Biohiili on noussut viime aikoina yhdeksi mielenkiintoisimmista hiilensidontaratkaisuista. Monet sertifioidut päästövähennysyksiköitä tarjoavat toimijat ovatkin luoneet todennusmenetelmiä, joilla biohiilen tuotannon ja käytön yhteisvaikutuksen päästövähenemä voidaan määrittää. Biohiili on pelkkien hiilensidontaominaisuuksien lisäksi kykenevä myös moneen muuhun. Biohiilelle tutkitaan erilaisia sovelluksia esimerkiksi metallurgiassa korvaamaan fossiilista koksia, biohiilen toimivuutta suodatusmateriaalina ravinnepitoisille vesille sekä biopohjaisten materiaalien (ml. biohiili) yhdistämismahdollisuuksia akkumateriaaleihin.
Tutkimuksella arvonlisää biohiilelle
Biohiilen arvolisää ja korkeampaa jalostusarvoa tavoiteltaessa tuotantoketjun ja biohiilen ominaisuuksien muokkaaminen korostuu. Biohiilen fabrikoinnilla tarkoitetaan fyysisten ominaisuuksien muokkausta mekaanisin keinoin vastaamaan käyttökohteen tarpeita. Biohiilen funktionalisoinnilla tuotetaan vastaavasti ominaisuuksia, joita ei pelkällä fabrikoinnilla saada aikaan. Tällä hetkellä biohiilitutkimus ja kiinnostavimmat sovellukset liittyvät funktionalisointimenetelmien kehitykseen ja sitä kautta avautuviin uusiin sovelluskohteisiin. Sinällään perinteiseen biojalostusprosessiin on siis saatu uutta pöhinää ja säpinää korkeamman jalostusarvon tuotteita tavoiteltaessa. Tämä biohiilisäpinä on havaittavissa etenkin Pohjois-Karjalassa, jossa biohiilisektorin toimijoita on poikkeuksellisen paljon.
Vahvaa yritystoimintaa
Pohjois-Karjalasta on muodostunut biohiilen tuotannon ja tutkimuksen kärkialue kansainvälisestikin tarkasteltuna. Joensuu Biocoal Oy:n tuotantolaitos Iiksenvaaralla integroituna Savon Voiman CHP-laitokseen tulee olemaan yksi suurimmista biohiilen tuottajista Euroopassa. Karelia-amk:n opiskelijakaksikon käynnistämä start-up, Uurossa toimiva Karelian Paju Oy, on noussut tunnustetuksi toimijaksi huippulaatuisen ja eri palakokoihin seulotun hiilen kautta. Hiil Oy:n Kontiorannan laitoksella muodostuu biohiiltä sivutuotteena. Novactor Oy Ilomantsissa valmistaa aktiivihiiltä myös biohiilestä. Lisäksi biohiiliyhtiö Puhi Oy:llä on juuret Pohjois-Karjalassa.
Biohiilisektorin kehittämistehtäviin osallistuu hankkeiden ja maksullisen palvelutoiminnan kautta Karelia-amk:n lisäksi muun muassa UEF, Luke, Business Joensuu ja Suomen ympäristökeskus Syke. Lisäksi Oulun Yliopisto on mukana maakunnassa toteutettavassa BlackGreen -hankkeessa, jota LUKE koordinoi.
Biohiilisektorin tulevaisuus näyttää lupaavalta Pohjois-Karjalassa. Meillä on maakunnassa kehityshaluisia ja riittävän erilaisia yrityksiä, sekä toisaalta sopivat tki- ja koulutustoimijat. Toimialan merkittävyys on tunnistettu niin tutkimus- yritys- kuin rahoitustoimijoiden osalta. Alan tutkimus- ja kehitystarpeet ovat vauhdittaneet myös Karelian tutkimusympäristöjen kehittämistä palvelemaan alan yrityksiä. Innokaupunki 2-toteutuksen rinnakkaisena toimena Karelia-ammattikorkeakoulu on investoinut EU:n osarahoittamana (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto) säädettävään hidas-pyrolyysilaitteistoon, jonka käyttöönotto on tapahtunut toukokuussa 2025.
Karelian biohiilletyslaitteiston ja muiden paikallisten TKI-infrojen palvelujen tuotteistamista vertaisarvioitiin VTT:n järjestämässä Innoverkostojen tapaamisessa Jyväskylässä 03.04.2025. Karelialla on partnereidensa kanssa erinomaiset eväät tukea biohiilisektorin edelleen kehittymistä Joensuun seudulla.
Pöhinä näkyviin myös kansainvälisille vierailijaryhmille
Karelia-ammattikorkeakoulun biohiilletyslaitteisto tarjoaa myös erinomaisen koulutus- ja esittely-ympäristön vierailijoille. Laitteiston toteutustapa avattavine sivuseinineen sekä lähiverkon kautta tapahtuva laitteiston ohjaus luo immersiivisen kokemuksen biohiilletyksestä. Tuotantoa pääsee seuramaan läheltä turvallisesti ja vierailijat saavat ottaa tuotannon aikaisia biohiilimaistiaisia kotiin vietäväksi.
Laitteiston liikuteltavuus mahdollistaa sen esittelyn myös tiukalla aikataululla toteutettujen seminaaripäivien väliohjelmana kampuksilla. Laitteiston monipuolisten säätömahdollisuuksien ja funktionalisointioptioiden avulla voidaan toteuttaa ja kertoa Pohjois-Karjalan alueen biohiilisovelluksista ja kylvää yhteistyön ituja monialaisesti.
Laitteiston pääasiallinen sijainti muiden biohiilitoimijoiden yhteydessä tarjoaa vierailijaryhmille monikerroksisen biohiilikokemuksen ja toimii esimerkkinä Joensuun alueella yritysten ja TKI-organisaatioiden hedelmällisestä yhteistyöstä.
Kirjoittaja:
Markus Hirvonen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu