Opiskelijamoduuliohjausta, eli ryhmämuotoista kliinistä harjoittelua, on Karelia-ammattikorkeakoulussa kehitetty yhteistyössä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun Soten ja Attendon kanssa syksystä 2023 lähtien. Opiskelijamoduuliohjauksen avulla voidaan saavuttaa laadukkaita osaamistavoitteiden mukaisia oppimiskokemuksia, edistää itsenäisiä päätöksentekotaitoja sekä tukea ammatillista kehittymistä kohti vaativia asiantuntijatehtäviä.
Opiskelijamoduuli on pedagoginen malli, jossa kaksi tai useampi opiskelija suorittavat harjoittelua kliinisessä toimintaympäristössä yhdessä, oikeita potilaita hoitaen. Perinteisesti harjoittelu on toteutunut siten, että yhden ohjaajan ohjauksessa on ainoastaan yksi opiskelija. Opiskelijamoduulin kehittäminen on saanut alkunsa Karoliinisen yliopistollisen sairaalan opetusosastokehittämisestä Ruotsissa 2000-luvun alkupuolella (Manninen 2014). Suomessa moduulimallista harjoittelua on kehitetty aktiivisesti erilaisissa terveydenhuollon ympäristöissä. Kokemukset ovat olleet myönteisiä esimerkiksi oppimistulosten ja yhteistyön näkökulmista. Toisaalta kokemukset ovat myös tuoneet esille haasteita, jotka tulee tiedostaa ja huomioida ennakoiden. Opiskelijamoduuli-ideologiaa voidaan soveltaa erilaisiin ympäristöihin, mutta jokaisen toimintayksikökön erityispiirteet tulee huomioida kehittämisessä.
Strategiset tavoitteet ja aikaisempi tieto kehittämistyön taustalla
EU-lainsäädäntö ohjaa voimakkaasti sairaanhoitajatutkinnon rakennetta ja sisältöjä. Vähintään puolet koulutuksesta on suoritettava kliinisessä ympäristössä. (EU direktiivi 2005/36/EY). Harjoittelut jakautuvat kaikille lukukausille ja kytkeytyvät teoriaopintoihin. Harjoittelun määrä edellyttää vahvaa yhteistyötä työelämän kanssa. Viime aikojen taloudelliset haasteet sosiaali- ja terveysaloilla vaikuttavat myös harjoittelupaikkojen ja ohjauksen mahdollistumiseen. Toisaalta samaan aikaan Suomessa tavoitellaan entistä suurempaa korkeakoulutettujen määrää (Valtioneuvosto 2023) ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli edellyttää opiskelupaikkamäärien kasvattamista (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2024).
Karelia-ammattikorkeakoulun yhtenä strategisena painopisteenä on ollut lisätä valmistuvien sairaanhoitajien määrää Pohjois-Karjalassa. Yhtenä toimenpiteenä tavoitteeksi asetettiin opiskelijoiden harjoittelupaikkamäärien lisäämistä ilman, että se kuormittaa jo ennestään kuormittunutta sote-henkilöstöä. Lisäksi opiskelijamoduulien kehittämisen tavoitteeksi asetettiin tarkoituksenmukaisien harjoittelupaikkojen varmistaminen laadukkaan oppimisen tukemiseksi.
Siun Sotessa oli kehitetty aikaisemmin opiskelijamoduulimallia vuosina 2017–2018 sisätautien- ja kirurgian yksiköissä, mutta se oli jäänyt vakiintuneeksi ohjausmalliksi vain joihinkin yksiköihin. Aikaisempia kehittämistoimia on tarkasteltu Kinnunen (2019) pro gradu -tutkielmassa, jonka tuloksia voitiin hyödyntää muun kokemus- ja tutkimustiedon lisäksi juuri paikallisen näkökulman ymmärtämiseksi.
Aikaisemman tiedon perusteella opiskelijamoduulin onnistumisen tekijöiksi on muun muassa tunnistettu järjestelmällisen perehdytyksen toteuttaminen, yksilöllisyyden huomioiminen, ohjaajien motivoituneisuus, vastuuohjaajien nimeäminen, ohjaavan opettajan roolin määrittely ja potilaiden osallisuuden lisääminen. (Kinnunen 2019). Koko henkilökunta on tärkeää saada mukaan ohjaukseen ja ohjausmotivaatiota voidaan lisätä kohdennetulla koulutuksella. Terveydenhuollon organisaatioiden ja korkeakoulujen yhteistyön tulee olla tiivistä ja ohjaavien opettajien läsnäolo yksiköissä nähdään tärkeänä sekä kliinisiä ohjaajia että opiskelijoita tukevana tekijänä. (Hyvärinen, Palonen & Åstedt-Kurki 2019.)
Opiskelijamoduuliharjoittelun yhteiskehittäminen
Kehittämistoimet alkoivat pienen Siun Soten ja Karelian toimijoista koostuvan työryhmän toimesta loppuvuodesta 2023. Valmistelutyön edetessä hoitotyön johto arvioi eri palvelualueiden kiinnostusta osallistua kehittämistyöhön ja opiskelijamoduulien jatkokehittämiseen niissä yksiköissä, joissa kehittämistoimia oli tehty jo aikaisemmin. Uudet pilotit suunniteltiin toteutettavaksi keväällä 2024.
Lopulta mukaan valikoitui seitsemän erikoissairaanhoidon yksikköä, joissa hoidetaan pääasiassa sisätauti- ja kirurgisia potilaita. Lisäksi perusterveydenhuollon puolelta mukaan valikoitui yksikkö, jossa toteutetaan kuntouttavaa hoitotyötä. Kyseiset yksiköt valikoituivat mukaan osittain siksi, että niissä oli tunnistettu opiskelijoiden ylitarjontaa, eikä kaikille ollut tarjolla opetussuunnitelman mukaista harjoitteluympäristöä. Yksiköt tarjoavat harjoittelupaikkoja eri vaiheen opiskelijoille, mikä mahdollisti eri vaiheen opiskelijoiden harjoittelun samassa opiskelijamoduulissa hyödyntäen näin tehokkaasti vertaisoppimisen pedagogiikkaa.
Siun Sotessa järjestettiin kaksi kehittämisiltapäivää, joihin kutsuttiin kehittämistyöhön mukaan lähtevien yksiköiden esihenkilöitä, opiskelijaohjaajia ja opiskelijavastaavia. Ensimmäisessä tapaamisessa perehdyttiin opiskelijamoduulipedagogiikkaan ja siinä huomioitaviin tekijöihin aikaisemman tiedon perusteella, lisäksi keskusteltiin yksiköiden nykyohjauskäytänteistä. Seuraava kehittämistapaaminen sovittiin muutaman kuukauden päähän, jossa yksiköt kuvasivat ohjausmallinsa nykytilan ja suunnitelmat opiskelijamoduulimallin jatkokehittämiseksi. Yksiköillä oli mahdollista saada tukea suunnitteluun Siun Soten osaamisen kehittämisen asiantuntijalta sekä tarvittaessa myös korkeakoululta.
Ammattikorkeakoulun opiskelijamoduuleja ohjaaville opettajille järjestettiin niin ikään yhteinen kehittämisiltapäivä, jossa keskusteltiin pedagogiikasta ja käytännönjärjestelyistä. Ohjausresurssit jaetaan opiskelijakohtaisesti, joten myös resurssien riittävyyteen liittyvä keskustelu oli tärkeää. Pilotointiprosessin aikana ohjaaville opettajille määriteltiin kehittämistyöhön kohdennettu lisäresurssi normaalin ohjausresurssin lisäksi.
Uudessa mallissa ohjaukset keskitettiin toiminta-alueittain aikaisemman harjoittelukohtaisen jakamisen sijasta. Näin tuettiin ja selkiytettiin eri vaiheiden ja eri harjoittelua tekevien opiskelijoiden moduuliohjausta. Opiskelijamoduulipedagogiikkaan kuuluu yleensä oppimista tukevat harjoitteluyksikössä tapahtuvat ja opettajan fasilitoimat reflektiokeskustelut. Reflektiokeskusteluja varten käytössä oli teoreettinen viitekehys (ValOpe opiskelijamoduulityöryhmä 2022) ja teemat nousivat opiskelijoiden harjoitteluista. Opettajan näkökulmasta opiskelijoiden ohjaaminen ryhmissä saattaa edistää ohjaukseen käytettävien resurssien kumuloitumista, toisaalta kehittämistyön aikana näyttäytyi, että opettajien aikaa tarvittiin myös opiskelijoita ohjaavan henkilökunnan tukemiseen opiskelijamoduulin toteuttamisessa.
Opiskelijamoduulien pilotointi kahdeksassa yksikössä
Pilotoinnin alkaessa keväällä 2024 opiskelijat valmisteltiin uudenlaiseen harjoittelumalliin sekä ammattikorkeakoulun että Siun Soten toimesta. Tietoa välitettiin erilaisten kirjallisten materiaalien, videoiden sekä kasvotusten tapahtuvan perehdytyksen muodossa ennen harjoittelua ja harjoittelun aluksi. Lisäksi opiskelijoita ja kliinisiä ohjaajia tuettiin moduulipedagogiikassa läpi harjoittelun.
Opetussuunnitelma sekä opiskelijan henkilökohtaiset osaamistavoitteet ohjaavat harjoittelun tavoitteiden asettamista koko harjoittelun ajalle sekä viikko että päivätasolle asetettuina. Ryhmämuotoisessa harjoittelussa yksittäisen opiskelijan osaamistavoitteet edellyttävät huolellista ja yksilöllistä perehtymistä, joten usein yksilöohjaus on hyvä vaihtoehto aloittaa harjoittelu ennen varsinaisen moduuliharjoittelun aloittamista. Samoin harjoittelujakso voidaan päättää yksilöohjauksella, jolloin yksilöllinen arviointi mahdollistuu tehokkaasti.
Opiskelijamoduuliin valitaan opiskelijoiden osaamistavoitteiden mukaiset potilaat. Kliinisen ohjaajan rooli on keskeinen sopivien potilaiden valikoitumisessa. On myös tärkeää, että potilaat ja myös muut yksikössä työskentelevät ammattilaiset ovat tietoisia opiskelijamoduulista, jolloin myös he pääsevät tukemaan opiskelijoiden oppimista esimerkiksi antamalla palautetta. Opiskelijat suunnittelevat potilaan hoitoa, sekä toteuttavat ja arvioivat sitä mahdollisimman itsenäisesti. Pedagogiikassa painottuvat vertaisoppiminen, ongelman ratkaisu ja sosiaalinen vuorovaikutuksellinen oppimisprosessi. Opiskelijat keskustelevat kliinisen ohjaajan kanssa hoitosuunnitelmasta ja ratkaisuistaan aina ennen varsinaista toimintaa sekä reflektoivat tapahtumia yhdessä. Kliininen ohjaaja on vastuussa potilasturvallisuudesta ja varmistaa laadukkaan hoitotyön ja oppimisen opiskelijoille koko vuoron ajan.
Hoitajien haasteena toimettomuuden sietäminen
Kliinisen ohjaajan tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa potilasturvallisuus ja samaan aikaan antaa riittävästi tilaa opiskelijoille itsenäiseen päätöksentekoon ja toimintaan. Opiskelijamoduulin ohjaus vaatii kliiniseltä ohjaajalta ajoittain fyysisen toimettomuuden sietämistä ja hienovaraista läsnäoloa puuttumatta opiskelijoiden oppimistilanteisiin todellisissa hoitoympäristöissä. Toisaalta myös opiskelijamoduulin ryhmädynamiikan ohjauksessa on huomioitava jokaisen mahdollisuus aktiiviseen toimintaan. Oppimistilanteet ja aktiivinen toiminta tulee varmistaa jokaiselle opiskelijalle riippumatta persoonan piirteistä tai esimerkiksi opintojen vaiheesta. Vertaisoppimisen näkökulmasta esimerkiksi edistyneempi opiskelija voi ohjata aikaisemman vaiheen opiskelijaa kliinisen ohjaajan seuratessa tilannetta.
Opiskelijamoduuliohjauksessa korostuvat sekä ryhmän ohjaustaidot että myös opiskelijan osaamistavoitteiden mukainen yksilöllinen palaute ja arviointi. Opiskelijat harjoittelevat palautteen antamista, vastaanottamista ja hyödyntämistä antamalla vertaispalautetta, mikä edistää reflektiotaitojen, omien vahvuuksien ja kehittämiskohtien tunnistamista. Potilaat antavat yleensä positiivista palautetta opiskelijamoduulista ja opiskelijoiden toiminnasta. Potilaita ja muita ammattilaisia kannattaakin tukea palautteen antamiseen ja opiskelijat voivat kirjata saamansa palautteet osaksi arviointiaan.
Kokemukset opiskelijamoduulipilotista
Opiskelijamoduulipilottiin osallistui kevään 2025 aikana kaikkiaan 71 opintojen eri vaiheissa olevaa opiskelijaa ja 6 ohjaavaa opettajaa. Kliinisten ohjaajien määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Pilotin aikana harjoittelupaikat pystyttiin tarjoamaan kaikille opiskelijoille opetussuunnitelman mukaisissa ympäristöissä. Harjoittelupaikkamääriä nostettiin varovasti ja harjoittelupaikka mahdollistettiin myös toisen lukukauden opiskelijoille erikoissairaanhoidossa, mikä tukee opetussuunnitelman mukaista teorian ja kliinisen harjoittelun yhteensovittamista oikea-aikaisesti.
Pilotoinnin väliarviointi tehtiin lukukauden puolivälissä yhdessä pilotointiin osallistuneiden yksiköiden ja ohjaavien opettajien kanssa ja loppuarviointi tapahtui lukukauden lopussa. Loppuarviointiin osallistui myös moduulissa harjoittelua suorittaneita opiskelijoita. Loppuarvioinnin perusteella opiskelijamoduulit ovat toimineet pääosin hyvin, mutta kokemuksissa on ollut myös yksikkökohtaisia ja opiskelijaryhmäkohtaisia vaihteluja.
Moduulimalleja on kehitetty aktiivisesti, ja ne ovat kehittyneet kevään aikana toimivammiksi. Ohjaavan opettajan läsnäolo, esihenkilön sitoutuminen, selkeät ohjeistukset ja ohjaajien tukeminen moduulin ohjauksessa ovat keskeisiä onnistumisen edellytyksiä. Ohjaavan opettajan lisääntynyt läsnäolo yksiköissä lisäsi yhteisen luottamuksen rakentumista yksikön ja korkeakoulun välille. Kokemusten perusteella malli tarjoaa mahdollisuuksia, mutta edellyttää edelleen rakenteiden ja käytäntöjen hiomista, erityisesti ohjaajien tukemisessa ja opiskelijaryhmien hallinnassa.
Opiskelijamoduulissa toimiessa erilaiset persoonat vaikuttavat ryhmädynamiikkaan. Pilotin aikana jouduttiin jopa tekemään muutoksia opiskelijamoduuliin erilaisten persoonatekijöiden vuoksi. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen edellyttää vahvoja kommunikaatio- ja tiimityötaitoja sekä osaamista toimia erilaisissa työryhmissä (Silen-Lipponen & Korhonen 2020). Opiskelijamoduulissa erilaisten ihmisten kanssa yhteistyön tekeminen näyttää tuovan tehokkaasti esille opiskelijan osaamisen tason tiimityöskentelyn osalta.
Moniammatillisen opiskelijamoduuliohjauksen kehittämisen ensimmäiset askeleet ja harjoitteluiden tulevaisuusnäkymät
Opiskelijamoduulia voidaan toteuttaa myös moniammatillisesti, erilaisin muodoin ja läpileikkaavasti, esimerkiksi muiden ammattikorkeakoulun sote-tutkintojen tai lähihoitaja- ja lääkäriopiskelijoiden kanssa. Kareliassa moniammatillinen opiskelijamoduulikehittäminen on toistaiseksi painottunut sairaanhoitaja- ja geronomiopiskelijoihin yhteistyössä Attendon tehostettujen palveluasumisen yksiköiden kanssa. Yhteiskehittämistoimet ovat edenneet keväällä 2025 samalla rakenteella kuin aikaisemmin Siun Soten kanssa, ja ensimmäiset pilotit toteutuvat syksyllä 2025.
Pohjois-Karjalan alueen koulutusorganisaatioiden ja työelämän tulee yhteisesti panostaa opiskelijamyönteisyyden edistämiseen. Alueen ja sote-koulutusten vetovoimaa voidaan lisätä yhteiskehittämällä laadukasta korkeakoulutusta ja korkeakoulupedagogiikkaa. Kehittämistoimet vaativat rohkeutta, kokeiluja ja näkökulmien avaamista.
Opiskelijamoduuliharjoitteluja toteutetaan moninaisissa ympäristöissä, esimerkiksi avohoidossa, tehohoidon yksiköissä sekä leikkausyksiköissä (Sairaanhoitaja 2023, Sairaanhoitaja 2024). Jatkossa ryhmämuotoista harjoittelua tulisi laajentaa rohkeasti erilaisiin toimintaympäristöihin laadukkaan ohjauksen ja riittävien ja tarkoituksenmukaisten harjoittelupaikkojen riittävyyden takaamiseksi. Harjoittelupaikkojen tulisi olla joustavasti tarjolla eri vaiheessa oleville opiskelijoille. On tärkeää tiedostaa, että sama harjoitteluympäristö tarjoaa mahdollisuuden eri vaiheiden opiskelijoille opetussuunnitelman osaamistavoitteiden ohjaamana.
Ryhmämuotoisella ohjauksella tuetaan tehokkaasti opiskelijoiden itsenäisten päätöksentekotaitojen kehittymistä, tiimityötaitoja sekä ammatillisuuden ja asiantuntijuuden kehittymistä. Lisäksi opiskelijamoduulit tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet kansainvälisten opiskelijoiden oppimisen ja integroitumisen edistämiseksi.
Opiskelijamoduuliharjoittelusta tarvitaan lisää järjestelmällisesti koottua tietoa
Vaikka opiskelijamoduulimalleja on kehitetty erilaisissa organisaatioissa ja monipuolisesti erilaisissa toimintaympäristöissä, siitä on saatavilla vain vähän tutkimustietoa. Malleja on esitelty ja tietoa on jaettu pääsääntöisesti ammatillisissa julkaisuissa. Opiskelijamoduuliohjausta on tarkasteltu myös opinnäytetöissä enenevissä määrin, Theseus-tietokanta tuottaa hakusanalla ”opiskelijamoduuli” 51 lähdeviitettä, joista vuosina 2010–2019 19 ja vuosina 2020–2025 32 julkaisua.
Järjestelmällistä tietoa kuitenkin tarvitaan kehittämisen tueksi. Karelia-ammattikorkeakoulussa on aloitettu tutkimusprojekti, jonka tarkoituksena on kuvata sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden, ohjaajien ja opettajien kokemuksia opiskelijamoduuliharjoittelusta ja vertailla niitä perinteiseen ohjausmalliin. Tavoitteena on tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa harjoittelun kehittämiseksi vastaamaan koulutuksellisiin ja työelämän tarpeisiin. Tutkimus kestää vuoden 2028 loppuun saakka.
Kirjoittajat:
Elina Turunen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Anu Kinnunen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Hanna Näätänen, osaamisen kehittämisen asiantuntija, Siun Sote
Lähteet:
EU direktiivi 2005/36/EY Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutusta koskevat vähimmäisvaatimukset
Hyvärinen N. Palonen M. & Åstedt-Kurki P. 2019. Ohjattu harjoittelu opiskelijamoduulissa: hoitajien kokemuksia hoitoalan opiskelijoiden ohjaamisesta ja oppimisesta. Hoitotiede 31 (1), 15-26.
Kinnunen A. 2019. Hoitotyön kliininen harjoittelu opiskelijamoduulina. Sairaanhoitajaopiskelijoiden ja heidän ohjaajiensa kokemuksia opiskelijamoduulipilotista. Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos. Pro-gradu tutkielma.
Manninen K. 2014. Experiencing authencity – The core of student learning in clinical practice. Karolinska Institutet. Väitöskirja.
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2024. https://okm.fi/-/korkeakouluille-uudet- rahoitusmallit
Sairaanhoitaja 2023. Numero 5.
Sairaanhoitaja 2024. Numero 4.
Silen-Lipponen M. & Korhonen T. 2020. Osaamisen ja arvioinnin yhtenäistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa – YleSH arviointi-hanke. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 5/2020. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111089877
ValOpe opiskelijamoduulityöryhmä 2022. Valtakunnallinen opiskelijaohjauksen kehittämisverkosto.
Valtioneuvosto 2023. Vahva ja välittävä Suomi, Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8