin opin­to­jak­so­koh­taista, jota kukin opin­to­jak­son opet­taja toteutti oman opin­to­jak­sonsa näkö­kul­masta. Tämä saattoi aiheut­taa pääl­lek­käi­syyk­siä, eli useampi opet­taja saattoi olla yhteyk­sissä samaan tahoon eri opin­to­jak­so­jen osalta. Yhtenä mahdol­li­suu­tena olemme pohti­neet tiet­ty­jen työelä­mä­ta­ho­jen kiin­nit­tä­mistä tiet­tyi­hin moduu­lei­hin. Tämä mahdol­lis­taisi pitkä­jän­tei­sen työelä­mäyh­teis­työn sekä moduu­lien suun­nit­te­lussa että toteutuksessa.

Kuten edellä todet­tiin, suun­nit­te­lu­tau­lu­kossa edel­leen koros­tu­vat yksit­täi­set opin­to­jak­sot opin­to­ko­ko­nai­suuk­sien sijaan. Haas­teena tällä hetkellä on siir­ty­mi­nen moduu­lia­jat­te­luun. Moduu­lia­jat­telu syntyy kokei­lu­jen kautta opetus­suun­ni­tel­man edetessä. On tärkeää uskal­taa rohkeasti kokeilla erilai­sia toteu­tus­ta­poja opin­to­ko­ko­nai­suu­den raken­ta­mi­seksi ja jakaa niistä saatuja koke­muk­sia ja oppeja. Kiire ja paine voivat kuiten­kin helposti ohjata meitä takai­sin vanhoi­hin toimin­ta­ta­poi­hin, jolloin uuden inno­voi­mi­selle ei jää tilaa. Tässä onkin samalla kyse myös työkult­tuu­ri­sesta muutok­sesta, jota on tuet­tava pitkäjänteisesti.

Opetus­suun­ni­tel­man uudis­ta­mi­nen haastaa työyhteisön

Suun­nit­te­lu­tau­lukko on työkalu tai väline, jonka avulla voimme toisaalta toteut­taa muutosta ja toisaalta raken­taa yhteistä ymmär­rystä komplek­si­sesta koko­nai­suu­desta. Heik­kilä (2018) on tarkas­tel­lut jatku­vaa muut­tu­mista orga­ni­soi­tu­mi­sen taitona. Hän koros­taa, että keskeistä ei ole yksi­mie­li­syys ratkai­suista tai edes ongel­mista. Tärkeäm­pää on tunnis­taa, millai­sia poik­kea­mia tai häiriöitä ilmenee, ja hyödyn­tää niitä muutok­sen voima­va­rana. Voimme siis esimer­kiksi tarkas­tella, millai­set asiat uuden opetus­suun­ni­tel­man toteut­ta­mi­sessa aiheut­ta­vat häiriöitä, ehkä suhteessa opis­ke­li­joi­hin, opet­ta­jiin tai työelä­mään. Heik­ki­län (2018) mukaan näiden poik­kea­mien hyödyn­tä­mi­nen muutok­sen toteut­ta­mi­sessa edel­lyt­tää erilais­ten näkö­kul­mien tunnis­ta­mista ja niiden pohjalta käytä­vää avointa keskus­te­lua. Erilai­sista ajatuk­sista keskus­te­le­mi­nen voi synnyt­tää uusia oival­luk­sia. Heik­kilä rohkai­see kokei­lui­hin ja tutki­vaan otteeseen.

Heik­ki­län ajatuk­sia peila­ten voidaan ajatella, että sekä työyh­teisö että opetus­suun­ni­tel­man toteu­tus kehit­ty­vät sitä mukaa kun kokei­lemme uusia toteu­tus­ta­poja, tunnis­tamme mahdol­li­sia häiriöitä, ja käymme avointa ja luovaa vuoro­pu­he­lua erilai­sista näkö­kul­mista. Nykyi­sin puhu­taan paljon itseoh­jau­tu­vuu­desta ja yhteis- tai yhtei­sö­oh­jau­tu­vuu­desta. Opet­ta­jan työ edel­lyt­tää vahvaa itseoh­jau­tu­vuutta. Yksit­täis­ten opin­to­jak­so­jen suun­nit­te­lusta siir­ty­mi­nen kohti koko­nai­suu­den suun­nit­te­lua edel­lyt­tää sen sijaan vahvaa yhtei­sö­oh­jau­tu­vuutta. On koros­tettu, että itseoh­jau­tu­vuus tai yhtei­sö­oh­jau­tu­vuus on erityi­sen tärkeää, kun toimin­taym­pä­ristö muuttuu nopeasti ja työyh­tei­söön kuuluu paljon asian­tun­ti­joita (Martela 2021). Tämä koskee myös ammattikorkeakoulua.

Moni­mut­kais­tu­vassa työelä­mässä tarvi­taan lisäksi kette­rää kehit­tä­mistä ja kokei­lu­kult­tuu­ria. Sokossa on tehty ajan myötä paljon kehit­tä­mistä ja kokeiltu rohkeasti uusia asioita. Muuta­man viime vuoden aikana työyh­tei­sömme on uusiu­tu­nut lyhyen aika­vä­lin sisällä hyvin voimak­kaasti. Eläk­keelle jäämi­siä on ollut paljon ja työyh­tei­sön koko on kasva­nut. Tämä on työyh­tei­sölle sekä riski että mahdol­li­suus. On tärkeää tunnis­taa työyh­tei­sössä oleva poten­ti­aali (erilai­suus) ja saada se yhtei­seen käyt­töön. Yksi viimei­sim­män opetus­suun­ni­tel­ma­uu­dis­tuk­sen tavoit­teista oli vahvis­taa työyh­tei­söi­den siir­ty­mistä yksin­työs­ken­te­lystä kohti vahvem­paa yhteis­työtä. Moduu­lia­jat­te­luun siir­ty­mi­nen tukee tämän tavoit­teen saavut­ta­mista. Rinne (2021, 13) toteaa, että “ne orga­ni­saa­tiot, jotka saavat ihmiset kukois­ta­maan ja toimi­maan hyvin yhteen, menes­ty­vät”. Rinteen mukaan menes­ty­mi­sen elineh­toja ovat rohkeus ja psyko­lo­gi­nen turval­li­suus. Lopuksi voidaan­kin todeta, että opetus­suun­ni­tel­man uudis­tus ei haasta vain peda­go­gista ajat­te­lua, vaan se haastaa työyh­tei­sön kokonaisvaltaisesti.


Kirjoit­ta­jat:

Tiina Maara­nen, opet­taja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Heli Makko­nen, yliopet­taja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Tuomas Lappa­lai­nen, koulu­tus­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteitä:

Heik­kilä, J-P. 2018. Jatkuva muut­tu­mi­nen orga­ni­soi­tu­mi­sen taitona. Teok­sessa R. Puutio & J-P. Heik­kilä (2018). Orga­ni­saa­tio proses­sina – muodon­muu­tok­sen konsul­tointi. Meta­noia Insti­tuutti, 222-238.

Martela, F. 2021. Itseoh­jau­tu­vuus on yhtei­sö­oh­jau­tu­vuutta – ja sen lupaus on suuri. Teok­sessa M. Gamrasni (toim.) 2021. Matkao­pas yhtei­sö­oh­jau­tu­vuu­teen. Haaga-Helia ammat­ti­kor­kea­koulu. https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2021-04/matkaopas2.pdf

Rinne, N. 2021. Rohkea orga­ni­saa­tio. Turval­li­nen työyh­teisö menes­tyy. Helsinki: Alma Talent.

SOAMK, Suomen ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen sosi­aa­lia­lan koulu­tuk­sen verkosto. 2016.Sosionomi (AMK) kompe­tens­sit.  https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/sosiaalialan-tutkinnot-ja-kompetenssit/

Arene 2022. Suosi­tus ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen yhtei­sistä kompe­tens­seista ja niiden sovel­ta­mi­sesta.  https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572

Artik­ke­li­kuva: Ann H