Categories
Artikkelit Pulssi Osaamisella elinvoimaa Muut

Otsakorven säätiö on tärkeä kumppani Karelian toiminnan kehittämisessä

William ja Ester Otsakorven Säätiö on tärkeä Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun yhteis­työ­kumppani ja rahoittaja. Säätiö edistää ja tukee Kymen­laakson sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella koulu­tusta ja yritys­toi­mintaa monipuo­li­sesti. Säätiö jakaa vuosittain apurahoja Karelian opiske­li­joille ja henki­lö­kun­nalle ulkomaan vaihtoihin ja harjoit­te­luihin sekä opinnäy­te­töihin. Lisäksi säätiö rahoittaa kehit­tä­mis­hank­keita tietyissä, valituissa teemoissa kuten työelä­mäyh­teistyö, työllis­ty­misen edistä­minen ja uudet ideat kansain­vä­lis­ty­miseen. Säätiö on tukenut myös Karelian henki­löstön väitös­kir­ja­tut­ki­musta sekä lahjoit­tanut rahoi­tusta uusien yliopet­ta­ja­teh­tävien perus­ta­miseen. Yhteistyö säätiön kanssa on vuoro­vai­kut­teista, joustavaa ja mutkatonta.

Säätiön tavoit­teena on tukea toiminta-alueensa opiske­li­joita sekä sellaisia kehit­tä­mis­hank­keita, joilla saadaan aikaan nimenomaan opiske­li­joita hyödyt­täviä uudis­tuksia. Kareliassa on kehitetty säätiön tuella pitkä­kes­toi­sesti mm. opiske­li­jay­rit­tä­jyyttä, Draft-konseptia, opiske­li­joiden työelä­mäyh­teyksiä sekä opinnäy­tetyö-, harjoittelu- ja uraohjausta.

Koulu­tusten uudis­tu­mista ja profi­loi­tu­mista säätiö on tukenut rahoit­ta­malla pitkä­kes­toi­sesti yliopet­ta­ja­teh­täviä ikäosaa­miseen, yrittä­jyyteen ja ICT-koulu­tukseen liittyen.

Säätiön toimin­nan­johtaja Mari Obeng oli Karelian vieraana 16.-20.1.2023 tutus­tu­massa Karelian toimintaan ja kehitet­tyihin toimin­ta­mal­leihin. Tässä artik­ke­lissa Mari kertoo kokemuk­sistaan ja näkemyk­sistään vierai­lu­viikon aikana.

Kokemuksia Karelian vierailuviikosta

Ensin­näkin tuhannet kiitokset, että sain viikoksi tulla tutus­tumaan Kareliaan. Oli helppoa tulla paikalle, kun kaikki oli valmiiksi järjes­tetty. Sopivasti sattui henki­lö­kunnan pereh­dy­tyskin heti maanantai-aamuksi. Vähän veikkailin, että se oli yksin minua varten, mutta en se ollut vain minä – oli siellä onneksi muitakin. Aamulla ensim­mäisenä sain lapun kaulaani ja vihreän hupparin päälleni, joiden myötä solut­tau­tu­minen onnistui lähes täydel­li­sesti. Tosin taisin jäädä hyvin pian kiinni kahden opiske­lijan kysyessä luokkansa sijaintia.

Karelia tuntui työyh­teisönä oikein mukavalta ja leppoi­salta. Löytyi paljon intoa ja innova­tii­vi­suutta, halua palvella niin opiske­li­joita kuin maakunnan tarpeita. Tässä mielessä Karelian strategia on hyvin sisäis­tetty: kestävää elinvoimaa.

Toki isossa organi­saa­tiossa on myös haasteensa. Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen rahoi­tus­pohja tarjoaa haasteita talouden suunnit­te­lulle. Toisaalta se todella kannustaa saamaan opiske­lijat valmis­tumaan, vaikka tulos rahoi­tuk­sessa näkyy aikamoi­sella viiveellä. Hyvän ensim­mäisen oppitunnin tästä sain jo perehdytyksessä.

Toisena mielen­kiin­toisena ja varmas­tikin ikuisena kehitys­koh­teena kaikissa organi­saa­tioissa on sisäinen viestintä. Karelias­sakin pohdittiin miten saada muut koulu­tusalat tietoi­siksi siitä mitä toisella alalla ja hankkeissa tehdään, ettei pyörää tarvitse keksiä uudestaan. Pääsin onnekseni mukaan viestimään heti ensim­mäisenä päivänä henki­lös­tö­ko­kouk­sessa. Olin rehel­li­sesti hämmäs­tynyt sen osanot­ta­ja­mää­rästä. Parhaim­millaan taisi mukana olla 294 osanot­tajaa, ja vain tunteja aiemmin olin saanut kuulla henki­lös­tö­määrän olevan jotakuinkin 330! Vaikka kaikki eivät varmas­tikaan pystyneet täysi­pai­noi­sesti keskit­tymään kokouksen kulkuun koko sen keston ajan, oli silti hämmäs­tyt­tävää huomata niin monen päässeen etänä paikalle.

Kehit­tä­mis­hank­keita ja monimuo­toista oppimista

Kiertelin viikon aikana eri ihmisten kanssa ja pääsin tutus­tumaan Karelian hankkeisiin ja muuhun toimintaan. Osa hankkeista oli entuu­destaan tuttuja, sellaisia joita säätiö on ollut mukana rahoit­ta­massa, osa taas uusia tutta­vuuksia. Osa hankkeista oli jo päätty­neitä ja osa vielä kesken. Kiitokset kaikille, jotka käyttivät aikaansa vääntääkseen minulle rauta­lan­gasta, mitä viime vuosina on Kareliassa tehty.

Viikon kuluessa oli muutamia aiheita, jotka nousivat esille eri puheen­vuo­roissa. Tämä tietysti johtuu osin siitä, että Otsakorven säätiö on rahoit­tanut erityi­sesti tiettyihin teemoihin keskit­tyviä hankkeita. Näitä ovat olleet aiemmin mainit­tujen lisäksi mm. yrittäjyys ja opintojen keskeyt­tä­misen ehkäisy. Puhuttiin paljon jatku­vasta oppimi­sesta, mikro-oppimis­ko­ko­nai­suuk­sista, työelämän tarpeista ja kansain­vä­li­sistä opiske­li­joista. Nämä aiheet lienevät kaikille karelia­lai­sille itses­tään­sel­vyyksiä, mutta minua keskus­telut auttoivat vahvis­tamaan omia käsityk­siäni ja avaamaan silmiäni lisää.

Itselleni avautui jatkuva oppiminen ja laajem­massa mitta­kaa­vassa oppimisen ajatte­lu­tavan muuttu­minen opinto­pis­teistä ja -jaksoista monipuo­li­sem­maksi ja etenkin monimuo­toi­sem­maksi, mitä tukevat uutta oppimista varten raken­netut tulevai­suuden työtilat. Näihin liittyvät mikro-oppimis­ko­ko­nai­suudet, lyhyet yhteen aiheeseen keskit­tyvät koulu­tukset, joilla vastataan työelä­mässä jo oleville eteen tulleisiin tai opiske­li­joille eteen tuleviin haasteisiin.

Ryhmäkuva jossa seitsemän ihmistä seisoo vierekkäin
Vierai­lu­viikon aikana Mari Obeng kohtasi monia karelia­laisia. Vas. yliopettaja Heikki Immonen, hallinnon suunnit­telija Pia Hakulinen, tutkimus- ja kehit­tä­mis­johtaja Anne Ilvonen, Otsakorven säätiön toimin­nan­johtaja Mari Obeng, rehtori Petri Raivo, koulu­tus­pääl­likkö Pilvi Purmonen ja tieto­tuo­tannon asian­tuntija Mikko Penttinen. Kuva: Rauno Jussila.

Lisää kansain­vä­lisiä osaajia maakuntaan

Suomen väestö­haasteet ovat suuria etenkin säätiön toimia­lu­eella. Nykyi­sellään joka kymmenes Pohjois-Karjalan työelä­mässä oleva on Karelian kouluttama. Tulevai­suu­dessa työnte­ki­jöitä ei ole tarpeeksi, vaikka maakunnan aivan jokainen nuori koulu­tet­taisiin ja saataisiin työelämään. Tarvitaan siis koulu­tus­pe­räistä maahan­muuttoa. Sain kuulla, että Kareliasta valmis­tu­neista opiske­li­joista jää 70% maakuntaan ja se on todella hyvä luku. Kv-opiske­li­joiden kohdalla prosent­tiosuus on huomat­ta­vasti pienempi. Alueelle sitou­tu­mista on tuettava heti koulu­tuksen alusta lähtien. Suomen kielen oppiminen (johon on stipen­di­jär­jes­telmä olemassa), harjoit­te­lu­paikan löyty­minen alueelta, osa-aikatyön saaminen, opinnäy­te­työ­paikan löytä­minen ja sitou­tu­minen työelämään Pohjois-Karja­lassa opintojen alusta asti on tärkeää, jos ihmisten halutaan jäävän alueelle.

Opiske­li­jasta yrittäjäksi

Viikon loppu­puo­lella pääsin mukaan seuraamaan Karelian työelämän auditointia. Todella hienoa, että Karelia on lähtenyt mukaan kehit­tämään yhteis­työtä työelämän kanssa tälläkin tavoin. On tärkeää tuoda Karelian toimintaa ja mahdol­li­suuksia entistä paremmin työelämän tietoi­suuteen. Vaikka auditoinnin on tarkoitus antaa palau­tetta auditoi­ta­valle ja toimia toiminnan peilinä, huomattiin, että myös auditoijat oppivat samalla. Tuudon käyttöönkin annettiin pieni opastus auditoinnin lomassa. Ehkä tällä omalta osaltaan saadaan kasva­tettua maakuntaan jäävien valmis­tu­neiden opiske­li­joiden osuutta.

Oma oppitun­tinsa oli perjantain maakun­ta­kierros opiske­li­joiden perus­ta­missa yrityk­sissä. Miten ahkeria ja rohkeita opiske­li­joita ja opettajia Kareliassa onkaan, aivan mahtavia ideoita ja kunnian­himoa! Muista­kaahan käyttää heidän palve­lujaan, ostaa heidän tuotteitaan ja ylläpitää yhteyksiä valmis­tu­mi­senkin jälkeen. Kenties heilläkin on vielä oppimis­tar­peita, tulevai­suu­dessa muille opetet­tavaa ja työtä tarjolla.

Elämä on meille kaikille jatkuvaa oppimista. Itselleni räätä­löidyn mikro-oppimis­ko­ko­nai­suuden sain tammikuun puoli­vä­lissä. Opitun sisäis­tä­minen jatkuu. Kiitokset!


Anne Ilvonen, tutkimus- ja kehit­tä­mis­johtaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Mari Obeng, toimin­nan­johtaja, William ja Ester Otsakorven Säätiö sr