Uusien tuotteiden ja palveluiden luominen ei ole läpihuutojuttu vaan usein vuosien mittainen prosessi. Matka ensimmäisestä ideasta varsinaiseksi laajemmille markkinoille lähteväksi tuotteeksi voi olla kivinen ja kasvua tuottamaton tie, ellei tuote tai palvelu lähtökohtaisesti vastaa käyttäjien aitoja tarpeita. Siksi käyttäjälähtöinen suunnittelu ja kehittäminen tulisi olla läpileikkaava periaate koko tuotekehitysprosessin ajan. Tässä artikkelissa kerrotaan kokeilusta, jossa kartoitettiin hoitohenkilökunnan käyttäjäkokemuksia Hoivatuoli Soljusta ikäihmisten hoivapalvelussa.
Hoivatuoli Solju on suunniteltu hoivaa tarvitseville ihmisille, joiden hyvä arki rakentuu turvallisuudesta, päiviä rytmittävästä toimeliaisuudesta ja asuinympäristön esteettisyydestä. Soljun suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu myös hoiva-alan ammattilaiset, joille työturvallisuus ja päivittäisten askareiden sujuvoittaminen on tärkeää. (Romuritari 2025.) Käyttäjäkokemuksien kartoittaminen Hoivatuoli Soljun käytöstä aidossa asiakasympäristössä toteutettiin osana Inno Pohjois-Karjala – sote- ja hyvinvointialan kestävät palvelut ja innovaatiot – ryhmähanketta, jonka tarkoituksena on tukea pohjoiskarjalaisia yrityksiä käyttäjälähtöisten ratkaisujen kehittämisessä sekä tarjota alusta myös uusien innovaatioiden yhteiskehittämiseen. Hankkeen aikana tehtävissä kokeiluissa voidaan testata jo valmista tuotetta aidossa toimintaympäristössä loppukäyttäjien kanssa tai täsmentää vasta ideointivaiheessa olevaa ratkaisua esim. opiskelijoiden ja ammattilaisten kanssa.
Yhteistyö Suomen Hoivatuolin kanssa alkoi jo hankkeen valmisteluvaiheessa, kun pohdittiin, millaisia tarpeita paikallisilla yrityksillä voisi tuotekehityksen tukemiseksi olla. Tarvekartoituksessa syksyllä 2024 syntyi idea kerätä tarkempaa tietoa Hoivatuoli Soljun käyttökokemuksista ikäihmisten hoivapalveluissa sekä hyödyistä erityisesti hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Hoivatuoli oli jo ollut käytössä Kontiolahdella ympärivuorokautista hoivapalvelua tarjoavalla Ehtookodeilla, jossa käyttäjäkokemusten keruuta oli luontevaa lähteä toteuttamaan.
Hankkeen tavoitteiden mukaisesti kokeiluun integroitiin opiskelijayhteistyötä. Kokeiluun saatiin mukaan Itä-Suomen yliopiston maisterivaiheen opiskelija kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksesta (kuva 1). Opiskelija toteutti Inno Pohjois-Karjala -hankkeessa soveltavan harjoittelun osana aikuisopettajan pedagogisia opintoja. Harjoittelijan rooli oli suunnitella ja toteuttaa käyttäjäkokemuksiin liittyvät haastattelut, analysoida tulokset ja kirjoittaa raportti Suomen Hoivatuolille sekä olla mukana kirjoittamassa tätä julkaisua.
Käyttäjä- tai asiakaslähtöisellä kehittämisellä kohti laadukkaampaa tuotetta
Käyttäjälähtöisyys on lähestymistapa, jossa korostuu tuotteen tai palvelun loppukäyttäjien tarpeiden, odotusten ja tavoitteiden rooli jo suunnitteluvaiheen alusta saakka (Wan 2024). Käyttäjäkokemuksilla puolestaan tarkoitetaan tunteita ja reaktioita, jotka kohdistuvat jonkin tietyn tuotteen käyttämiseen. Käyttäjäkokemukseen osaltaan vaikuttaa tuotteen käyttäjän subjektiiviset mieltymykset, psyykkiset ja fyysiset reaktiot sekä havainnot, jotka kaikki osaltaan näyttäytyvät kokemuksissa tilannesidonnaisena (Tieteen termipankki 2023). Käyttäjäkokemuksia selvittäessä onkin tärkeää huomioida etenkin yksilöiden subjektiivisten kokemusten merkitys, mutta yhtä lailla ymmärtää myös se, kuinka kokemukset voivat olla kollektiivisesti yhdistäviä ja tunnistettavia yhteisöissä (Toikkanen & Virtanen 2018). Kokemukset pohjautuvat yksilöiden omaan tulkintaan, eikä niitä voida täten pitää erehtymättömänä totuutena (Kähkönen 2018).
Asiakaslähtöisessä kehittämisessä pyrkimyksenä on osallistaa asiakkaat kehitysprosessiin mukaan. Tällöin asiakasta pidetään organisaatiolle tärkeänä resurssina. Asiakaslähtöisyys terminä kuvaa organisaation kykynä ennakoida, oppia ja reagoida asiakkaidensa tarpeisiin arvoa tuottavilla tuotteilla ja palveluilla. (Puustinen & Saarijärvi 2020.) Tuotekehityksen eri vaiheissa kehitettävää tuotetta testautetaan esimerkiksi pilottiasiakkailla, joilta voidaan saada uusia kehittämisen ideoita tai vahvistusta jo olemassa oleville ratkaisuille. Tuotteen prototyypin avulla voidaan arvioida tuotteen laatua ja ominaisuuksia ja saada apua sopivimpiin materiaaleihin ja valmistustapaan. Prototyypin avulla voidaan varmistua myös esimerkiksi tuotteen toimivuudesta ja kestävyydestä, designin onnistumisesta tai määräysten mukaisuudesta. (Suomi.fi 2021.)
Oli sitten kyse käyttäjä- tai asiakaslähtöisestä kehittämisestä, tuotekehityksestä tai testaamisesta on tärkeää muistaa asiakas, joka voi olla tuotteesta riippuen esimerkiksi sote-palveluita käyttävä kansalainen tai sote-ammattilainen ja joskus tuotteen loppukäyttäjiä ovat molemmat. Jo idean innovointivaiheessa tuotetta käyttävä loppukäyttäjäasiakas tulisi pitää suunnittelun keskiössä. Tässä Inno Pohjois-Karjala -hankkeen kokeilussa kiinnostuksen kohteena oli Hoivatuoli Soljun käyttökokemukset Ehtookotien arjessa työntekijöiden kokemana, mutta yhtä lailla haluttiin selvittää, millaista hyötyä tuotteen käytöstä oli asiakkaan toimintakyvyn tukemiseen (kuva 2).
Rautatuolista muotoutui monen toiminnallisuuden tuoli
Hoivatuoli Soljun alkuperäinen tarve ja idea kehittää asiakasystävällisempi tuoli on aikanaan tullut suoraan sote-alan kentältä. Solju onkin varsin erinomainen esimerkki käyttäjälähtöisen kehittämisen ja suunnittelun hyödyntämisestä uuden innovaation luomisessa ja myös tuotteen myöhemmissä kehittämisvaiheissa.
Suomen Hoivatuoli on vuonna 2022 perustettu aputoiminimi yritykselle Romuritari Oy. Alun perin vuonna 2007 perustettu yritys keskitti toimintansa antiikin pariin, mutta vuonna 2015 aloitettu yhteistyö yksityisen pohjoiskarjalaisen hoivakodin kanssa ja sieltä saadut toiveet ja palautteet saivat aikaan yrittäjille Marko ja Katri Kososelle inspiraation kehitellä hoivakodin työntekijöiden arkea helpottava ratkaisu. Tämän pohjalta vuonna 2020 alkoi kehitysprojekti, jonka lopputuloksena vuonna 2023 markkinoille lanseerattiin Hoivatuoli Solju. Jo tuolin suunnittelun alkuvaiheessa pyrittiin löytämään sellaiset elementit, joiden avulla saataisiin tuettua ja helpotettua hoitajien ergonomiaa, arjen askareiden sujuvuutta, hygieenisyyttä, kestävyyttä sekä etenkin ruokailun ja lyhyiden siirtymien helpotusta. Myös kodinomainen estetiikka huomioitiin suunnittelussa. (Kosonen 2025.)
Tuotteen kehityksen alkuvaiheessa hoivatuolissa hyödynnettiin materiaaleina puuta ja metallia, sillä nämä olivat käytännön kokeilujen yhteydessä todettu sopiviksi (kuva 3). Projektiin mukaan hypännyt teollinen muotoilija Heikki Koivurova totesi kuitenkin prosessin edetessä, että materiaali tulee vaihtaa aiemmin hyväksi todetuista puusta ja metallista muoviin. Vuoden 2021 loppupuolella ensimmäinen prototyyppi saatiin valmiiksi ja seuraavan vuoden alussa prototyyppiä päästiinkin testaamaan todelliseen hoivakotiympäristöön. Vuonna 2023 ensimmäiset valmiit tuolit pääsivät käyttöön, tuolia kehitetään edelleen jatkuvasti käyttäjäkokemusten pohjalta. Hoivatuoli Soljua on valmistettu vuodesta 2022 asti Iisalmella Inora Oy:ssä. (Kosonen 2025.)
Tuotteen käyttäjäkokemusten kartoittamisen prosessi
Seuraavaksi kuvaamme Hoivatuoli Soljun käyttökokemusten tiedonkeruuprosessin, joka toteutettiin talvella 2025 (Kuva 4). Tiedonkeruutarpeiden pohdinta alkoi tammikuussa 2025 yhteistyössä Suomen Hoivatuolin kanssa, minkä pohjalta harjoittelija suunnitteli haastattelukysymykset. Tietoa Hoivatuoli Soljun käytöstä haluttiin kerätä työntekijöiden haastattelujen avulla, koska sillä tavalla ajateltiin saatavan tarkempaa tietoa kuin esimerkiksi kyselylomakkeella. Käyttäjäkokemukset kerättiin yhden työvuoron aikana Ehtookotien työntekijöiltä hyödyntäen puolistrukturoitua haastattelumenetelmää. Työntekijät osallistuivat vapaaehtoisesti ja satunnaisesti valittuina yksilöhaastatteluihin, jotka toteutettiin paikan päällä rauhallisessa ja yksityisessä tilassa. Koulutustaustaltaan he olivat lähi- ja sairaanhoitajia tai hoitoalan opiskelijoita.
Haastatteluissa nousi korostetusti esiin se, kuinka työntekijät kokevat Soljun hyödyntämisen omassa työssään hyödyllisenä elementtinä. Työntekijät kertoivat, että Soljun käyttömekanismin opetteleminen ja sen tehokas hyödyntäminen päivittäisessä työssä on helppoa ja yksinkertaista. Lisäksi työntekijät pitivät erityisen hyödyllisenä Soljun helppoa puhtaana pitoa. Ergonomiaan liittyvät ulottuvuudet nousivat myös esiin haastatteluissa. Työntekijät kuvasivat esimerkiksi sitä, kuinka Soljun korkeus on selälle ergonominen sekä kuinka se helpottaa ja sujuvoittaa asiakkaiden siirtämistä paikasta toiseen. Mielenkiintoinen havainto haastatteluissa oli myös Soljun hyödyntäminen asiakkaiden ”varjostimena”. Tämä kuvasi tilannetta, jossa rollaattoria käyttävän asiakkaan perässä kävellään Soljun kanssa, ja mikäli asiakas ei enää jaksa kävellä omin avuin, voi hän istahtaa tuolille istumaan.
Haastattelujen tulokset käytiin läpi yhdessä Suomen Hoivatuolin yrittäjien kanssa helmikuussa 2025. Aineistosta nousi esille muutamia kehitysideoita, joita yritys voi jatkossa hyödyntää Soljun jatkokehittämisessä. Yrittäjät Marko ja Katri Kosonen kokivat arvokkaana ulkopuolisen tahon keräämät käyttäjäkokemukset, joita he voivat käyttää kertoessaan tuotteen hyödyistä sote-palveluissa. He olivat erittäin tyytyväisiä haastatteluiden tuloksiin ja kokivat ne merkitykselliseksi Soljun kehittämistä varten. Jo aiemmin esiin nousseet hyödyt kuten tuolin käytön helppous vahvistuivat entisestään. Myös termi ”varjostaminen” oli tulevaisuutta ajatellen hyvä oivallus, sillä vaikka asia oli jo tuttu, ei oikeaa termiä tähän ollut vielä löydetty.
Kokeilun anti
Inno Pohjois-Karjala -hankkeen näkökulmasta kokeilu oli antoisa ja yhteistyö Suomen Hoivatuolin, Ehtookotien sekä harjoittelua tekevän opiskelijan kanssa sujui hyvin. Opiskelijan ja hanketyöntekijöiden välinen työnjako ja tiimityö toimi joustavasti. Kokeilussa pääsimme oppimaan ja testaamaan sitä, miten käyttäjäkokemusten kartoittaminen kannattaisi käytännössä toteuttaa. Tässä muodossa toteutettuna prosessi oli meillekin hanketyöntekijöinä uusi. Harjoittelijan vahva tutkimuslähtöinen ote tuki tiedonkeruuprosessin luotettavuutta. Lisäksi opimme paljon uutta tuotekehityksestä ja sen eri vaiheista sekä yritysten tarpeista. Meille vahvistui myös jo aiempi käsityksemme, että oppilaitosten ja yritysten monipuolinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta voisi tuoda lisää vetovoimaa ja kasvua sote- ja hyvinvointialalle.
Lopuksi vielä harjoittelija Inka Falin terveiset soveltavan harjoittelun kokemuksista Inno Pohjois-Karjala -hankkeessa:
”Näin harjoittelijan näkökulmasta oli äärimmäisen mielenkiintoista päästä tutustumaan hankemaailmaan ja siellä työskentelyyn. Vaikka osallistuinkin ainoastaan tähän yhteen osaan koko hankkeesta, koin kuitenkin oppineeni ja ymmärtäneeni sen, millaisia ominaisuuksia sekä taitoja hanketyöskentely edellyttää. Itseohjautuvuus on etenkin sellainen ominaisuus, joka tämän harjoittelun aikana on noussut merkittäväksi, ja koenkin tämän kokemuksen kehittäneen omaa itseohjautuvuuttani. Koen myös oppineeni ja vahvistaneeni tiimityöskentelytaitojani sekä aikataulutukseen liittyviä taitoja. Kumpaakin edellä mainittua on päässyt harjoittelemaan läpi tämän harjoittelun, ja koen oppineeni niiden merkityksen hanketyöskentelyssä.”
Yhteistyö Suomen Hoivatuolin kanssa jatkuu vielä oppilaitosyhteistyönä, sillä Solju hoivatuoli jäi kevään 2025 ajaksi hoitotyön ergonomian opetuskäyttökokeiluun Karelia-ammattikorkeakouluun. Teemme monipuolista ja käytännönläheistä yhteistyötä jatkossakin pohjoiskarjalaisten yritysten sekä erilaisten kehittäjien ja innovaattoreiden kanssa kanssa, joten ota rohkeasti yhteyttä!
Kirjoittajat:
Inka Fali, kasvatustieteen opiskelija, UEF
Suvi Leppänen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jaana Kurki, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
INNO Pohjois-Karjala – sote- ja hyvinvointialan kestävät palvelut ja innovaatiot -ryhmähankkeen toteuttajat ovat Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria ja Joensuun kaupunki. Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2024 – 31.12.2026. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Koko ryhmähankkeen budjetti on 624 181, josta tuen osuus on enintään 468 136. Lisätietoja hankkeesta ja yhteistyömahdollisuuksista: Jaana Kurki, projektipäällikkö, [email protected].
