Taus­ta­data näky­väksi visua­li­soin­nin avulla

Karelia-amk:n Kommu­ni­koiva Energia- hank­keen järjes­tä­män Läpi­nä­ky­vää vastuul­li­suus­vies­tin­tää -koulu­tus­sar­jan kolman­nen osan teemana 1.3.2023 oli vies­tin­nän visua­li­sointi. Koulu­tus­ker­ralla tutus­tut­tiin tiedon visua­li­soin­nin perus­tei­siin (mm. info­gra­fiikka, infoa­ni­maa­tiot) ja nähtiin moni­puo­li­sia esimerk­kejä yritys­ten ja julki­sen sekto­rin vastuul­li­suus­vies­tin­nästä. Koulut­ta­jana toimi­vat infor­maa­tio­muo­toi­lija, koulut­taja Juuso Koponen ja asia­kas­vas­taava Lotta Vaija visu­aa­li­sen vies­tin­nän toimisto Keksi Agencysta. Päivän teeman pohjusti Karelia-amk:n median lehtori Aarno Savolainen.

Onnis­tu­nut visua­li­sointi syntyy tark­kaan mieti­tystä tarpeesta

Lotta Vaija esit­teli visu­aa­li­sen vies­tin­nän toteut­ta­mista projek­ti­joh­ta­mi­sen näkö­kul­masta. Vaija kerto casesta, jossa toteu­tet­tiin 1,5 minuu­tin animaa­tio­vi­deo Metsä Grou­pille. Esityk­sessä kerrot­tiin, miten prosessi eteni sekä vies­tin­täy­ri­tyk­sen että asiak­kaan näkö­kul­masta aloi­tus­pa­la­ve­rista käsi­kir­joi­tus­vai­hee­seen ja valmii­seen videoon.

Keksillä on käytös­sään kolmen pala­ve­rin mene­telmä, jossa ensin kartoi­te­taan asiak­kaalta oleel­li­set tiedot, kuten budjetti, kohde­ryhmä ja animaa­tion kesto. Tämän jälkeen Keksi toteut­taa 5-10 käsi­kir­joi­tus­luon­nosta, joita laati­vat eri alojen osaajat. Asiakas kommen­toi käsi­kir­joi­tuk­sia, joista vali­taan parhaat palat. Vaija korosti esityk­ses­sään hyvän pohja­työn tärkeyttä ennen animoin­tia, koska animointi on projek­tin kallein vaihe, ja virheitä ja uudel­lee­na­ni­moin­tia halu­taan välttää. Animaa­tio­vi­deossa oleel­lista on, että kuva­ker­ronta tukee puhut­tua tekstiä ja toisin päin. Toisaalta visu­aa­li­silla elemen­teillä voi myös esittää jotain sellaista, mitä teksti tai puhe ei esitä. Lopul­li­sessa videossa jokai­nen sana ja kuva on tark­kaan harkittu.

Vaija esit­teli myös Metsä Fibrelle tehtyä digi­taa­lista vuosi­kat­sausta. Digi­taa­li­sen version etuina ovat helppo päivi­tet­tä­vyys, sisäl­lön moni­puo­li­suus, kuten kuva, videot ja inte­rak­tii­vi­set taulu­kot. Käyt­täjä voi itse vuosi­ker­to­musta sela­tes­saan valita mihin tietoi­hin haluaa tutus­tua tarkem­min.  Digi­taa­li­sesta vuosi­ker­to­muk­sesta on myös helppo linkit­tää sisäl­töä muualle, kuten verk­ko­si­vuille ja someen.

Lotta Vaija jakoi esityk­sensä lopuksi näke­myk­siä vastuul­li­sesta kilpai­lu­tuk­sesta.  Kilpai­lu­tuk­sessa pitäisi ottaa huomioon hinnan ja laadun suhde, mutta vali­tet­ta­van usein hinta menee kaik­kien muiden ominai­suuk­sien edelle.

Visua­li­sointi nostaa taus­talla olevan tiedon esiin

Juuso Koponen kertoi omassa osuu­des­saan infor­maa­tio­muo­toi­lun perus­teista. Koponen aloitti esitel­mänsä esit­te­le­mällä mihin tiedon visua­li­soin­tia käyte­tään ja mitkä ovat sen tärkeim­piä ominai­suuk­sia. Visua­li­soin­nilla pyri­tään saamaan tieto luki­jalle helposti luet­ta­vassa ja ymmär­ret­tä­vässä muodossa. Toisin sanoen visua­li­soin­nilla pyri­tään nosta­maan taus­talla oleva data esiin. Visua­li­soin­nin toteu­tus riippuu myös käyt­tö­koh­teista: esimer­kiksi uuti­sessa tiedon pitää olla nopeasti ymmär­ret­tä­vää, kun taas verk­ko­si­vulla tieto voi olla moni­puo­li­sempi ja inte­rak­tii­vi­nen koko­nai­suus, jota lukija voi rauhassa tutkia.

Esimerk­kejä Koponen & Hildé­nin toteut­ta­mista infografiikoista.

Visua­li­soin­nissa luodaan usein vertai­lua­se­tel­mia ja tämän takia on tunnis­tet­tava visua­li­soin­nin kohteelle paras visu­aa­li­nen järjes­telmä. Visu­aa­li­sen järjes­tel­män tavoit­teena on saada datan raken­teet näky­väksi. Tilas­toja visua­li­soi­dessa vodaan esim. pohtia toimiiko järjes­tyk­senä parhai­ten koko, paikka tai aakkos­jär­jes­tys. Koponen esit­teli visua­li­soin­nin perus­tyyp­pejä, kuten diagram­meja, jotka ovat suuri­malle osalle tuttuja ja helposti luet­ta­via. Koulu­tuk­sessa kuul­tiin myös visua­li­soin­nin perus­työ­ka­luista. Koponen korosti lopuksi, että visua­li­soin­nin tekijän pitää ymmär­tää itse taus­talla oleva data, muuten visua­li­soin­nista tuskin tulee ymmärrettävää. 


Kirjoit­ta­jat:

Alma Pohjo­nen, projek­ti­työn­te­kijä, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kaisa Varis, tieto­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­kuva: rawpixel.com on Freepik