Karelia-ammattikorkeakoulun rakennustekniikan ja talotekniikan koulutuksissa tehtiin opinnäytetyökysely koulutuksista valmistuneille opiskelijoille keväällä 2025. Kyselyllä haluttiin saada tietoa erityisesti opinnäytetyöprosessin aloitusajankohdasta, kestosta sekä mahdollisista haasteista ja kehittämistarpeista opinnäytetyön tekemisen aikana. Lisäksi haluttiin palautetta opinnäytetyön ohjauksesta. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty koulutusten opetussuunnitelmien väliarvioinnin yhteydessä käynnistetyssä opinnäytetyöprosessin kehittämisessä.
Ensimmäisessä vaiheessa kysely lähetettiin 22 rakennus- ja talotekniikan opiskelijalle, jotka olivat valmistuneet syksyllä 2024. Kyselyä jaettiin myös keväällä 2025 valmistuville rakennus- ja talotekniikan opiskelijoille ja se tullaan lähettämään vielä kootusti kaikille keväällä valmistuneille opiskelijoille kesäkuussa 2025. Kokonaisuudessaan kyselyyn on tähän mennessä vastannut kolmetoista valmistunutta opiskelijaa, joista yhdeksän rakennustekniikasta ja neljä talotekniikasta. Vastaajista kymmenen oli päiväopiskelijoita ja kolme monimuoto-opiskelijaa, jotka kaikki olivat rakennustekniikasta. Tässä artikkelissa käydään läpi kyselyn tuloksia.
Opinnäytetyön aloittaminen ja prosessin kesto
Ensimmäiseksi kyselyssä kysyttiin, milloin vastaajat olivat aloittaneet opinnäytetyön tekemisen, ja mikä olisi vastaajien mielestä paras ajankohta aloittaa opinnäytetyö. Kyselyn perusteella aloitusajankohdassa oli jonkin verran vaihtelua vastaajien välillä. Vastaajista viisi oli aloittanut opinnäytetyön tekemisen 3. opiskeluvuoden syksyllä, kaksi 3. vuoden keväällä, kolme 4. vuoden syksyllä ja kolme 4. vuoden keväällä. Yksi oli aloittanut työn 6. vuoden keväällä. Kysyttäessä parasta ajankohtaa opinnäytetyön aloitukselle lähes puolet vastaajista piti 3. vuoden kevättä parhaana ajankohtana.
Ennen kyselyn tekemistä oletettiin, että opinnäytetyön aloittaminen on haastavaa. Tulokset kuitenkin osoittivat, etteivät vastaajat koe aloittamisen olleen erityisen vaikeaa. Kahdeksan vastaajan mielestä opinnäytetyön aloittaminen oli helppoa, neljän mielestä ei helppoa eikä vaikeaa ja yhden mielestä vaikeaa. Erittäin vaikeaa tai erittäin helppoa se ei ollut kenenkään mielestä. Vastaajien mielestä työn aloittamista olisi kuitenkin helpottanut, jos opinnäytetyön aihetta olisi alkanut pohtimaan jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen tai jos olisi järjestetty ”opparikurssi” heti neljännen vuoden alussa syksyllä, jossa olisi käyty koko opinnäytetyö prosessi läpi. Yhdelle vastaajalle aloittaminen oli ollut helppoa, mutta muun elämän tuomien keskeytysten jälkeen uudelleen jatkaminen oli haastavaa ja työlästä.
Kyselyä laadittaessa yksi syy opinnäytetyön aloituksen myöhästymiseen oletettiin olevan sopivan aiheen löytämisen vaikeus. Kyselyn tulokset eivät täysin tukeneet tätäkään ennakko-olettamaa. Yhdeksän vastaajan mielestä aiheen valinta oli helppoa tai erittäin helppoa, kolmen mielestä ei helppoa eikä vaikeaa ja yhden mielestä vaikeaa, mutta yhdenkään mielestä aiheen valinta ei ollut erittäin vaikeaa. Vastaajista kahdeksan oli saanut opinnäytetyön aiheen toimeksiantajalta, yksi Kareliasta, ja neljä oli keksinyt aiheen itse. Yksi vastaajista kertoi, että aiheen löytäminen oli vaikeaa, koska mielenkiintoiset aiheet olivat jo hyvin pitkälti tutkittuja. Toisen vastaajan mielestä aiheen valintaa olisi helpottanut, jos hän oli työllistynyt mielenkiintoiseen oman alan yritykseen ja opinnäytetyö olisi tehty yrityksen tarpeisiin.
Opinnäytetyöprosessin arviointi
Karelia Vipusen tilastojen mukaan yksi haaste opinnäytetyöprosessissa on opinnäytetyöprosessin venähtäminen turhan pitkäksi. Ennakkoon oletettiin, että opinnäytetyön vaatima työmäärä voisi olla yksi syy, miksi opinnäytetyöprosessi venyy pitkäksi, varsinkin jos opiskelija suorittaa samalla muitakin opintoja. 15 op:n opinnäytetyöprosessiin pitäisi kulua keskijoutuisalta opiskelijalta noin 400 h, eli noin 10 viikkoa kokopäiväistä työtä. Kyselyn vastaajat eivät kuitenkaan kokeneet opinnäytetyön vaatimaa työmäärää erityisen suureksi tai itse prosessia erityisen kuormittavaksi. Vastaajat arvioivat käyttäneensä työn tekemiseen keskimäärin 300–350 tuntia.
Kysyttäessä, miten opinnäytetyön tekemistä voisi nopeuttaa, moni opiskelija nosti esiin opinnäytetyön aloittamisen aikaisemmassa vaiheessa opintoja. Myös ohjaajan nopeampaa kommentointia toivottiin, ja jotkut mainitsivat pakollisten kirjoitusryhmien lisäämisen. Joku toivoi, että opinnäytetyöstä keskusteltaisiin muilla opintojaksoilla ennen työn opinnäytetyön aloittamista ja että opiskelijalle annettaisiin enemmän tukea aiheen keksimiseen.
Kysyttäessä, mikä opinnäyteyön tekemisessä oli vastaajalle kaikkein helpointa ja mikä vaikeinta, näkyi vastauksista selvästi, että itse tutkimuksen tekeminen oli yleensä työn helpoin osuus. Vaikeimmaksi taas mainittiin raportin kirjoittaminen. Yhteistyö ohjaajan kanssa oli monelle helppoa, mutta poikkeuksiakin oli. Työn aikatauluttaminen oli joillekin vaikeinta.
Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1–5, mikä oli mielekkäin vaihe opinnäytetyöprosessissa, ei suuria eroja eri vaiheiden välillä tullut esille. Parhaan arvosanat saivat opinnäytetyön julkaiseminen ja toiminnallisen tai tutkimuksellisen vaiheen tekeminen. Opinnäytetyön esittäminen ja kirjallisuuskatsauksen laatiminen saivat heikoimmat arvosanat. Opinnäytetyöprosessi kokonaisuutena sai keskimäärin arvosanan 3,7.
Opinnäytetyön ohjaus ja neuvonta
Kareliassa opinnäytetyön neuvontaa, ohjausta, ohjeistusta sekä prosessiin liittyviä järjestelmiä on kehitetty aktiivisesti, mikä näkyi positiivisesti kyselyn tuloksista varsinkin ohjeistuksen ja järjestelmien osalta. Lähes kaikkien vastaajien mielestä Karelian opinnäytetyön ohje on selkeä ja helppokäyttöinen. Myös opinnäytetyön ohjaus- ja hallintajärjestelmän Wihin käyttö oli kaikkien mielestä helppoa.
Syksyllä 2024 opinnäytetyön tekijöiden oli mahdollista osallistua normaalin opinnäytetyön ohjauksen lisäksi kirjoittamisen työpajoihin ja oppariviikonloppuihin. Kirjoittamisen työpajaan oli osallistunut puolet vastaajista, osa kerran ja osa jopa viisi kertaa. Kuusi vastaajista ei ollut osallistunut kirjoittamisen pajoihin kertaakaan, koska ei ehtinyt tai kokenut niitä tarpeellisiksi. Oppariviikonloppuun oli osallistunut vain kaksi vastaajaa. Yksitoista vastaajaa ei ollut viikonloppuihin osallistunut koska ei ehtinyt, oppariviikonloppua ei järjestetty opinnäytetyön kannalta oikeaan aikaan tai koska ei kokenut sitä tarpeelliseksi.
Neuvonnan ja ohjauksen osalta vastauksissa oli jonkin verran vaihtelua. Ennen opinnäytetyön aloitusta annetun neuvonnan ja ohjauksen määrä oli erittäin riittävä kolmen mielestä, riittävä neljän mielestä, ei riittävä eikä riittämätön kahden mielestä ja riittämätön neljän mielestä. Kenenkään mielestä ohjauksen ja neuvonnan määrä ennen opinnäytetyön aloitusta ei ollut kuitenkaan erittäin riittämätön. Yhteensä 54 % vastaajista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä tiedotuksen, neuvonnan ja ohjauksen määrä ennen opinnäytetyön aloittamista.
Opinnäytetyön ohjauksen määrään oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä 69 % vastaajista. Ne vastaajat, jotka olivat tyytymättömiä opinnäytetyön ohjaukseen, olisivat toivoneet aktiivisempaa yhteydenpitoa opinnäytetyön ohjaajilta.
Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1–5, miten yhteistyö eri ohjaajien kanssa onnistui, ei suuria eroja eri ohjausta antavien tahojen välillä ollut. Parhaiten yhteistyö oli sujunut viestinnän opettajan kanssa ja huonoiten opinnäytetyön ohjaajan sekä laboratorio- ja muun henkilökunnan kanssa. Opinnäytetyökoordinaattorin, englannin opettajan ja mahdollisen toimeksiantajan kanssa työ sujui suurimman osan mielestä mallikkaasti.
Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös eri ohjaustapahtumien tärkeyttä asteikolla 1–5. Vastauksissa nousi selvästi esille, että keskustelut opinnäytetyökoordinaattorin kanssa ja aloituskeskustelu opinnäyteyön ohjaajan kanssa ovat tärkeitä ohjaustapahtumia opiskelijoille. Myös viestinnän opettajalta saatu henkilökohtainen ohjaus ja ajoitetut tapaamiset ohjaajan kanssa koettiin tarpeellisiksi. Opponointi, viestinnän opettajalta saatu palaute lähes valmiista työstä ja palaute abstraktista englannin opettajalta koettiin myös tarpeellisiksi. Kirjoittamisen työpajoja tai seminaariesitystä ei koettu ihan yhtä tärkeiksi.
Tulosten hyödyntäminen
Kyselyn perusteella 77 % vastaajista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä opinnäytetyöprosessiin kokonaisuutena. Tästä voidaan päätellä, että Karelian rakennus- ja talotekniikan koulutuksissa opinnäytetyöprosessi on pääosin kunnossa. Kehittämistarpeitakin prosessista toki löytyi. Niitä pohdittiin loppukeväästä työryhmässä, johon osallistuivat koulutuspäällikkö, molempien koulutusten opinto-ohjaajat ja opinnäytetyökoordinaattorit sekä viestinnän opettaja. Pohdinnan tuloksena opinnäytetyöprosessi kuvattiin visuaalisessa muodossa, aikataulutusta täsmennettiin ja eri ohjaustapahtumia jäntevöitettiin.
Myös itse opinnäytetyöprosessia kehitettiin. Neuvontaan päätettiin panostaa esimerkiksi merkitsemällä työjärjestyksiin hyvissä ajoin opinnäytetyöinfojen ja kirjoittamisen työpajojen ajankohdat sekä kokoamalla koulutusten opinnäytetyön Moodle-alustoille keskeiset tiedot opinnäytetyön tekemiseen liittyvistä asioista. Samalla päätettiin, että jatkossa opinnäytetyön tekijän pitää osallistua kahteen kirjoittamisen työpajaan prosessin eri vaiheissa.
Opinnäytetyön ohjauksen osalta päätettiin korostaa jatkossakin aloituspalaverin ja aktiivisesti johdettujen ohjauspalaverien merkitystä. Myös viestinnän merkitystä korostettiin. Wihi-alustaa päätettiin jatkossa käyttää aktiivisemmin mm. opinnäytetyön kommentoinnin alustana.
Aikaisemmin koulutuksissa laadittua listaa opinnäytetyöprosessin eri vaiheista päivitettiin ja visualisoitiin Thinglink-esityksellä, mikä helpottaa koko prosessin ja sen eri vaiheiden hahmottamista sekä helpottaa ennen opinnäytetyön aloitusta tapahtuvaa ohjausta ja neuvontaa. Visualisointia tullaan käyttämään ohjauksessa ja neuvonnassa ammatillisen kasvun opintojaksoilla ja opinnäytetyöinfoissa. Sitä voidaan hyödyntää myös opinnäytetyön aloituspalaverissa tai opinnäytetyökoordinaattorin kanssa käytävissä aihekeskusteluissa.
Päätetyt muutokset tulevat koulutuksissa voimaan syksystä 2025 alkaen ja niiden toivotaan nopeuttavan opinnäytetöiden valmistumista ja lisäävän määräajassa valmistumista.
Kirjoittaja:
Janne Väätäinen, lehtori, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu